Ajankohtaista

Yhteistyö Länsimetrossa hedelmällistä

(28.4.2016)

Granlund asemien LVI- ja palontorjuntajärjestelmien suunnittelijana.

- Granlundin työt Länsimetrossa alkoivat jo yleissuunnitteluvaiheessa ja vuoden 2009 tarjouskilpailun pohjalta Granlund teki sopimuksen asemien LVI-suunnittelusta, kertoo osastonjohtaja Paavo Tikkanen. - Suunnittelusopimus sisältää LVI:n lisäksi myös palontorjuntasuunnittelun.

Nyt, Länsimetron ensimmäisen vaiheen valmistuessa, Granlundilla on myös merkittävä asiantuntijarooli käyttöönoton varmistuksessa sekä mahdollisten esiin tulevien ongelmien selvittäjänä.

Projektipäällikkö Anssi Leppäaho kuvaa suunnittelun lähtötilannetta seuraavasti:  

- Suunnittelukohteena metroasema on jo varsin epätavallinen: mittasuhteiltaan suuri rakennus maan ja kallion sisällä. ”Talolla” on pituutta noin 200 metriä ja korkeutta noin 40 metriä. Kun kysymyksessä on julkisen liikenteen palvelukseen tuleva rakennus, kaikki turvallisuuteen liittyvät seikat korostuvat ja käyttöön tulee LVI-tekniikan kirjo varsin laajasti. Tärkeitä ovat tavanomaisen ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen lisäksi muun muassa savunpoisto- sekä yli- ja alipaineistusjärjestelmät. Lisänä tulevat vielä palosammutus- ja kuivatusjärjestelmät.  

Leppäaho pitää erityisen kiinnostavana sitä, että on voinut olla mukana kaikkien osien suunnittelussa, jolloin kokonaisuus on hahmottunut hänelle todella hyvin.

Länsimetron toinen vaihe, osuus Matinkylästä Kivenlahteen, on jo hyvässä vaiheessa suunnittelun ja louhintojen osalta. Granlund suunnittelee koko rataosuuden LVI- ja palontorjuntajärjestelmät yhdessä Rambollin kanssa. Työ on jaettu siten, että Granlund suunnittelee asemat ja Ramboll tunneliosuudet.

- Tällä hetkellä olemme luonnossuunnitteluvaiheessa, kertoo Tikkanen. - On aivan selvää, että vuosien kokemus ensimmäisen vaiheen suunnittelussa tulevat arvokkaaseen käyttöön tässä toisessa vaiheessa. Muun muassa monimutkaisen hankekokonaisuuden ohjaus korostuu ja aikatauluttamisen merkitys tunnetaan entistä paremmin. On kuitenkin muistettava, että jokainen kohde on yksilöllinen, haasteita saattaa löytyä uusilta, yllättäviltä tahoilta. Maanpäällisen kaavoituksen eteneminen voi vaikuttaa paljonkin tekniseen suunnitteluun asemilla ja erityisesti sen aikatauluun.  

- Yhteistyö eri osapuolten välillä on sujunut erittäin hyvin, ottaen huomioon osapuolten suuren määrän ja suunnittelutehtävän erikoisuuden, toteaa Leppäaho. – Tilaajan ja projektinjohdon lisäksi lähes päivittäistä yhteydenpitoa tarvitaan arkkitehtien, rakennesuunnittelijoiden, kallio- ja geosuunnittelijoiden sekä maisemasuunnittelijoiden kanssa. Kaikki on sujunut erinomaisesti ja yhteistyöstä saatu oppi kannattaa ottaa mukaan uuteen vaiheeseen.  

Juttu on julkaistu Rakennuslehden yhteydessä Tekijät esiin -liitteessä 22.4.2016. Jutun on kirjoittanut Juhani Keppo.