Uutiset

Virtuaalinen kiinteistö kansallisaarteiden turvana

Tomi-Nikander-senaatti-kiinteistoista-kansallismuseolla-virtuaalinen-kiinteistö-kayttoliittyma-kadessaan

Tekniikalla ja sitä tukevalla järjestelmällä voidaan varmistaa, että museoesineet ovat ihmisten ihailtavissa vielä seuraavinakin vuosisatoina.

Uutinen

Korvaamattomille museoesineille käy kehnosti, jos niiden säilytysoloista ei pidetä huolta. Liian kosteassa ilmassa metalliesineet ruostuvat ja orgaaninen esineistö turpoaa tai homehtuu, vesipohjaiset kasvi- ja eläinliimat irtoavat. Liian kuivassa ilmassa orgaaniset esineet kutistuvat ja halkeilevat.

Vuonna 1910 valmistuneen Kansallismuseon suunnittelussa kosteusolosuhteiden hallintaan ei kiinnitetty lainkaan huomiota, joten työtä kansallisaarteiden säilyttämiseksi on riittänyt, kertoi Museoviraston käyttöpäällikkö Tomi Nikander Granlundin pitämässä aamiaisseminaarissa toukokuussa.

Nikanderin mukaan museoiden sisäilman kosteusolosuhteita on muokattu ilmanvaihtoteknisillä laitteilla esineistön säilytysolosuhteiden parantamiseksi jo noin sadan vuoden ajan. Tekniikan avulla sisäilmaa voidaan kostuttaa tai kuivata sekä jäähdyttää tai lämmittää.

”Olosuhdehallinta vaatii kehittyneitä teknisiä ilmanvaihtojärjestelmiä sekä niiden huoltoa, säätämistä ja tarkkailua”, Nikander korosti seminaarissa pitämässään esitelmässä.

Senaatti-kiinteistöjen omistamassa Kansallismuseossa haluttiin kokeilla käyttöliittymää, joka mahdollistaisi näyttelytilojen olosuhteiden seurannan pohjapiirroksen tai 3D-käyttöliittymän avulla.

”Virtuaalisen kiinteistön avulla olosuhteiden tarkkailu ja toteutuneiden halutun aikavälin käyrien katsominen ja tallettaminen on tehty niin helpoksi, että kuka tahansa käyttäjistämme saa haluamansa tiedot reaaliaikaisesti”, Nikander sanoi.

Kohti ajattelevaa kiinteistöä

Virtuaalisen kiinteistön trendikäyriä hyödyntämällä on voitu havaita huonetiloissa tapahtuvia lämpötilan ja kosteuden hitaita muutoksia, joiden havaitsemista vain numeraalisesta aineistosta ei olisi voitu havaita. Ongelmatilanteisiin on päästy vaikuttamaan hyvissä ajoin.

Niin Kansallismuseossa kuin muissakin museoissa monet näyttelyesineet ovat lainatavaraa. Koska museoesineet ovat arvokkaita ja monesti ainoita laatuaan, niiden lainaajat ovat herkkänä aarteidensa suhteen. Nikander kertoi, että esimerkiksi tuoreimman Barbi – The Icon -näyttelyn italialaisen lainaajan asettamat olosuhdevaatimukset saatiin toteutumaan olosuhdehallinnan laitteistojen avulla.

”Toteutuneiden olosuhdearvojen tarkkailu ja käyrien lähettäminen lainaajalle on voitu konservaattorien toimesta tehdä helposti Virtuaalista kiinteistöä hyödyntäen”, Nikander kertoi.

Virtuaalinen kiinteistö ei vielä ole osa rakennusautomaation ohjausjärjestelmää. Käyttöliittymän kehittäminen luonnolliseksi osaksi sitä on Nikanderin mukaan seuraava askel, jotta seurantajärjestelmä saadaan myös ohjaamaan olosuhteita.

 

Museoiden talotekniikkaa

  • Vuonna 1908 Bostonin taidemuseoon asennettiin yhdet museomaailman ensimmäisistä kostutusjärjestelmistä. Sotien jälkeen kostutusjärjestelmät olivat jo yleisiä.
  • Kuivatusjärjestelmiä ei museorakennuksiin juurikaan ennen 1940lukua ollut saatavissa, vaikka ensimmäinen onnistunut laajamittainen kuivatustoteutus oli jo vuodelta 1902 (Carrier) toteutettu painotalolle.
  • 1940luvulla USA:ssa oli n. 10 museota, joissa näyttelytiloja pystyttiin jäähdyttämään.
  • Ensimmäinen näyttelyaluetta kostuttava laitteisto tuli Suomen Kansallismuseoon 1970luvulla. Vuoden 1997 remontissa kaikki museon näyttelytilat saatiin lämpötilan ja kosteuden osalta olosuhdehallinnan piiriin.

Lue lisää:

Suomen kansallismuseo sai visuaalisen käyttöliittymän

Virtuaalisen kiinteistön ensimmäinen vaihe on julkaistu

Takaisin uutisiin

Jaa artikkeli

Haluatko kuulla lisää?