Ajankohtaista

Tulevaisuuden kiinteistöt –seminaarissa puhuttivat käyttäjät ja tietoturva

(10.10.2017)

Granlund järjesti Tulevaisuuden kiinteistöt -seminaarin Musiikkitalossa tiistaina 10.10. 50 henkeä syyssateelta suojaan kerännyt seminaari nosti keskusteluun tällä hetkellä runsaasti puhuttavat teemat Smart Buildingin, IoT:n ja digitalisaation.

Aamupäivän aikana pohdittiin niin tietoturvahaasteita kuin sitä, mihin älykästä rakentamista oikeastaan tarvitaan. Visioinnin lisäksi teemoja lähestyttiin konkreettisten esimerkkien kautta.

Tilaisuuden käynnisti ylläpidon digitalisaation erityisasiantuntija Esa Halmetoja puheenvuorollaan Senaatti-kiinteistöjen tulevaisuuden kiinteistöstrategiasta. Senaatti-kiinteistöjen suuri kiinteistömassa luo haasteita, mutta mahdollistaa myös kehittämistä ja visiointia.

- Pelkkä tiedon kerääminen ei riitä, meidän on osattava kysyä ”mitä sitten”. Vaikka meillä olisi kuinka paljon tietoa kiinteistön olosuhteista, ei se auta, jos emme ole suunnitelleet, mitä sillä tehdään tai emme tarjoa ihmisille uusia toimintamalleja, Halmetoja korosti puheenvuorossaan.

Esimerkkinä Halmetoja käytti mobiilitoimistoa, missä ihmiset kuitenkin hakeutuvat päivittäin samaan paikkaan istumaan. Senaatti-kiinteistöjen tulevaisuuden visiona on luoda kiinteistöjä, jotka mahdollistavat vuorovaikutukset käyttäjän ja kiinteistön välille.

 Helsingin yliopisto tekee laajaa uudistustyötä

Kiinteistöpäällikkö Jaana Ihalainen Helsingin yliopiston TILA-ylläpitopalveluista kertoi tilaisuudessa yliopiston laajasta työstä siirtyä vanhanaikaisista toimintamalleista älykkäämpään kiinteistöjen käyttöön –ja ylläpitoon.

Pohjana tehdyille suunnitelmille oli diplomityö, jossa tutkittiin energiasuorituskyvyn parantamista olemassa olevan datan avulla sekä strateginen yhteistyö yhdessä Granlundin kanssa.

- Diplomityössä esiin nousseet haasteet kiinteistöjemme ylläpidossa olivat muun muassa runsasta käsisyöttöä vaativat prosessit, huonot palautekanavat tilojen käyttäjille, epäluotettava vikatilanteiden havaitseminen tai epäjohdonmukainen energiankulutuksen seuranta, Ihalainen summasi.

Granlundin kanssa yhteistyössä järjestettyjen työpajojen jälkeen saatiin käsitystä myös siitä, miten käyttäjien ja ylläpitohenkilökunnan käsitykset kiinteistöjen ylläpidon tärkeimmistä asioista eroavat.

Ylläpitopuolta kiinnostaa muun muassa hinta, palvelun saatavuus ja vasteajat sekä järjestelmien toimintavarmuus sekä helppokäyttöisyys myös etänä. Tilojen käyttäjiä taas kiinnostaa sisäilman laatu, valaistus ja melu, tilan energian kulutus sekä helppokäyttöisyys ja omat säätömahdollisuudet.

- Sisäilman laatu ei ole ainoa asia hyvinvointia mittaamaan, niitä voi olla myös vaikka valaistus ja melu. Vaikka arvot ovat erityisen hyviä, ihmiset voivat kokea, että talossa on sisäilmaongelmia. Ei riitä, että me sanomme, että ”teillä on täällä kaikki hyvin”, Ihalainen pohti.

Uuden toimintamallin keskiössä on se, että järjestelmäratkaisujen on tuettava avoimuutta, liitettävyyttä ja yhteiskäyttöisyyttä ja digitalisaation ja uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet on pystyttävä hyödyntämään valituissa ratkaisuissa.

Älyrakennusten tietoturva ja aidot vaikutukset keskustelussa

Yleisö nosti keskusteluun myös huolen tietoturvasta. Miten Smart Building –hypessä huomioidaan turvallisuus? Esimerkiksi mobiiliratkaisut ovat tulevaisuutta, mikä osaltaan haastaa tietoturvaa.

Seminaarin puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että tietoturvaan on syytä panostaa aiempaa enemmän, eikä rakennusten siihen voi suhtautua huolettomasti. Jokainen kuitenkin korosti, että datan määrä on saatava käyttöön ja rajanpintojen pitää olla avoimia.

- Meidän täytyy mahdollistaa, että tieto on kaikkien käytettävissä, Ihalainen korosti.

Tilaisuuden lopuksi Granlundin asiantuntijat Heikki Ihasalo ja Rami Hursti herättelivät keskustelua IoT:n vaikutuksista kiinteistöalaan Granlundin tekemän IoT-markkinakatsauksen pohjalta.

Yleisöltä kysyttäessä älykkäiden kiinteistöjen tärkein vaikutus nähtiin liikkuvuuden lisääntymisen, kun esimerkiksi työntekeminen on ennalta vähemmän paikkaan sidottua. Puhujat uskalsivat viedä ajattelua kuitenkin vielä pidemmälle.

- Tulevaisuudessa voidaan nähdä, että kiinteistöjen tehtävä on parantaa ihmisten elämänlaatua. Voisiko olla niin, että ihminen palaa älykkään kiinteistön ansiosta töistä virkistäytyneenä ja hyvinvoivana, ei väsyneenä, Ihasalo visioi puheenvuorossaan.

Granlundin Jukka Karhu summasi loppupuheenvuorossaan, mihin asioihin digitalisaatioon ja Smart Building –ajatteluun panostettaessa on syytä keskittyä.

- Meidän pointti on se, että digitaalisuuden pitää lähteä liikkeelle käyttäjästä. Kun aloitamme uuden projektin, emme puhu ensin tekniikasta, vaan käyttäjästä. Aluksi pitää hahmottaa se, mitä ollaan tekemässä - millaisia toimintoja kiinteistössä on ja miten voimme niitä tukea. Ennen näihin vastaamista ei kannata edetä.