Ajankohtaista

Muumimuseossa luodaan elämyksiä

(11.8.2017)

Ainutlaatuinen AV- ja esitystekniikka herättää Tove Janssonin tarinat eloon.

Tampere-taloon avattiin kesäkuussa uudistettu Muumimuseo. Granlund vastasi museon teknisestä kokonaisuudesta sekä esitys- ja AV-tekniikan suunnittelusta. Ideoita ammennettiin muun muassa luonnosta ja Muumi-kirjoista, ja kaikki tekniikkaa suunniteltiin sisällön ehdoilla.

”Museoissa teknisten ratkaisujen pitää olla toimintavarmoja mutta hienovaraisia, koska tekniikan tärkein tehtävä on tukea näyttelyn käsikirjoitusta ja tarinaa”, toteaa Granlund Esitystekniikan projektipäällikkö Timo Muurinen. ”Teknisillä ratkaisuilla onkin pyritty tekniikan kestävyyden ja taideteosten turvallisuuden lisäksi luomaan museoon oikeanlaista tunnelmaa.”

”Halusimme tuoda Muumit nykypäivään, mutta säilyttää Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän taiteen näyttelyn ykkösasiana”, kertoo Muumimuseon näyttelypäällikkö Virpi Nikkari. ”Tekniikkaa onkin hyödynnetty nyt juuri sopivasti, mikä vaati pitkän ja innovatiivisen suunnitteluvaiheen Granlundin, animaattoreiden sekä ääni- ja valosuunnittelijoiden kanssa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, miten Timo Muurinen etsi ratkaisuja ja toimi koko suunnittelun tukirankana.”

Ainutlaatuista esitys- ja AV-tekniikkaa

Tove Janssonin tarinat heräävät eloon taiteen lisäksi animaatioiden ja projisointien avulla.

”Kävijät voivat nauttia näyttelystä ihan vain katselemalla, mutta tarjolla on myös elämyksiä, joista esimerkiksi infrapunavaloon perustuva Taikurin hattu on teknisesti ainutlaatuinen maailmassa”, Nikkari kertoo. ”Kun kävijä astuu hatun sisälle, hänen kuvansa projisoituu seinälle ja äkkiä kuvaan voivat kasvaa vaikkapa Nipsun korvat!”

Elämyksiä eri kävijäryhmille

Tekniikan suunnittelun lähtökohtana oli saavutettavuus ja lähestyttävyys. Vitriinit ovatkin matalia, että lapset näkevät varmasti kaiken, paikannuspalvelu auttaa kuulovammaisia ja näkövammaisille on tarjolla kuvailutulkkausta.

”Museon sisäpaikannusjärjestelmä, Janssonin tekstit ja interaktiivinen infoseinä museon ulkopuolella on toteutettu viidellä kielellä ja selkokielellä”, Nikkari kertoo. ”Selkokielisyyden käyttö onkin meillä laajempaa kuin missään muussa suomalaisessa museossa.”

Ympäri maailmaa saapuneilta kävijöiltä on tullut pelkästään hyvää palautetta.

”Ihmiset viihtyvät meillä pitkään, ja ensimmäisen kuukauden aikana museossa kävi 20 000 ihmistä kotimaan lisäksi muun muassa Japanista, Englannista ja Yhdysvalloista, josta löytyy uusin Muumeista innostunut ryhmä”, Nikkari kertoo. ”Tavoite 100 000 kävijästä ensimmäisen vuoden aikana toteutuukin varmasti.”

Kuvat: Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo