Suomen energia- ja ilmastopolitiikka nojaa tuloksekkaasti vapaaehtoisuuteen

Suomen energia- ja ilmastopolitiikka nojaa tuloksekkaasti vapaaehtoisuuteen

Pakko on huono porkkana. Jos vaihtoehtona on vapaaehtoisuus, niin miksi säätää lailla ja asetuksella?

Blogikirjoitus

Suomi toteuttaa yhtenä harvoista, ehkä jopa ainoana EU:n jäsenvaltiona energia- ja ilmastostrategiassa vapaaehtoisuuteen perustuvaa politiikkaa. Vapaaehtoisuus kiinnostaa niin yrityksiä kuin yhteisöjä, koska sitä kautta saadaan ilmastovaikutuksia vähennettyä, mikä samalla näkyy yrityksen imagossa ja kannattavuudessa.

Ilman laajempaa kirjallisuustutkielmaa väittäisin, että vapaaehtoisuuden veronmaksajalle aiheutuva kustannus verrattuna lainsäädännöllisiin toimiin säästää kukkaroa. Perustan väitteeni siihen, että lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet näkyisivät yritysten lopputuotteiden hinnoittelussa, mikä heikentäisi ostovoimaa nykyistä energiainvestointitukien kustannusta enemmän. Samaan hengenvetoon uskallan arvioida, että lainsäädännölliset ohjauskeinot herättävät vastarintaa ja heikentävät motivaatiota investointeihin, jotka vähentävät ilmaston kuormitusta.

Vapaaehtoisuus velvoittaa, mutta samalla mahdollistaa. Energiatehokkuushankkeissa vapaaehtoisuus velvoittaa yrityksiä liittymään energiatehokkuussopimukseen, jossa yrityksen energiankäyttöä ja toimenpiteitä seurataan vuosittain. Velvoite on kuitenkin vähäinen saavutettaviin etuihin nähden. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää energiainvestointitukia energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuvan energian hankkeisiin, joiden avulla mahdollistetaan Suomen sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi.

Vapaaehtoisuudella on saavutettu hienoja menestystarinoita energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hankkeissa.

Esimerkiksi viime vuonna (2018) Granlundin asiakkaille tehtyjen, energiainvestointituen avulla toteutettujen hankkeiden ilmastoon vaikuttava kuorma väheni vuositasolla jopa 10 000 tonnia. Samaan aikaan investoinnit paransivat energiatehokkuutta lähes 50 000 000 kilowattituntia, joka vastaa 3 300 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta.

Viime vuonna meidän asiakkaillemme tehtyjen energiainvestointituettujen hankkeiden yhteenlaskettu investointikustannus on hieman yli 25 miljoonaa euroa ja investointitukimäärä noin 5,5 miljoonaa euroa.

Jos olet kiinnostunut tai haluat muuten keskustella energiainvestointituesta, niin ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Mikko Tapojärvi

Kirjoittaja työskentelee Granlund Consultingilla energiajohtamisen asiakkuuspäällikkönä.

Takaisin blogiin

Jaa kirjoitus

Kommentit

0 kommenttia

Haluatko kuulla lisää?

Rakennushankkeiden energiajohtamisen asiakkuuspäällikkö