Uutiset

Hyvin suunniteltu tila tukee ajattelua

Antti Merilehto puhui Granlundin Smart Wellbeing-seminaarissa 3.10., ja sai yleisöltään raikuvat aplodit.

Granlundin Smart Wellbeing -seminaarin annista nautittiin liki satavuotiaan Valkoisen salin historiaa havisevissa puitteissa, mutta katse oli tiukasti tulevaisuudessa. Tekoälytutkijan ja aivotutkijan johdolla perehdyttiin siihen, mikä merkitys tiloilla on ihmisten hyvinvoinnille, ja kuinka tieto valjastetaan palvelemaan kiinteistöjen käyttäjiä.

Uutinen

Tekoäly on megatrendi, jonka ennustetaan muuttavan maailmaa radikaalisti. Kuudennessa Granlundin järjestämässä energiaseminaarissa aihetta lähestyttiin rakennetun ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Alojensa huippututkijat Minna Huotilainen ja Antti Merilehto vetivät salin täyteen kiinnostuneita kuulijoita.

Avajaissanat lausunut Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi kertoi, että Granlundilla tekoäly on ollut työn alla kahden vuoden ajan. Visiona on kiinteistö, jossa käyttäjä ja rakennus kommunikoivat keskenään.

”Kun loppukäyttäjä pidetään aina mielessä, voidaan olla varmoja, että toiminta kehittyy oikeaan suuntaan”, Metsi sanoi.

Tekoäly on uusi sähkö

Evento Awardsin Vuoden puhuja -palkinnon voittajan, tekoälytutkija ja tietokirjailija Antti Merilehdon vetävä esitys tempasi kuulijat tekoälyn maailmaan.

Tekoäly on uusi sähkö: sitä on jo saatavissa joka paikasta. Hyödyntämisessä ollaan kuitenkin vähän vaiheessa, kiteytti Merilehto tekoälyn ongelman.

Hän piti aiheeseen liittyvää tietämättömyyttä huolestuttavana: tutkimuksen mukaan puolet 18-34-vuotiaista suomalaisista ei koe tarvitsevansa tekoälyä – vaikka käyttää koko ajan älypuhelimillaan tekoälyyn perustuvia sovelluksia.

Ihmisen ja tekoälyn työnjako on Merilehdon mukaan selvä: Tekoäly on apuälyä. Se tarjoaa ennustettavuutta päätöksenteon tueksi. Kone ennustaa, ja ihminen tekee päätöksen. Koneelle kuuluvat toistuvat tehtävät, ihmiselle mielekkäät.

Tekoäly oppii hitaasti, lukuisten toistojen kautta esimerkiksi erottamaan koiran lattiamopista. Toisaalta se osaa käsitellä saamaansa informaatiota ilman ennakkoluuloja.

Antti Merilehto kannusti jokaista selvittämään itselleen tekoälyn perusasiat. On tärkeää ymmärtää, miten kone toimii, miten se oppii. Tätä kautta löydetään uusia tapoja ihmisen ja koneen hedelmälliselle yhteistyölle.

Tekoäly on apuälyä.

Antti Merilehto

Tekoäly tunnistaa ja ennustaa ongelmat

Granlundin teknologiajohtaja Ken Dooley esitteli konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä hyödynnetään rakennuksissa jo nyt. Hiukan pelottavassakin maineessa oleva kasvojentunnistus on jo korvannut monissa paikoissa kulkuluvat. Sisätiloissa navigointia varten on kehitetty valokuviin perustuvia sovelluksia, jotka älypuhelimen kameraa hyödyntäen opastavat käyttäjää liikkumisessa.

Valaistuksen ohjaamiseen on jo olemassa älykkäitä tuotteita, jotka säästävät energiaa ja parantavat valaistuksen laatua. Rakennusten vedenkulutuksen seurantaan on tarjolla palvelu, joka oppii kohteen vedenkulutuksen normaalit vaihtelut ja hälyttää heti poikkeamista.

Kiinteistöjen käyttäjien reaaliaikaista palautetta kerätään sovelluksilla, jotka yhdistävät ilmoitetun ongelman, ajan ja paikan. Tallennetun datan avulla saavutetaan ennustettavuutta, joka mahdollistaa rakennuksen korjausten ja huollon suunnittelun ennakolta.

Fiksu suunnittelu luo puitteet luovalle ajattelulle

Ihmisnäkökulmaa seminaariin toi aivotutkija, tutkimusprofessori Minna Huotilainen, joka esityksessään kutsui 2010-lukua säheltämisen vuosikymmeneksi. Nykyiseen työelämään kuuluvasta jatkuvasta kiireestä ja keskeytyksistä seuraa muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Työn kipupisteitä ovat aivojen näkökulmasta keskeytykset, huonot työtilat ja puutteelliset välineet sekä puutteet työn järjestelyssä.

Työtilat vaikuttavat paljon siihen, miten henkistä kapasiteettia pystytään käyttämään. Keskeistä on se, miten tilat auttavat kommunikoimaan. Koska keholla ja mielellä on jatkuva vuorovaikutus, vaikuttavat fysiologiset tilat niiden toimintaan. Seisomapöydillä ja kävelykokouksilla saadaan kehon toiminta avuksi mielen hallintaan.

Aivotutkija korosti lyhyiden palautumisen hetkien tärkeyttä: niitä varten täytyy olla tiloja. Työpaikan kahvihuone on siten todella tärkeä paikka.

”Loistavasti suunnitellut toimitilat ovat sellaiset, että ihminen ei ajattele tilaa, vaan tila tukee hänen ajatteluaan. Fyysisellä ympäristöllä on valtava merkitys työn onnistumiselle”, Minna Huotilainen painotti.

Nykyiseen työelämään kuuluvasta jatkuvasta kiireestä ja keskeytyksistä seuraa muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.

Minna Huotilainen

Innostumiseen ja ideointiin tarvitaan stressiä

Avokonttorit vai omat työhuoneet – tätä pohditaan koko ajan työpaikoilla ympäri Suomen. Molempia tarvitaan, mistä syystä useat työpaikat ovat nykyisin monitilatoimistoja. Persoonallisuus ja oma tapa työskennellä vaikuttavat siihen, millainen tila on kullekin paras.

”Lähtökohtaisesti stressitaso nousee, kun häiriötekijöitä on enemmän, mutta ilman mitään häiriötekijöitä ei ole myöskään kommunikaatiota. Jos jokainen eristäytyy omaan kopperoonsa, voi olla vaikea työskennellä kohti yhteistä tavoitetta”, muistutti Henna Salonius Moodmetric-sormuksistaan tunnetusta Vigofere Oy:sta.

Tieto pitää muuttaa teoiksi

Granlundin liiketoimintajohtaja Teemu Hausen ja teknologiajohtaja Tero Järvinen pohtivat, miten tieto palvelee kiinteistöjen käyttäjiä nyt ja tulevaisuudessa. Rakennuksissa digitaalisuus tarkoittaa heidän mukaansa ennen kaikkea sitä, että asiat tehdään mitattaviksi. Smart building puolestaan sitä, että kiinteistö pystyy liittymään erilaisiin energia- ja liikennevirtoihin. Kiinteistön omistajalle se on työkalu, mutta loppukäyttäjälle toivottavasti näkymätön asia.

Osallistujia kiinnosti, miten vanhasta kiinteistöstä saadaan fiksu. Oleellista on saada kerättyä tarvittava määrä tietoa sen toiminnasta, mitä varten tarvitaan jonkinlainen ”digiremppa”. Erilaisilla IoT-ratkaisuilla on helppo kerätä tietoa käsiteltäväksi, mutta kerättyjen tietojen perusteella pitäisi myös tehdä asioita, Hausen ja Järvinen muistuttivat. Tarvitaan siis dataan perustuvia palveluinnovaatioita.

Erilaisilla IoT-ratkaisuilla on helppo kerätä tietoa käsiteltäväksi, mutta kerättyjen tietojen perusteella pitäisi myös tehdä asioita.

Tero Järvinen ja Teemu Hausen

Lue lisää:

Smart Wellbeing -seminaarin herätti vilkasta keskustelua

Seminaarin esityksiin voit tutustua tarkemmin videolla sekä tapahtuman koosteessa.

Takaisin uutisiin

Jaa artikkeli

Haluatko kuulla lisää?