Ajankohtaista

Automaatio ja etäseuranta toivat miljoonasäästöt Itäkeskuksen energialaskuun

(30.9.2010)

Pohjoismaiden suurimman kauppakeskuksen ilmastointi pyörii täysillä vain ruuhkaisimpina aikoina, ajoluiskia lämmitetään vain lumisateen liukastamilla pikkupakkasilla, sisätilojen viilentämisessä hyödynnetään ulkoilmaa. Seitsemän vuoden aikana (2002 -2009) sähkön ja lämmön kulutus on laskenut lähes viidenneksellä. Sähkölasku on pienentynyt yli 1,5 miljoonaa euroa ja lämpölasku 300 000 euroa. Nykyhinnoilla säästöä kertyy vuoteen 2016 mennessä 6,6 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöt vähenevät lähes 21 miljoonaa kiloa, mikä vastaa noin 7 000 henkilöauton vuosipäästöjä.

Granlundin suunnittelupäällikkö Jani Sivonen on alusta asti ollut mukana Itäkeskuksen energiansäästöurakassa. Hän kiittelee Motivan energiakatselmusta: ”Katselmus on systemaattinen työkalu. Tuloksena syntyi objektiivinen raportti, jossa määriteltiin sähkösyöpöt sekä korjausten ja investointien tarve. Myös päivittäinen työskentely muuttui: nyt kokonaisuutta seurataan ja ohjataan järjestelmällisesti.”

Jos energiankulutus näyttää poikkeavan suurelta, etäseuranta selvittää syyn ja vika voidaan korjata heti. Syyllinen voi olla vaikkapa rikkoutunut pumppu, jonka takia vapaajäähdytys on vaihtunut koneelliseksi. Valvojan silmä huomaa myös turhaan palavat lamput, ilmanvaihdon häiriöt ja koneiden katkenneet hihnat. ”Automatiikka annostelee ilmaa, lämpöä, valoa ja viilennystä todellisen tarpeen mukaan. Valvonta seuraa ja ilmoittaa korjaustarpeista”, Sivonen kiteyttää. Erityisen tyytyväisenä hän kertoo jäähdytyksestä ja ilmanvaihdosta, jotka on linkitetty samaan järjestelmään niin, etteivät ne pääse kilpailemaan toistensa kanssa. ”Jäähdytyskonvektorit liitettiin väylän avulla automaatiojärjestelmään ja valvomoon. Enää ei pääse tapahtumaan niin, että jäähdytys viilentää ja ilmanvaihto lämmittää tiloja yhtä aikaa.”
 
Itäkeskuksen kauppakeskuksen omistaja, hollantilainen sijoitusyhtiö Wereldhave, on investoinut energiasaneerauksen vaatimaan automaatioon (sisältää rakennusautomaation perusparannusurakan, LVIAS-suunnittelun, rakennuttamisen, valvonnan ja kiinteistönjohdon konsultointipalvelut vuosina 2002-2009)  1,3 miljoonaa euroa. ”Kun vuotuiset säästöt ovat lähes 700 000 euroa, investointien takaisinmaksuaika on vajaat kolme vuotta”, Sivonen laskee. Granlundin palvelupaketti sisältää jatkuvan etäseurannan, kiinteistönjohdon konsultoinnin ja säännöllisen yhteydenpidon kiinteistöhuollon kanssa. Palvelu on asiakkaalle erittäin edullista verrattuna kontrolloimattomaan sähkönkäyttöön. ”Tätä ei valitettavasti aina ymmärretä. Rullaavien kustannusten pelossa liikekiinteistöjen omistajat vähättelevät energiankulutuksen seurantaa. Jos systemaattinen ohjaus puuttuu, parhaallakin tekniikalla varustettu kohde ajautuu vähitellen huonoon tilaan.”
 
Sivosen kollega, Insinööritoimisto Granlundin suunnittelupäällikkö Jari Innanen, tekee parhaillaan Itäkeskuksen energiakatselmuksen kakkosvaihetta. ”Energiankäytön tehostaminen on jatkuvaa työtä, jonka runkona määrävälein toteutettava katselmus on hyvä työkalu. Sitä tarvitaan myös sen vuoksi, että Itäkeskus aikoo mukaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, jossa sitoudutaan pudottamaan kulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä.” Kun kiinteistö on liittynyt energiatehokkuussopimuksen piiriin, valtio voi tukea tämäntyyppisiä hankkeita esim. 15-25 prosentilla, joten tuen osuus voi olla jopa satojatuhansia euroja. Tämäntyyppinen konkreettinen tuki synnyttää asiakkaissa erittäin positiivista nostetta energiasäästöjen toteuttamiseksi.
 
Itäkeskuksen kiinteistöpäällikkö Martti Nevalampi elää jatkuvasti keskellä remonttia tai rakennustyömaata. Tällä hetkellä neljässä rakennuksessa on tilavuutta yhteensä yli 720 000 m3 ja vuokrattavaa pinta-alaa 95 000 m2. ”Viime keväänä vaihdettiin neljästä ilmanvaihtokoneesta kaksi ja vuoteen 2012 mennessä koko kiinteistö viilenee vapaajäähdytyksellä.” Kauppakeskuksen energiataseessa jäähdytys muodostaa yhtä ison menoerän kuin lämmitys. Nevalammen mukaan heinäkuun helteillä sähkölasku kolminkertaistuu ja jouluostosten aikaan on toinen piikki. Kovimpina ruuhkahuippuina tiloissa liikkuu 90 000 kävijää vuorokaudessa, keskimääräinen kävijämäärä on noin 40 000. ”Näin isossa yksikössä pienet teot vaikuttavat. Jokainen vuorokauden tunti, jolloin jäähdytystä, lämmitystä tai ilmastointia ei turhaan pyöritetä, merkitsee isoa säästöä vuositasolla. Viime vuonna saimme sähkönkulutuksen putoamaan kuusi prosenttia edellisvuoden tasosta.”
 
Teksti: Paula Launonen