Ajankohtaista

Ääntä hiljaiselle tiedolle

(6.6.2016)

Pitkään yrityksessä työskennelleen päässä on tärkeä tietovarasto, joka on syytä kerätä talteen. Mutta miten?

Granlundilla hiljainen tieto siirtyy mentorointiprojekteissa, joissa seniori-junioripari luo yhteisen opintosuunnitelman, jonka avulla tietoa jaetaan systemaattisesti. Työtä ohjaava konsultti varmistaa, ettei prosessi jää kahvipöytäjutusteluksi.

Jan-Olof Holm ja Valtteri Mastola ovat Granlundin AV-tekniikan suunnittelijoita, Valtteri valotekniikan, Jan-Olof äänitekniikan puolelta. Molemmat korostavat, että audiovisuaalinen esitystekniikka on ala, jossa osaaminen venyy matkan varrella.
- Tämä työ on yhdistelmä tekniikkaa, taidetta ja käsitöitä, eli käsillä tekemistä, insinööri- ja muusikkoajattelua, Jan-Olof summaa.

Parivaljakon mentorointiprojekti alkoi, kun Valtteri saapui viime vuoden lopulla taloon.  Alussa tehdyssä vahvuuskartoituksessa huomattiin, että heillä on samanlaisia luonteenpiirteitä ja saman tyyppinen tapa oppia, mikä helpottaa keskinäistä kommunikaatiota.
- Tässä pystyy täydentämään omaa ja toisen tietämystä, laittaa prosesseja liikkeelle, Jan-Olof kuvailee.

Yhden istunnon taktiikalla mentorointi ei onnistu. Miehet istuvatkin alas pari tuntia viikossa, noin kahden kuukauden ajan. He keskustelevat äänitekniikasta ja akustiikasta, lukevat kirjallisuutta ja materiaalia yhdessä etukäteen sovituista aiheista.
- Kun on 40 vuotta hommia tehty, sitä ei siirretä kahdessa viikossa, Jan-Olof toteaa.
- Koulussa tätä tietomäärää käsiteltäisiin ainakin yhden lukuvuoden ajan, Valtteri lisää.

Audiovisuaalinen maailma kehittyy kiihtyvällä tahdilla. Millaista tietoa analogiamaailman kasvatti tarjoaa nykypäivän diginatiiville?
- Ilmiöt ja lainalaisuudet perustuvat fysiikkaan, ne eivät muutu. Valtteri tietää paljon asioita käytännöstä, mutta puhumme siitä, mistä ne juontavat. Palaamme alkulähteille; tilan akustisten ominaisuuksien tiedostamiseen ja siihen mistä johtuu se, mitä ja miten kuulee, Jan-Olof kertoo.

Hän lisää kuitenkin, että mentoroinnissa oppiminen on molemminpuolista.

Molemmat ovat yhtä mieltä, että mentorointi tuo yritykselle lisäresursseja ja sen tulee olla koko konsernin normaali työväline, osa työtä. Onnistunut mentorointi vaatii resursseja ja yhteisen ajatuksen siitä, että siihen käytetään aikaa.

Mutta kokeeko Holm, että hänen eläkkeelle siirtymisensä jättää työpaikan osaamiseen aukon?
- Totta kai jonkinlainen aukko jää. On henkilöitä, jotka sitä täyttävät, mutta ei sitä voi kokonaan estää.
- Toivottavasti kukaan ei myöskään kuvittele, että mentoroinnin jälkeen voi vain kaartaa Jan-Olofin puolelta käytävää minun puolelleni, Valtteri huomauttaa.

He korostavat, että mentorointi ei ole saavi, josta kaadetaan tietoa vaan työväline, joka täydentää osaamista.
- Tässä ikään kuin laitetaan tienviittoja pystyyn, että tuonne päin, Jan-Olof kuvailee.
- Niin…maalia kohti, Valtteri täydentää.

Juttu on julkaistu ”Tulevaisuuden työelämä” –lehdessä, joka ilmestyi Kauppalehti Option yhteydessä toukokuun lopussa. Koko lehden voi lukea tästä linkistä.