Uutiset

Granlund auttaa lisäämään aurinkoenergiaa Helsinkiin

Aurinkosähkön ja uusiutuvien energialähteiden käyttö on tärkeä osa Helsingin kaupungin ilmastotavoitteita. Granlund on vastannut useiden aurinkovoimaloiden taloteknisestä sähkösuunnittelusta.

Uutinen

Helsingin kaupunki on viime vuosina panostanut vahvasti aurinkosähkön rakennuttamiseen, ja uusia toteutuskohteita selvitetään koko ajan. Jo nyt esimerkiksi Finlandia-talo on saanut katolleen 180, Hiidenkiven peruskoulu 178 ja Tukkutorin Lihatukkuhalli 243 aurinkopaneelia.

”Helsingin kaupunki on sitoutunut uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Myös valmisteilla oleva Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelma edellyttää voimakasta panostusta etenkin aurinkoenergian käytön lisäämiseen. Aurinkosähköjärjestelmällä yksittäinen kiinteistö voi säästää 2–20 prosenttia vuodessa käyttämänsä sähköenergian määrästä”, kertoo Helsingin kaupungin johtava energia-asiantuntija Sirpa Eskelinen.

Granlund on ollut mukana tekemässä Finlandia-talon, Tukkutorin, Hiidenkiven ja Torpparinmäen peruskoulujen sekä Mellunkylän pelastusaseman taloteknistä sähkösuunnittelua ja toteutuksen valvontaa. Aurinkosähköjärjestelmät on toimittanut Green Energy Finland Oy, joka on myös vastannut aurinkosähköjärjestelmien mitoituksista ja simuloinneista.

Kaupungin tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi säästää sähkö- ja lämpöenergiaa, jolloin myös kaupungin energialasku pienenee.

Aurinkosähköjärjestelmiä uusiin ja vanhoihin kiinteistöihin

Helsingin kaupungin tarkoitus on lisätä aurinkoenergian ja muun uusiutuvan energian määrää sekä uudessa että olemassa olevassa rakennuskannassa.

Sähkösuunnittelun kannalta uudiskohteen aurinkosähköjärjestelmän huomioiminen ei juuri teetä lisätyötä, mutta iäkkäämpi rakennus vaatii enemmän. Rakennesuunnittelija tekee katosta kuntoarvion ja tutkimuksen, jonka avulla päätetään kannattaako aurinkovoimalaa lähteä rakentamaan jälkiasennuksena.

”Yhtenä haasteena on löytää ja suunnitella kaapelireitit, jotka ovat sähkö- ja palomääräysten mukaisia sekä teknisesti ja taloudellisesti järkevästi toteutettavissa. Erityistä huomiota tulee myös kiinnittää sähkökaapeleiden läpivienteihin, jotta ei vaaranneta rakennuksen olosuhteita. Esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Finlandia-talossa kaapelireitit mietittiin hyvin tarkkaan”, kuvailee projektipäällikkö Antti Kulmala Granlundilta.

Aurinkovoimaloiden yleistyessä myös niiden suunnittelu ja toteutus kaipaisi enemmän yhteistä ohjeistusta. Aurinkosähköjärjestelmissä on tasasähköpuolella aina jännite, mikä pitää huomioida esimerkiksi tulipalon sattuessa.

”Mellunkylän pelastusaseman aurinkovoimalan suunnittelussa nousi esiin juuri aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuus. Miten sammutetaan tuli kohteessa, jossa on aurinkosähköjärjestelmä? Mellunkylän voimalassa tukeuduttiin uuteen tekniikkaan ja otettiin käyttöön optimisaattoripaneelit, jotka on mahdollista saada jännitteettömäksi”, Kulmala kertoo.

Aurinkosähköllä näkyvissä valoisa tulevaisuus

Aurinkovoimaloiden hinta on laskenut huomattavasti kymmenen vuoden aikana, ja myös aurinkosähkön hintakehitys noudattaa laskevaa trendiä. Aurinkosähkö on siten lähes aina mukana, kun uudis- tai peruskorjausrakennushankkeita tarkastellaan uusiutuvien energioiden osalta.

”Hankesuunnitteluvaiheessa tehtävässä energiaselvityksessä simuloidaan rakennukselle 2–3 energiasuunnitteluratkaisua, joista ainakin yhteen aurinkoenergia tyypillisesti valikoituu mukaan. Simuloinnit tehdään teknillis-taloudellisen kannattavuuden pohjalta”, Sirpa Eskelinen selventää.

Kaupungin tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi säästää sähkö- ja lämpöenergiaa, jolloin myös kaupungin energialasku pienenee.

”Sähkön verkkoon myyminen ei juuri vaikuta sähkösuunnittelun sisältöön. Tällä hetkellä aurinkosähköjärjestelmä on kuitenkin vielä järkevintä mitoittaa niin, että mahdollisimman suuri osa järjestelmän tuotannosta kulutetaan kohteessa, johon se on asennettu”, toteaa Kulmala.

5 keinoa pienentää hiilidioksidipäästöjä rakennuskannassa

  1. Valaistuksen- ja rakennusautomaatio-ohjausten säätäminen
  2. Lämmöntalteenoton hyödyntäminen
  3. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttöönotto
  4. Valaisinten vaihtaminen LED-valaisimiin
  5.  Uusiutuvan energian käyttö
Takaisin uutisiin

Jaa artikkeli

Haluatko kuulla lisää?

Topi Volama
Topi Volama

Osastonjohtaja, sähkösuunnittelu
Granlund Oy

040 547 9199
etunimi.sukunimi@granlund.fi