Ajankohtaista

Puijon sairaalassa talotekniikan osuus poikkeuksellisen suuri

(18.12.2012)

Muuntojoustavia vaativan hoidon yksiköitä

Talotekniikan osuus Puijon sairaalan eli Kuopion yliopistollisen sairaalan 70 miljoonan euron laajennushankkeen rakennuskustannuksista on peräti 25 miljoonaa euroa. Granlund vastaa hankkeessa koko talotekniikan lisäksi kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelusta, jolloin kokonaisuus on helpompi integroida toimimaan mahdollisimman joustavasti ja energiatehokkaasti.

Puijon sairaalan B11-laajennukseen tulee muun muassa 26 leikkaussalia ja 2 leikkaussalitasoista sektiosalia, vastasyntyneiden ja aikuisten teho-osastot, heräämö, synnytyssalit, munuaispoliklinikka ja dialyysitilat, välinehuoltokeskus, ja erilaisia teknisiä tiloja.

”Lukuisten teknisten järjestelmien sovittaminen toistensa lomaan ja eri järjestelmien integroiminen yhteen niin, että koko sairaala toimii mahdollisimman energiatehokkaasti, on hyvin haastavaa. Energiatehokkuus edellyttää nimenomaan kokonaisuuden asiantuntevaa hallintaa. Meillä on hyvät kokemukset jo vuosikymmeniä katkeamattomana jatkuneesta yhteistyöstä Granlundin kanssa, jolla on Puijon sairaalahankkeessa koko talotekninen suunnittelu”, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin rakennuspäällikkö Mikko Hollmén sanoo.

Granlund Kuopio vastaa hankkeessa lvi-, sähkö-, rakennusautomaatio- ja teleteknisestä suunnittelusta. Kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelussa on mukana myös Granlundin Helsingin yksikkö.

Joustavaa talotekniikkaa

Bruttopinta-alaltaan 35000 neliömetrin sairaalarakennuksen suunnittelussa tavoitteena on ollut hoitoprosessin sujuvuus. Potilasvirtojen ja toimintojen simuloinneissa on hyödynnetty teollisuuden prosessien mallinnuksessa käytettyjä menetelmiä.

Sairaalatekniikka ja muut hankinnat mukaan lukien 120 miljoonan euron jättihankkeessa on pyritty tilojen suunnittelussa joustavuuteen ja monikäyttöisyyteen.

”Esimerkiksi leikkaussaleja tulee voida käyttää erityyppisiin leikkauksiin. Tilojen joustavuusvaatimusten kasvu asettaa entistä suurempia vaatimuksia talotekniikan ja sairaalateknisten järjestelmien suunnittelulle. Samalla on varauduttava myös tekniikan nopeaan kehitykseen ja uusien järjestelmien lisäämiseen”, Granlund Kuopio Oy:n toimitusjohtaja Jukka Vasara sanoo.

Tilojen toimivuus varmistettiin yhdessä käyttäjien kanssa rakentamalla tyhjään teollisuushalliin oikeankokoinen leikkaussali, vastasyntyneiden teho-osaston perhehoitohuone ja aikuisten teho-osaston hoitopaikka. Mallitiloissa voidaan testata myös kiinteitä sairaalalaitteita ja vertailla eri laitetoimittajien ratkaisujen toimivuutta.

Korkeat sisäilmavaatimukset

”Talotekniikan suunnittelun haastavuutta lisäävät teknisten järjestelmien suuren määrän lisäksi korkeat olosuhde- ja sisäilmavaatimukset muun muassa lämpötilalle, ilmamäärille, ilman puhtaudelle ja hygieenisyydelle. Koko sairaala kuuluu vähintään sisäilman vaativuusluokituksen S2-tasoon, ja leikkaussaleille asetetaan S1-luokan lisäksi vielä korkeampia erityisvaatimuksia”, Vasara sanoo.

”Kiinteistöautomaatiolla ja tarpeen mukaisella ohjauksella on hyvin keskeinen rooli, kun nykyaikaisen sairaalan tekniset järjestelmät on saatava toimimaan yhdessä niin, että hyvin korkeat sisäilma- ja olosuhdevaatimukset kyetään täyttämään mahdollisimman energiatehokkaasti”, Vasara sanoo.

Energiatehokas sairaala

”Sairaaloiden suunnittelussa energiatehokkuus on erityisen tärkeää siksi, että suuri osa tiloista on käytössä joka päivä ympäri vuorokauden”, Jukka Vasara sanoo.

Kohteen energiatehokkuusluokka on C, joka on sairaalalle vaativa taso juuri ympärivuorokautisen käytön sekä teknisten järjestelmien suuren määrän takia.

”Siihen pääseminen asettaa myöskin talotekniikkasuunnittelulle erittäin suuria haasteita. Tällöin on jouduttu selvittämään ilmaislämpöjen tehokas ja kannattava hyödyntäminen, toteaa kohteen lvia-suunnittelun projektipäällikkö Raimo Sutinen Granlundilta.

Katkotonta sähköä

”Varmennettujen sähköjärjestelmien osalta kohteessa on päädytty aivan uudenlaiseen toteutusratkaisuun, jossa sairaalan perinteiset varavoima- ja UPS-jakelu  korvataan DRUPS-järjestelmällä (Diesel rotary uninterruptible power supply), toteaa hankkeen sähkösuunnittelun projektipäällikkö Aaro Pekkanen Granlundilta. Sähkökatkotilanteessa tämä järjestelmä syöttää katkottomasti sähköä sairaalan toiminnan kannalta tärkeille laitteille ja valaistukseen.

Tällä ratkaisulla säästytään yhden sähkönjakeluverkon eli käytännössä UPS-verkon rakentamiselta ja saadaan samalla hyvälaatuista ja ennen kaikkea katkotonta sähköä. Normaalissa varavoimaverkossa tulee aina sähkökatkon yhteydessä noin 10 – 15 sekunnin ”pimeä hetki” ennen kuin varavoimakone alkaa syöttää sähköä eri laitteille, mistä aiheutuu käyttäjille monenlaista harmia.

Tällaista DRUPS-järjestelmäratkaisua ei ole toteutettu vielä missään muussa sairaalassa Suomessa.

Suunnittelijan tuottamat massaluettelot urakkalaskennassa

Hankkeen urakkalaskennassa ollaan hyödyntämässä tietomallista saatavia massaluetteloita. Tämän kokoluokan hankkeessa se on poikkeuksellista. Urakkalaskijoiden työtä se säästää merkittävästi, samoin urakkalaskenta-aikaa on pystytty lyhentämään valmiiden massalistojen kautta.