Uutiset

Finnoosta tulee normaalia energiatehokkaampi asuinalue

Espoon uudesta asuinalueesta Finnoosta halutaan kestävän kehityksen mallialue. Alueen rakennuttajia ohjataan energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla energiatehokas ei ole.

Uutinen

Maailmaa muutetaan askel kerrallaan, tai Espoon tapauksessa rakennus kerrallaan. Espoon Finnooseen on kaavoitettu asuinalue, jossa tontin saadakseen rakennuttajan tulee täyttää tietyt kestävän kehityksen kriteerit.

”Espoo haluaa olla tulevaisuudessakin kestävän kehityksen kärkikaupunki. Kaavoituksessa ja maanluovutuksissa on mahdollisuus tehdä isoja ratkaisuja. Tiivis ja tehokas kaupunkirakentaminen hyvän julkisen liikenteen yhteyteen, tonttivaatimukset ja rakennuksien koko elinkaari ovat asioita, joilla on paljon merkitystä”, taustoittaa projektijohtaja Kimmo Leivo Espoon kaupungilta.

Granlund on ollut tekemässä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa Finnoon keskusta-alueen energiasuunnitelmaa ja koko Finnoon energiatehokkuuskriteeristöä, jossa määritellään, miten energiatehokkuutta ohjataan ja miten sitä vertaillaan rakennusten käytön aikana.

”Energiatehokkuutta ohjataan erityisesti maankäytön energiakriteerien avulla: ne varmistavat, että energiatehokkuus viedään halutulle tasolle Finnoossa verrattuna perinteisiin hankkeisiin. Energiakriteerien tarkoituksena on pitää huoli siitä, että kestävän kehityksen osa-alueet otetaan varmasti huomioon rakentamisessa”, kertoo Granlundilla projektista vastannut energia-asiantuntija Juha Viholainen.

Mitä rakennuttajalta vaaditaan Finnoossa?

Tontinluovutuskriteereissä ei ole lukkiuduttu yksittäisiin menetelmäratkaisuihin, vaan keinovalikoima on pyritty pitämään riittävän laajana erilaisille toteutustavoille.

”Kriteerit ovat tavoitteellisia, mutta kohtuullisia: hifistelyä ei vaadita, ja tarvittava tekniikka kriteerien täyttämiseen löytyy. Olemme jättäneet kriteeripisteytyksessä tilaa toki myös innovaatiolle”, Kimmo Leivo sanoo.

Leivon mukaan rakennuttajat ovat suhtautuneet tonttivaatimuksiin terveen pelokkaasti. Lähes kaikki nimittäin lupaavat jo verkkosivuillaan vastuullisuutta ja kestävän kehityksen huomiointia, ja Finnoon mallialueella otetaan nyt sanoista mittaa.

Projekti monistettavissa: tulevaisuuden talot

Rakennusten suunnittelua ohjaavien kriteerien ohella Finnoon pilottialueella sovelletaan siis myös käytönaikaista energiatehokkuuden vertailua asuinrakennustasolla. Rakennuksista mitattava data on julkista, mikä osaltaan ohjaa rakennuttajia tavoittelemaan hyviä tuloksia energiatehokkuuden suhteen. Tarkoitus on, että kerättyä dataa pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään Espoossa myös muiden alueiden suunnittelussa.

"Finnoon suunnittelussa energiaan liittyviä näkökulmia on pohdittu jo alusta alkaen, ja nyt ohjaava prosessi on saatu täsmennettyä. Työpajojen kautta myös rakennusyhtiöt ovat päässeet tuomaan esiin näkemyksiään siitä, miten heidän rakennuksiaan voisi vertailla reilusti ja millaisia tontinluovutusehtoja heiltä tulisi vaatia”, Juha Viholainen kuvailee.

Dataa täytyy Finnoossa kerätä vuosia ennen kuin saadaan tarkka käsitys siitä, miten joku kaupunginosa käyttäytyy energianäkökulmasta katsottuna. Ensimmäiset askeleet on kuitenkin otettu. Espoossa toivotaan, että myös muissa aluekehityshankkeissa aletaan kerätä mittausdataa.

”Toivottavasti myös muut kaupungit innostuisivat ottamaan käyttöön samanlaisia järjestelmiä, jotta tietoja pystyttäisiin vertailemaan ja alueiden todellinen ”energiahyvyys” tiedettäisiin. Tarvittaessa Suomessa voitaisiin sitten tehdä lainsäädäntöön kehitystä, jos osoittautuu että jotkut asiat vaikuttavat päästöihin ja energian käyttöön merkittävästi. Meillä on kovat odotukset”, Kimmo Leivo summaa.

Finnoon pilotti


•    Saadakseen tontin Finnoosta rakennuttajan tulee täyttää tietty määrä kriteerejä energiatehokkuuden saavuttamiseksi.
•    Kriteerit ovat tavoitteellisia, mutta maalaisjärjellä ajateltuja. Pisteitä saa erilaisista energiatehokkuuteen liittyvistä asioista, joista osa ovat pakollisia ja osa vallinaisia.
•    Finnoo on konkreettinen testialusta energianmittaamiseen. Energiadatasta muodostetaan Finnoon rakennuksille tunnusluvut, joiden avulla käytönaikainen energiatehokkuuden vertailu on mahdollisimman oikeudenmukaista.
•    Rakennuksista kerättävä data on julkista, ja sitä voidaan hyödyntää jatkossa muiden alueiden suunnittelussa.
 

Miten energiatehokkuusvaatimuksiin päästään?

Granlund ehdotti kaksiosaista pisteytysjärjestelmää, jossa huomioidaan pakolliset ja valinnaiset kriteerit.

Esimerkkejä pakollisista kriteereistä:

  • Rakennuksen energiasuunnitelma ja rakennushankkeen energiasuunnittelija
  • E-luku 5 % pienempi minimitason edellytystä
  • Käytön aikaiseen energiatehokkuusvertailuun tulee sitoutua

Esimerkkejä valinnaisista kriteereistä:

  • E-luku 10–20 % pienempi lain määräämästä tasosta
  • Matalalämpöinen lämmönjako rakennuksissa
  • Panostaminen aurinkosähköön tai muuhun uusiutuvaan energiaan, jolla kierrätetään sekä jäähdytyksen että lämmityksen yhteydessä syntyviä päästöjä
Takaisin uutisiin

Jaa artikkeli