Uutiset

Rakennuksen kannattaa olla fiksu

Rakennuksen älytekniikka voi tehdä sen käyttäjän elämästä monin tavoin helpompaa. Koska sovelluksia on tarjolla joka tuutista, suunnittelu ja kokonaisuuden hallinta nousevat erityisen tärkeään osaan.

Uutinen

Kuvittele saapuvasi työpaikallesi. Ensimmäisenä näet matkapuhelimesi sovelluksesta, missä on vapaa parkkiruutu autollesi. Hissille saapuessasi hissi muistaa valmiiksi, missä kerroksessa työpaikkasi sijaitsee.

Seuraavaksi tarkistat kännykästä, mikä työpiste on vapaana. Iloitset, että rakennuksen älytekniikka on osannut ottaa huomioon kesäloma-ajan, jonka vuoksi vain osa henkilökunnasta on paikalla, ja lämpötila ja muut olosuhteet on automaattisesti säädetty vastaamaan paikallaolijoiden määrää. Jos kuitenkin haluat muuttaa esimerkiksi valaistusta, onnistuu se kätevästi kännykällä.

Muun muassa tällaisia konkreettisia ominaisuuksia smart building voi Grandlundin Digitaaliset kiinteistöpalvelut -osaston liiketoimintajohtajan Teemu Hausenin ja Rakennusautomaatio-osaston osastonjohtajan Jukka Karhun mukaan tuoda toimistorakennuksiin. Oma lukunsa ovat lisäksi sairaalat, joissa pystytään älytekniikan avulla esimerkiksi hallinnoimaan tiloja ja suurten ihmismäärien liikkeitä. Kiinteistön käyttöä pystytään optimoimaan siten, että ihmiset ovat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. ”Sairaanhoitopuolella myös hyötyjen mittaaminen on helpompaa. Kaikki, mikä pienentää kuluja eli nopeuttaa sitä, että ihminen saadaan hoidettua terveeksi, maksaa itsensä takaisin nopeasti”, Karhu sanoo.

Vaikka smart buildingissa suunnittelun keskiössä on yleensä ihminen ja rakennuksen olosuhteiden tekeminen tälle miellyttävämmiksi, koituu rakennusten digitalisaatiosta siis myös taloudellista etua sekä ekologista hyötyä energiansäästönä.

Valtaosa Suomessa rakennettavista rakennuksista ei vielä käytä hyväkseen älytekniikkaa.

Selkoa sovellusviidakkoon

Karhun ja Hausenin mukaan juuri nyt on aika, jolloin rakentajien kannattaisi tarttua tilaisuuteen ja alkaa hyödyntää monia digitalisaation rakennusalalle tarjoamia mahdollisuuksia – niitä nimittäin on jo pilvin pimein olemassa.

Käytännössä tilanne on se, että ovella kolkuttelee jos jonkinmoisia erilaisten digitaalisten ratkaisujen tarjoajia, mutta kuitenkaan valtaosa Suomessa rakennettavista rakennuksista ei vielä käytä hyväkseen älytekniikkaa. Ongelmana on muun muassa se, että hyödyt älytekniikasta koituvat rakennuksen käyttäjälle, mutta sen kustannukset jäävät rakennuksen investoijalle – yleensä nämä kaksi eivät ole sama asia. Joskus rakennuksen loppukäyttäjä ei ole rakennusvaiheessa edes tiedossa.

”Älytekniikka voi silti koitua rakennuttajankin eduksi, jos hän sen avulla esimerkiksi pystyy perimään rakennuksen käyttäjältä hieman korkeampaa vuokraa”, Teemu Hausen sanoo.

Oikeanlaisen älytekniikan valinnan ja käytön kannalta erityisen tärkeässä asemassa on suunnittelu.

”Ongelmana on myös se, että rakennuttajan voi olla vaikea muodostaa eri sovelluksista kokonaiskuvaa. Meidän roolimme olla välissä auttamassa ja ottamassa selkoa asiakkaan puolesta”, Hausen kertoo.

Jämäkkyyttä kokonaisuuden hallintaan

Kun rakennuksessa on paljon tekniikkaa, herää kysymys: entäs sitten, kun tulee sähkökatko ja kaikki lakkaa toimimasta? Tai aiheuttaako tekniikan suuri määrä vain sen, että käyttäjän on opeteltava kymmenien erilaisten sovellusten käyttöä, jotka eivät keskustele keskenään?

Hausenin ja Karhun mukaan nämä ovat haasteita, jotka tekevät suunnittelun merkityksen entistäkin tärkeämmäksi. Mahdollisiin poikkeustilanteisiin on varauduttava kunnolla etukäteen, ja erilaisten sovellusten viidakossa olisi tarkkaan sovittava, kenelle kuuluu vastuu minkäkin osa-alueen huollosta ja kokonaisuuden valvonnasta.

Siinä, missä kiinteistönhuolto nyt leikkaa nurmikoita ja säätää venttiilejä, uuden älytekniikan hoitoon tarvitaan eri tavalla asiantuntevaa porukkaa. 

Karhu on kuitenkin luottavainen, koska smart buildingissa on kyse ict-teknologiasta.

”Onhan nykyäänkin joskus ongelmia huollon vastuunjaossa. Näkisin, että älyteknologian mukaantulo jopa parantaa tilannetta, koska ict-puolella järjestelmien ylläpitoon on jo vakiintuneet käytännöt.”

Analytiikka ja keinoäly voivat sitä paitsi jo ennustaa, milloin rakennus tarvitsee huoltoa – ennen, kuin käyttäjät osaavat havaita minkään olevan vialla.

”On lisäksi mahdollista, että tulevaisuudessa pystymme mittaamaan rakennuksen käyttäjien hyvinvointia vaikkapa aktiivisuusrannekkeiden avulla. Tieto menisi suoraan kiinteistön ohjausjärjestelmiin, ja olosuhteita voitaisiin säätää sen mukaan. Tämä on vasta visio, mutta kiinnostava tutkimusaihe”, Karhu sanoo.

Granlund on vahvasti mukana Nordic Smart Building Conventionissa, joka pidetään 6.-7. kesäkuuta Helsingissä.

Takaisin uutisiin

Jaa artikkeli

Haluatko kuulla lisää?

Jukka Karhu
Jukka Karhu

Osastonjohtaja, rakennusautomaatio
Granlund Oy

050 385 3230
etunimi.sukunimi@granlund.fi
Teemu Hausen
Teemu Hausen

Liiketoimintajohtaja, digitaaliset kiinteistöpalvelut
Granlund Oy

050 385 3321
etunimi.sukunimi@granlund.fi