Ajankohtaista

Talotekniset määräluettelot vihdoin osaksi urakkalaskentaa?

(17.2.2017)

Toimintaprosessien muutos säästäisi Suomessa 32–51 M€ vuodessa.

Granlund Oy on mukana kahdessa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota vauhdittavassa KIRA-digi-hankkeessa. Toisessa niistä pilotoidaan TATE-määräluettelo-ohjeistusta todellisissa rakennuskohteissa.

Hankkeen alullepanija on Granlund Oy:n teknologiajohtaja Tero Järvinen. Hän on myös buildingSMART Finlandin (bSF) Talotekniikka-toimialaryhmän puheenjohtaja.

– Olemme yrittäneet saada Granlundilla jo pitkään TATE-suunnittelijoiden määräluetteloita osaksi rakennushankkeita, ja nyt koetamme viedä asiaa eteenpäin koko kentän voimin. BuildingSMART kehitti viime vuonna talotekniikan määrälaskennan ohjeen, mutta se ei lyönyt itseään läpi kentällä. Siksi päätimme testata ohjetta bSF:n Tilaaja-toimialaryhmän pilottikohteissa.

Mahdollisuus yli 95 %:n tarkkuustasoon

Määräluetteloiden käyttö urakkalaskennassa on ollut teknisesti mahdollista jo 20 vuotta.

– Tietomallinnusta hyödyntävät rakennushankkeissa jo lähes kaikki, mutta määräluetteloita ei edelleenkään käytetä systemaattisesti, Järvinen toteaa. – Ongelmana ovat olleet epäselvät toimintatavat ja vastuunjako, eli kuka vastaa määristä.

Nyt yhteinen ohjeistus on saatavilla, eikä määräluetteloiden tarkkuustasokaan ole ongelma.

– Vaikka suunnittelijan tekemä virtuaalinen rakennus ei ole koskaan yksi yhteen toteutuneen rakennuksen kanssa, nykyohjelmistoilla päästään jopa yli 95 %:n tarkkuustasoon. Se on ehdottomasti parempi kuin käsin piirustuksista mittailemalla.

Kymmenien miljoonien eurojen säästöjä

Jos TATE-suunnittelijat, rakennuttajat ja urakoitsijat ottaisivat määräluettelot käyttöön, rakennushankkeiden käytänteiden uudistuminen toisi alalle merkittäviä säästöjä.

– Sen sijaan, että urakoitsijat laskevat jokaisessa hankkeessa määrät itse, suunnittelija voisi toimittaa määräkustannukset kaikille yhtenä Excel-tiedostona liki nappia painamalla, Järvinen toteaa. – Toimintaprosessien muutos säästäisi Suomessa 32–51 M€ vuodessa, ja esimerkiksi urakoitsijat voisivat keskittyä määrien mittailun sijaan bisneksen tekemiseen. Mittailuhan vie tällä hetkellä jopa 80 % tarjousajasta.

Määräluettelot nostaisivat kiinteistöjen laatua

Kevään aikana suunnittelijat toimittavat hankkeessa mukana oleville urakoitsijoille määrälistat, ja myöhemmin kaikilta kerätään toiminnasta palautetta.

– Raportti pilotoinnin tuloksista julkaistaan toukokuussa, mutta jatkamme kohteiden seurantaa myös rakentamisaikana, Järvinen kertoo. – Uskon, että tulokset osoittavat selvästi, miten suunnittelijoiden tarjoama määrätieto tekee tarjouksista keskenään vertailukelpoisia, auttaa rakentamaan fiksummin ja vaikuttaa lopulta rakennusten laatuun. Kun urakoitsijat voivat luottaa suunnitelmien ja tietomallien sisältöön, niitä käytetään työmailla ahkerammin, mikä heijastuu kiinteistöjen tekniseen toimivuuteen ja lopulta aina tilojen loppukäyttäjille asti.

Granlund Oy:n lisäksi hankkeessa on mukana useita buildingSMART Finland -foorumin toimijoita, kuten Rakennustietosäätiö, Fira Oy, NCC Suomi Oy, Caverion Oy, Consti Oy ja Skanska. Lisätietoja: www.kiradigi.fi.

Lue myös Granlundin toisesta KIRA-digihankkeesta.