Ajankohtaista

Kansainvälistä näkökulmaa energia-analyysien hyödyntämiseen saneerauskohteissa Granlundilla tehdyssä opinnäytetyössä

(29.8.2016)

Davor Stjelja teki diplomityönsä Granlundilla aiheenaan ”Advanced energy analysis method for optimal building retrofit design”. Hän opiskeli LVI-suunnittelua Zagrebin yliopiston koneosastolla (mechanical engineering) Kroatiassa.

- Tulin Granlundille EU:n Erasmus+-opiskelijavaihto-ohjelman kautta, joka ei ainoastaan tue opiskelijoiden liikkuvuutta yliopistojen välillä, vaan antaa lisäksi opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella oman alan yrityksessä, Davor kertoo.

Näin hän kertoo diplomityönsä sisällöstä:

Opinnäytetyön aihe perustui EU:n Horizon 2020 –ohjelman NewTREND-projektiin, johon Granlund osallistuu. Työn pohjana on rakennuksen tietomallinnus (BIM, Building Information Modelling) ja sen kautta rakennuksen energiasimulointien käyttö saneerauskohteiden alustavissa selvityksissä ja optimaalisen saneerausratkaisun valinnassa. Suunnitelmana oli tehdä rakennuksen energia-analyysi heti saneerausprojektin alussa (käyttäen yksinkertaista mallia), tukea tiedonkeräystä ja mahdollistaa varhaisten tietojen saaminen kustannussäästöistä ja mahdollisista energiasäästöistä.

Kun rakennuksesta oli kerätty yksityiskohtaisia tietoja, oli mahdollista tehdä entistä tarkempia energiasimulointeja, ja osapuolet pystyivät valitsemaan optimaalisen saneerausratkaisun. Päätös perustui eri mittareihin (KPI, Key Performance Indicator), kuten energiankulutukseen ja elinkaarikustannuslaskelmaan (LCC, Life Cost Calculation). Tiedot tulisi jakaa koko prosessin ajan tietomallipalvelimen kautta, sillä se parantaa eri osapuolten välistä yhteistyötä.

Alkuvaiheen tiedonkeräys havaittiin ongelmalliseksi, ja lisäksi todettiin, että on tärkeää luoda kirjasto, joka sisältää eri-ikäisten rakennusten yleisiä rakenneratkaisuja ja LVI-järjestelmiä. Odotusten mukaisesti 3D-geometriatietojen hankkiminen koettiin ongelmalliseksi. Arvioitavaksi otettiin kehittynyt tiedonkeräysmenetelmä.

Loppupäätelmä oli se, että tämä menetelmä on lupaava, mutta vaatii edelleen kehitystyötä. Yksi mahdollisuus on laajentaa tämä menetelmä koko lähialueen kattavalle tasolle. Tällöin olisi mahdollista laskea nopeasti eri saneerausvaihtoehtoja useille rakennuksille ja valita jatkoanalysointiin rakennus, jonka saneerauspotentiaali on suurin. Lisäksi lähialueen energiasimuloinnista saataisiin tietoja mahdollisista rakennusten välisistä synergiahyödyistä, joita ovat esimerkiksi kaukolämpö, paikallinen energiantuotanto ja varastointi ja lämmön kerääntyminen tiiviissä rakentamisessa (heat island effect).

- Davor osoitti opinnäytteellään soveltuvansa hyvin Granlundin osaavaan ja innovatiiviseen joukkoon, joten palkkasimme hänet asiantuntijaksi Innovaatio- ja kehitysosastolle, kertoo osaston johtaja Tuomas Laine. Myös Zagrebin yliopistossa arvostettiin opinnäytettä, joka arvosteltiin parhaimmalla arvosanalla.