Ajankohtaista

Solmutyöskentely avaa solmuja

(5.12.2013)

RYM Oy:n PRE ohjelman työpaketissa Model Nova esiin nostettu yhteistyömetodi ”solmutekniikka” on osoittanut toimivuutensa jo useissa kohteissa.

1. Solmutyöskentely

Solmua voidaan ajatella perinteisenä työpajatoimintana, jossa ratkaistaan tietty ongelma yhteistoiminnallisella työtavalla. Tällä metodilla voidaan tietomallipohjaista suunnittelua siirtää toimivasti projektin alkuvaiheeseen, jossa eri osapuolilla ei ole vielä yhteistä näkemystä. Solmutyöpajassa yhteinen visio tarkentuu ja voidaan edetä yhteiseen päämäärään.

Erinomaisen hyvin solmutyöskentely soveltuu alkuvaiheen energialaskelmien suorittamiseen. Rakennusta voidaan simuloida eri parametreilla ja hakea ympäristöystävällisintä ratkaisua. Jos on esimerkiksi olemassa useita eri massoitteluvaihtoehtoja, voidaan niiden energiatehokkuuseroja analysoida simuloinneilla.

Näin mahdollistetaan yksi tietomallipohjaisen energiasimulointien tavoitteista – mahdollisuus vaikuttaa rakennuksen fyysisiin ratkaisuihin siinä vaiheessa, kun niiden tekeminen on kaikille osapuolille mahdollista.

Solmutyöpajan kesto on yleensä ollut 1-2 päivää, mutta hyvällä valmistelulla pienemmät asiat voidaan ratkaista tehokkaasti puolen päivän sessiossakin.

2. Solmutyöskentely projekteissa

Ensimmäinen testaus tehtiin Model Nova-kehitysprojektissa Kuopion kaupungille – Syväniemen kylän koulu- / päiväkotihankkeen puitteissa. Kahden päivän sessiossa tuotettiin uudisrakennuksen kolme eri vaihtoehtoa sekä selvitettiin museoidun peruskorjauskohteen mahdollista käyttöä uudisrakennuksen sijasta.

Seuraavana hankkeena Senaatti-kiinteistöt tilasi  solmusession, jossa tutkittiin Jyväskylään rakennettavan ”Onerva Mäen” koulun  eri vaihtoehtoja energiatekniikan näkökulmasta.

Kolmantena seurasi Helsingin Tilakeskuksen Metropolia Myllypuron hanke, jossa kesken hankesuunnittelun ehdotettiin, että kokeillaan solmutyöskentelyä myöskin energiatekniikan simulointien suorittamiseksi.

Metropolian kohteessa arkkitehdillä on kaksi realistista toteutusvaihtoehtoa alustavasti suunniteltuna ja tilaryhmämalli tehtynä. Solmutyöpajan jälkeen lopputuloksena tulee syntymään energia- ja olosuhdekartoitus parhaasta vaihtoehdosta, molemmat vaihtoehdot laskettuna 15%, 20% ja 25% ikkuna-aukotuspinta-alalla huoneneliöistä.

3. Käytännön oppeja solmutyöskentelystä

Yksi solmutyöskentelyn olennainen piirre on se, että työryhmä asettaa itse itselleen tavoitteet, työtavat ja keinot ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi solmutyöskentelyyn kuuluu se, että työskentelytapa ei ole autoritäärinen vaan yhteistoiminnallinen. Hyvä fasilitaattori on kuitenkin tarpeen eli langat tulee pysyä jonkun käsissä, jotta työskentelymetodista saadaan raportoitava lopputulos aikaiseksi.

Solmutyöskentelyyn pitää myös valmistautua hyvin. Ennen varsinaista solmua suositellaan pidettäväksi valmisteleva palaveri, jossa määritellään tavoitteet ja sovitaan ”kotiläksyt” ennen varsinaista solmupäivää.

Kun itse solmupäivä koittaa, kaikki osapuolet ovat pystyneet valmistautumaan tekemiseen ja heillä on jo muutamia kysymyksiä esitettävänä eri osapuolille.

Yksi käytännön havainto solmutyöskentelystä on se, että normaalilla ajatusten pallottelulla, eri ideoiden heittämisellä jne. on suuri merkitys eteenpäin pääsemiseksi. Näin voidaan rajata pois helposti niitä asioita, joita ei kannata tutkia syvällisemmin. Hyvä solmupalaveri alkaa useimmiten siten, että ensimmäinen tunti tai kaksi menee keskusteluun ja tavoitteiden tarkentamiseen.

Kokemusten mukaan solmutyöpajan fasilitaattoriksi sopisi hyvin tietomallikoordinaattori, jolla on tiedot tietomallisuunnittelun ohjaamisesta.

4. Solmutyöskentelyn hyötyjä tilaajalle

Tulos:

  • Solmutyöskentelymetodia hyväksikäyttäen tehdään rakennushankkeen alkuvaiheessa simulointeihin perustuvat vaihtoehtoiset laskelmat kiinteistön elinkaarikustannuksista.
  • Työskentelyn lopputuloksena saadaan laskelmiin perustuvat vaatimukset jatkotyöskentelyn tekemiselle.

Vaikutus:

  • Suunnitteluprosessin muutos, jossa päätöksentekoa siirretään aikaisempaan ajankohtaan perustuen useamman eri ammattialan asiantuntemukseen.
  • Laskettuihin reunaehtoihin pohjautuvat päätökset rakennushankkeen kustannuksista (energiankäyttö, investointikustannus, elinkaarikustannus).
  • Intensiivisellä solmutyöskentelymetodilla saavutetaan nopeammassa ajassa kohteen vaihtoehtoiset vertailulaskelmat kuin perinteisellä suunnitteluprosessilla.

Tulevaisuus:

  • Yhteistyötoimintamallien kehittyminen.

Lisätietoa:

http://www.rym.fi/tulokset/2508.aspx

http://www.rym.fi/attachements/2013-11-21T12-31-5342.pdf