Granlundin parhaat opinnäytteet 2019 on valittu

Kaikkiaan opinnäytteitä tehtiin Granlundilla 29 kappaletta, joista kaksi väitöskirjoja, viisi diplomitöitä, kaksi ylempää AMK-työtä ja 20 insinöörityötä. ”Todella hyviä töitä oli jälleen paljon, joten palkittavien valinta oli haastavaa”, kertoo Granlundin Innovaatiot- ja kehitys -osaston johtaja Tuomas Laine, joka palkitsi vuoden parhaat opinnäytteet torstaina 28.3.2019 Heurekassa.

Kriteerit parhaan opinnäytteen valitsemiseksi olivat tieteelliset ansiot, ulkopuolinen rahoitus ja ennen kaikkea opinnäytteen hyödyt Granlundille. ”Työt olivat niin korkeatasoisia, että kahta parasta työtä ei pystytty erottelemaan vaan pääpalkinto päädyttiin jakamaan,” toteaa Tuomas Laine.

Jaettu 1. palkinto: Siiri Hammar

Ensimmäisen palkinnon jakoivat tänä vuonna Siiri Hammar (kuvassa oikealla) ja Ville Kukkonen (kuvassa vasemmassa reunassa).

Siiri Hammar tarkasteli diplomityössään palvelinkeskusten ylijäämälämmön hyödyntämistä paikallisesti ja kaukolämpöverkossa. Lämpöpumppujen kehityksen, energiatehokkuuteen panostamisen ja lisääntyvien avoimien kaukolämpöverkkojen myötä lämmöntalteenotto (LTO) on esillä yhä useammissa palvelinkeskusprojekteissa.

Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa kohteen jäähdytysjärjestelmän toimintaa mallinnettiin ja optimoitiin dynaamista laskentamallia hyödyntäen. ”Laskemieni investointien takaisinmaksuajat olivat kohtuullisia, noin 6-9 vuotta. Hukkalämmön paikallinen hyödyntäminen osoittautui tässä tapauksessa kannattavammaksi vaihtoehdoksi, mutta se edellyttää huomattavaa lämmitystarvetta ja mahdollisimman tasaista kulutusprofiilia”, kertoo Siiri.

Hukkalämmön talteenotolla on luonnollisesti positiivisia ilmastovaikutuksia. Työssä tätä tarkasteltiin tuotetun kaukolämmön arvioidun päästökertoimen näkökulmasta, joka osoittautui noin neljä kertaa pienemmäksi kuin kaukolämmön keskimääräinen päästökerroin Suomessa (CHP).

Siiri Hammarin työn tuloksena Granlundin datakeskussuunnittelulla on käytössään luotettavat ja systemaattiset menetelmät palvelinkeskusten jäähdytyksen ja hukkalämmön talteenoton energiatehokkuuden, ilmastovaikutusten ja investointien kannattavuusarviointiin.

Jaettu 1. palkinto: Ville Kukkonen

Ville Kukkonen tutki diplomityössään ilmankäsittelykoneiden kuntoon perustuvaa kunnossapitoa ja vertaili menetelmiä, joita on hyödynnetty vikojen havaitsemiseen. Nykyisellään monissa tapauksissa kunnossapito perustuu sovittuihin määräaikaishuoltoihin, mikä helposti johtaa sekä turhiin huoltotoimenpiteisiin että vikaantumisten pitkittymiseen.

Kuntoon perustuvassa kunnossapidossa on tavoitteena pystyä seuraamaan järjestelmien ja komponenttien kuntoa, minkä perusteella kunnossapitotoimenpiteet voidaan sitten ajoittaa ja toteuttaa tehokkaasti. ”Työssäni testasin muutamaa eri algoritmia poikkeamien havaitsemiseen oikeista ilmankäsittelykoneista kerätyllä datalla, ja tulokset olivat lupaavia”, kuvaa Ville Kukkonen.

Ville nosti työssään esiin myös sen, että havaituista vioista ja tehdyistä huolloista vaaditaan lisää tietoa. ”Tarvitsemme tätä tietoa, jotta pystymme tunnistamaan havaituista poikkeamista oikeat vikatilanteet, sekä pureutuaksemme vikojen syntyä ennustaviin signaaleihin ja toisaalta kerätäksemme dataa vikojen luokittelun testaamista ja kehittämistä varten”.

Työtä ohjannut Lauri Yli-Rosti Granlundin digitaalisista kiinteistöpalveluista antaa kiitosta erityisesti työn konkreettisuudesta. ”Työssä selvitettiin juuri niitä menetelmiä, joita erityisesti digitaalisiin kiinteistöpalveluihin keskittyvä liiketoiminta pystyy hyödyntämään”.

3. palkinto: Aleksi Mäki

Kolmanneksi Vuoden opinnäytetyö -kisassa sijoittui Aleksi Mäki (kuvassa keskellä).

Aleksi Mäki tutki diplomityössään tilojen lämmityksen kulutusjoustopotentiaalia kustannussäästöjen, energiankäytön joustavuuden ja lämpöviihtyvyyden näkökulmasta.

Sähkön ja lämmön kulutusjousto rakennuksissa on yksi keino koko energiajärjestelmän kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. ”Kulutusjoustossa kuluttajat muuttavat kulutustaan siten, että energiaverkon huipputehon tarve laskee ja kulutuksesta tulee vakaampaa. Kulutusjoustosta on hyötyä rakennusten omistajille kustannussäästöjen muodossa ja energiayhtiöille investointitarpeen pienenemisenä sekä verkon hyötysuhteen paranemisena”, avaa Aleksi työnsä lähtökohtia.

Lämmityksen kulutusjousto toteutettiin tilojen lämmitystä ohjaavan mallipohjaisen algoritmin avulla.  Algoritmia testattiin Aalto-yliopiston kampusalueella sijaitsevaan opetusrakennukseen dynaamisen simulointityökalun avulla. 

Kulutusjousto on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi tekijä energiajohtamisen kokonaisuudessa. Granlund Consulting Oy:llä on syntynyt jo nyt merkittävää liiketoimintaa ja välillisiä hyötyjä mm. laajoissa energiajohtamisen asiakkuuksissa tämän aihepiirin diplomitöiden kautta.

Videolla voittajat kertovat lyhyesti diplomitöistään.

Katso video