Ajankohtaista

Granlundin parhaat opinnäytteet on valittu

(11.4.2018)

Granlundin parhaiden opinnäytteiden valinta oli tällä kertaa tavallistakin visaisempi, sillä hyviä töitä oli tarjolla runsaasti. Tällä kertaa voittajatöissä on tutkittu leikkaussalien ilmanvaihtoa sekä kysyntäjoustoa.

Granlundin Innovaatiot- ja kehitysosaston johtaja Tuomas Laine palkitsi vuoden parhaat opinnäytteet maanantaina 9.4.2018 Malmitalolla. Laine sanoi, että opinnäytetöitä saatiin Granlundilla valmiiksi jopa 50 % enemmän kuin vuonna 2016.

Kaikkiaan opinnäytteitä tehtiin 35 kappaletta, joista 15 oli diplomitöitä, 3 ylempää AMK-työtä ja 17 insinöörityötä. ”Todella hyviä töitä oli viime vuonna paljon, joten palkittavien valinta oli tällä kertaa erityisen haastava”, Laine kertoi.

Kriteerit parhaan opinnäytteen valitsemiseksi olivat tieteelliset ansiot, ulkopuolinen rahoitus ja ennen kaikkea opinnäytteen hyödyt Granlundille.

1. Palkinto

Ensimmäisen palkinnon nappasi Aleksanteri Setälä (29) (kuvassa oikealla) opinnäytetyöllään Leikkaussalin ilmanvaihdon todentamismittaukset.

Setälä tutki suomalaisten leikkaussalien ilman puhtautta leikkaustilanteissa. Vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa – tai muuallakaan – juuri tehty. Leikkaussalien ilmanvaihdon mitoitukselle ei ole tällä hetkellä olemassa standardoitua ohjetta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä CEN-standardi on suunnitteilla. Setälän tutkimus tuo tulevan standardin suunnitteluun arvokasta tietoa esimerkiksi puhtausluokkien raja-arvojen määrittelyyn.

Setälän tutkimuksen positiivisesti yllättävä tulos oli, että suomalaisissa leikkaussaleissa ilman puhtaus leikkaustilanteissa on erittäin hyvällä tasolla.

Katso video, jolla Aleksanteri Setälä kertoo itse työstään.

Osallistu Aleksanteri Setälän työtä käsittelevään webinaariin. Webinaari pidetään torstaina 19.4.2018 klo 10.00 (kesto n. 20 min).

2. Palkinto

Toiseksi Vuoden opinnäytetyö -kisassa sijoittui Joel Sarasti (27) (kuvassa keskellä) työllään Evaluation of load shifting potential in Espoo district heating network using a model predictive approach.

Sarastin aihe liittyy tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen kaukolämmön kysyntäjoustossa. Sarasti on opiskellut energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa, ja hänellä on sivuaineena ollut strateginen johtaminen. Lisäksi hän on opiskellut data-analytiikkaa. ”Tämä oli kiinnostava opinnäytetyön aihe, koska tässä yhdistyvät energiatekniikan opinnot sekä data-analytiikka.”

Sarasti kehitti paitsi kysyntäjoustoalgoritmin myös simulointiympäristön, jossa sitä voi testata.

”DI-työni tuloksena tuli todistettua, että malliperusteinen ennustava algoritmi soveltuu hyvin kaukolämmön kysyntäjoustoon. Sen avulla pystyy vähentämään noin 50 % energiankulutusta piikkituntien aikana, ja silti sisäilmaolosuhteet pysyivät koko ajan hyvinä.”

Sarasti uskoo vahvasti, että kaukolämmön kysyntäjousto tulee näkymään Suomen energiamarkkinoilla lähitulevaisuudessa.

Katso video, jolla Joel Sarasti kertoo itse työstään.

Osallistu Joel Sarastin työtä käsittelevään webinaariin. Webinaari pidetään keskiviikkona 18.4. klo 10.00 (kesto n. 20 min).

3. Palkinto

Kolmanneksi Vuoden opinnäytetyö -kisassa sijoittui Waltteri Salmi (28) (kuvassa vasemmalla) työllään Cost optimised demand response strategies with air-conditioning in office buildings.

Salmi tutki, miten toimistorakennuksessa voidaan leikata sähkö- ja kaukolämpötehoja ilmanvaihtoa hyödyntämällä. Kysyntäjoustoa toteutettiin eri strategioilla. Toisessa strategiassa leikattiin huipputehoja ja toisessa maksimoitiin hetkellisiä tehon pudotuksia sääennusteen ja spot-hintojen perusteella.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että yksittäisen rakennuksen kannattaa leikata huipputehoa. ”Mutta alueen kannalta on järkevämpää, että yksittäinen rakennus tekee hetkellisesti enemmän joustoa, jolloin kapasiteettia on enemmän tarjottavissa alueelle”, Salmi kertoo.

Jos Suomessa halutaan päästä eroon varavoimasta, tarvitaan kysyntäjoustoa, Salmi muistuttaa. ”Pitää myös tietää, miten sitä voidaan toteuttaa rakennuksissa siten, että sisäilmaolosuhteet pysyvät koko ajan hyvinä.”

Huipputehoja minimoivalla strategialla pystytään pudottamaan sekä sähkön että kaukolämmön tehoja yli 20 % kiinteistössä.

”Käytännössä tämä työ on avannut mahdollisuuden suunnitella rakennus niin, että se voi osallistua kaukolämmön ja sähkön kysyntäjoustoon.”

Katso video, jolla Waltteri Salmi kertoo itse työstään.

Osallistu Waltteri Salmen työtä käsittelevään webinaariin. Webinaari pidetään tiistaina 17.4.2018 klo 10.00 (kesto n. 20 min).