Ajankohtaista

Leikkaussalien puhtautta pitäisi mitata säännöllisesti

(2.11.2016)

Granlund Kuopio Oy:n toimitusjohtaja Jukka Vasara kävi puhumassa Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n opintopäivillä Tampereella syyskuussa. Tällä hetkellä sairaalasuunnittelun kuuma aihe ovat leikkaussalien uudet sisäilman puhtauden standardit ja mitoitusohjeet.

Vasara on yksi kolmesta suomalaisesta, jotka ovat mukana eurooppalaisessa sairaalailmanvaihdon standardikehitysprojektissa. Vasara on ainoa suunnittelupuolen edustaja ja alan kokenein asiantuntija Suomessa. 

– Uudet leikkaussalien puhtausvaatimukset ja kaikille yhteiset mitoitusperusteet pohjautuvat Ruotsissa tehtyihin tutkimuksiin, Vasara kertoo. – Nyt esimerkiksi tiedämme, että henkilökunnan lukumäärä, käytös ja vaatetus vaikuttavat suoraan leikkaussalin ilman puhtauteen ja mikrobimäärään, ja siksi näiden asioiden pitäisi ohjata salien ilmanvaihdon mitoitusta.

Toimiva ilmanvaihto pienentää ilmatartuntariskiä

Ilmanvaihdolla on suuri merkitys leikkaussalien ilmatartuntoihin ja sitä kautta potilasturvallisuuteen.

– Toimivalla ilmanvaihdolla voidaan pienentää ilmatartuntojen riskiä merkittävästi, kun taas vääränlainen tai riittämätön ilmanvaihto on yksi syy tartuntojen määrän lisääntymiseen, Vasara kertoo. – Ruotsalaistutkimuksen mukaan leikkaussalien ilmanvaihdossa voidaan käyttää joko laminaarista tai sekoittavaa ilmanjakoa, vaikka pitkään sairaalasuunnittelussa onkin ollut vallalla se käsitys, että korkean infektioriskin kirurgiassa ainoa tapa on laminaarinen ilmanjako. Sekoittava ilmanjako toimii nykytiedon mukaan aivan yhtä hyvin, ja puhtausvaatimukset täytetään sen avulla jopa pienemmillä elinkaarikustannuksilla ja investoinneilla. Suomessa ollaankin menossa Ruotsin kanssa samaan suuntaan, ja sekoittavan ilmanjakotavan käyttö lisääntyy sairaaloissa.

Ilman puhtauden mittaaminen on pian osa sairaaloiden arkea

Kansainvälinen Ventilation in Hospitals -työryhmä esittää, että leikkaussalien ilman mikrobiologista puhtautta valvottaisiin CFU-mittauksilla (engl. colony forming unit, suom. pesäkkeen muodostava yksikkö, pmy).

– Tavoitteena olisi enintään 10 CFU:ta per kuutio korkean infektioriskien kirurgiassa ja 100 CFU:ta per kuutio normaalin riskin kirurgiassa, Vasara toteaa. – Huomiota pitäisi kiinnittää esimerkiksi leikkaussalivaatetukseen, joka suojaa potilaita henkilökunnan iholta ilmaan emittoituvilta hiukkasilta. Vaatevalinnoilla on väliä, ja esimerkiksi puhdastilaleikkausvaatetuksella päästään 0,7 CFU:hun sekunnissa. Yleisen leikkausvaatetuksen CFU-arvo on materiaalista riippuen 1,9–5 CFU:ta sekunnissa.

Lähitulevaisuudessa leikkaussalien ilmanpuhtautta tullaan valvomaan säännöllisesti.

– Tähän asti Suomessa ja Euroopassa ei ole ollut yhteisiä mitoitusstandardeja, ja leikkaussalien valvonta onkin ollut kirjavaa, Vasara kertoo. – Ilmanvaihtoa on mitoitettu kokemusperäisesti ilmanvaihtokertoimien avulla, mikä on aiheuttanut niin ali- kuin ylimitoitustakin. Nyt olisi hyvä aika tutkia Suomen nykyiset leikkaussalit ja selvittää, kuinka hyvin puhtaat olosuhteet toteutuvat.

Standardointityöryhmän ehdotuksen mukaan mittauksiin sisältyisi sekä leikkauksen aikaista suoritustason valvontaa että määräaikaistestaus 1–2 vuoden välein.

– Testauksen voi tehdä ulkopuolinen taho tai sairaala itse, Vasara kertoo. – Esimerkiksi Granlund Oy tarjoaa sairaaloiden puhtauden hallinnan suunnittelua ja konsultointia sekä luokitusmittauksia yhteistyökumppaninaan Halton Oy. Standardien mitoitusohjeet olisi hyvä ottaa käyttöön myös uusien sairaaloiden suunnittelussa ja puhtausolosuhteiden varmistuksessa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Vasara, Granlund Kuopio
0500 675 654
etunimi.sukunimi@granlund.fi