Kestävän rakentamisen ohjeita datakeskuksille

Kestävä datakeskus on enemmän kuin energiatehokas rakennus. Se vaikuttaa yhtä aikaa sähköjärjestelmään, ympäröivään luontoon, ilmastopäästöihin, alueen talouteen ja naapureidensa arkeen. Suomessa energian- ja vedenkäytön ratkaisut ovat pitkälle kehittyneitä, joten erot hankkeiden välillä syntyvät muualla.

Luontovaikutusten ja rakentamisen päästöjen hallinta on alalle osin vielä uutta. Paikallinen hyväksyntä riippuu siitä, kuinka paljon investoinnista jää alueelle työnä, verotuloina ja osaamisena.

Granlundin uusi asiantuntijajulkaisu Kestävä datakeskus Suomessa kokoaa yksiin kansiin ohjeita kestävälle datakeskusrakentamiselle Suomen olosuhteissa. Julkaisu käsittelee neljää teemaa: energiaa, luontoa ja päästöjä, aluetaloutta ja hankkeen johtamista. Jokainen luku päättyy suosituksiin siitä, miten hankkeiden kestävyyttä voi edistää.

”Datakeskuksia rakennetaan Suomeen koko ajan enemmän, ja koimme, että kestävän rakentamisen asiantuntijajulkaisulle on tarvetta. Haluamme tällä white paperilla avata kansainvälisille datakeskustoimijoille suomalaisen rakentamisen käytäntöjä, ja toisaalta informoida suomalaisia sidosryhmiä datakeskusrakentamisesta”, kertoo Tytti Bruce-Hyrkäs, konsultoinnin ja vastuullisuuden liiketoimintajohtaja Granlundilla.

Julkaisu käsittelee neljää teemaa: energiaa, luontoa ja päästöjä, aluetaloutta ja hankkeen johtamista. Jokainen luku päättyy suosituksiin siitä, miten hankkeiden kestävyyttä voi edistää.

Hyvät olosuhteet eivät tee hankkeesta kestävää

Suomen olosuhteet datakeskusten rakentamiselle ovat poikkeuksellisen suotuisat. Viileä ilmasto vähentää jäähdytyksen tarvetta, sähköntuotanto on vähäpäästöistä ja kaukolämpöverkkoja on laajalti. Suomalaiset datakeskukset kuluttavatkin vähemmän sähköä ja selvästi vähemmän vettä kuin eurooppalaiset verrokkinsa.

Kansallinen keskiarvo ei silti kerro yksittäisestä hankkeesta. Esimerkiksi hukkalämmöstä päätyy hyötykäyttöön keskimäärin seitsemän prosenttia.

“Parhaat hankkeet erottuvat tavanomaisista valinnoillaan: missä datakeskus sijaitsee, mistä sähkö hankitaan, miten rakennus suunnitellaan ja keneltä työt ostetaan”, kertoo Jari Innanen, datakeskustoimialan johtaja Granlundilta.

Kestävyydessä oikominen käy kalliiksi

Kestävä datakeskus rakentuu vaihe vaiheelta. Sijainti määrää suuren osan luontovaikutuksista ja sen, löytyykö hukkalämmölle ostajaa. Sähkönhankinnan malli ratkaisee, tuoko hanke verkkoon uutta tuotantoa vai kilpaileeko se olemassa olevasta. Suunnitteluvaiheessa päätetään, kuinka paljon rakennuksen runkoon sitoutuu hiiltä, hankinnoissa, kuinka paljon alueelle jää taloudellista hyötyä, ja työmaalla, kuinka hyvin kestävä suunnittelu toteutuu.

Monilla kansainvälisillä toimijoilla on pitkälle viedyt vastuullisuusprosessit, mutta ne pitää sovittaa Suomeen. Täällä tulee huomioida olennaiset kysymykset, kuten luontovaikutukset ja paikallisten odotukset.

Tytti Bruce-Hyrkäs, liiketoimintajohtaja, Granlund Oy

Näiden päätösten summa ratkaisee paitsi hankkeen hyväksyttävyyden myös sen etenemisen.

“Monilla kansainvälisillä toimijoilla on pitkälle viedyt vastuullisuusprosessit, mutta ne pitää sovittaa Suomeen. Täällä tulee huomioida olennaiset kysymykset, kuten luontovaikutukset ja paikallisten odotukset. Suomalaiset erityispiirteet on tärkeää ottaa mukaan jo ennen suunnitelmien lukkoon lyömistä”, avaa Tytti Bruce-Hyrkäs, konsultoinnin ja vastuullisuuden liiketoimintajohtaja Granlundilla.

Lataa julkaisu