Ajankohtaista

Senaatti parantaa kiinteistöjensä olosuhdehallintaa

(14.6.2016)

Senaatti-kiinteistöt ja Granlund ovat käynnistäneet laajan yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on parantaa Senaatin kohteiden käyttäjätyytyväisyyttä ja lisätä käyttäjien tekemän työn tuottavuutta olosuhdehallinnan avulla.

Senaatti on ottanut edelläkävijän roolin suomalaisessa kiinteistönhallinnassa ryhtymällä systemaattisesti parantamaan kiinteistöjensä olosuhdehallintaa tietotekniikan ja tietomallinnuksen keinoin. Tavoitteen taustalla on tutkittu tieto optimoitujen sisäilmaolosuhteiden myönteisestä vaikutuksesta tuottavuuteen. 

- Viime aikoina kiinteistönpidossa on keskitytty Suomessa lähes pelkästään energiatehokkuuteen. Se on tärkeää edelleen, mutta olosuhteiden hallinta on vielä monin verroin tärkeämpää, sanoo talotekniikan asiantuntija Pasi Pipatti Senaatin toimitila- ja ylläpitopalvelut -yksiköstä.

Valmiudet olosuhdehallinnan kehittämiseen tietotekniikan keinoin ovat olleet olemassa jo aiemmin. Granlundin johtava asiantuntija, automaatiotekniikasta tohtoriksi kolme vuotta sitten väitellyt Heikki Ihasalo kertoo, ettei olosuhteiden hallintatiedolle ollut alkuvaiheessa hyödyntäjiä, vaikka tiedon käyttökelpoisuudesta oli näyttöä.

- Tarvittiin Senaatin kokoinen toimija tekemään päänavaus. Tässä on kyse ei enempää eikä vähempää kuin big datan hyödyntämisestä ylläpitotoiminnassa, Ihasalo sanoo.

Jatkossa tavoitteena on Ihasalon mukaan myös tietomallien integrointi ylläpitoaikaiseen olosudeseurantaan ja asiakaspalveluun.

- Senaatti on pilotoinut virtuaaliseksi kiinteistöksi nimettyä ylläpidon tietomallia muutamissa kohteissa, Ihasalo kertoo.

Sopii kaikkiin kiinteistöihin

Senaatilla on kiinteistöjä kaikkialla Suomessa, ja niiden käyttötarkoitukset vaihtelevat virastotyöstä näyttämötaiteeseen ja rajavalvontaan. Jotta laaja ja maantieteellisesti hajautettu kiinteistökanta olisi yhtenäisesti analysoitavissa, kiinteistöjen rakennusautomaation kattavine anturointeineen on oltava ajan tasalla. 

- Kiinteistöjä voi ja kannattaa etävalvoa. Metrix-ohjelmisto toimii keskeisenä etävalvonnan työkaluna. Tärkeää on myös antaa asiantuntija-apua paikallisille toimijoille heidän kiinteistönhoidossaan, Heikki Ihasalo muistuttaa.

Pasi Pipatti korostaa sitä, että Metrixin mahdollistama yhtenäinen tapa valvoa ja ohjata olosuhteita Senaatin kiinteistöissä ei ole pois käyttäjien yksilöllisistä toiveista.

- Olosuhteita voi seurata ja säätää jopa työpistekohtaisesti. Tavallisesti käyttäjillä on muutaman asteen vaikutusmahdollisuus huonelämpötiloihin, Pipatti toteaa.

Senaatin ja sen edeltäjäorganisaatioiden 200-vuotisen historian aikana kiinteistökantaan on kertynyt hyvin erityyppisiä rakennuksia. Erot niiden automaatiojärjestelmien välillä ovat niin ikään suuria. Metrixin käytön näkökulmasta tämä ei ole ongelma, sillä Metrixiin voi hakea tietoa mistä tahansa nykyaikaisesta automaatiojärjestelmästä.

- Kerättävä mittaustieto ja näin kertyvä big data on murskattavissa niin pieniksi paloiksi, että se on hyödyksi jopa johtamisjärjestelmissä tai kiinteistösijoituksia mietittäessä, Heikki Ihasalo lupaa.

Miljoonia mittauksia 

Fysikaalisessa mielessä kyse on perussuureista: lämpötiloista, hiilidioksidipitoisuudesta, ilmankosteudesta ja ilmanvaihdon paine-eroista. Senaatin tämänhetkisistä noin 60 Metrix-kohteesta kertyy vuorokaudessa miljoona mittaushavaintoa, joiden välittämää tietoa on voitava analysoida tehokkaasti. 

- Lähestymme asiaa uudesta näkökulmasta päästäksemme kiinni siihen, mikä ei toimi kuten pitää. Sen sijaan, että ohjelmisto tuottaisi käyttäjälleen loputtomasti mittauslukemia, se ensisijaisesti panee kiinnittämään huomiota esimerkiksi automaatiohälytysten määrään, Heikki Ihasalo toteaa.

Vaikka olosuhdehallinta on Metrixin sovelluksista uutuusarvoisin ja ehkä keskeisin, Metrix soveltuu erinomaisesti myös energiatehokkuuden optimointiin. Tämä sopii myös Senaatin tavoitteisiin, sillä energiatehokkuuden parantaminen on jatkossakin yksi Senaatin keskeisistä kiinteistönhoidollisista tavoitteista.

- Tämän big data -projektimme myötä energiankäyttöön vaikuttavat tekijät ovat tunnistettavissa entistä helpommin. Näin ollen voimme reagoida kulutuspoikkeamien syihin entistä tehokkaammin, Pasi Pipatti perustelee.

Big data -projekti on samalla luonnollinen jatkumo Senaatti-kiinteistöissä jo vuosien ajan harjoitettuihin energiansäästötalkoisiin. Big data tuo tärkeän lisän energiankulutuksen mittarointiin.

Kuva ja teksti: Vesa Tompuri
Juttu on julkaistu Halfdone –asiakaslehdessämme 1/2016.