Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
11.1.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Datakeskusten energiankäyttö saa aika ajoin osakseen kriittistä arvostelua. Pohditaan, miksi tarvitaan datakeskuksia, kun energiakriisin vuoksi sähkön hinta on muutenkin koholla.
Datakeskukset ovat kuitenkin edellytys monille yhteiskunnan kriittisille toiminnoille. Kaikkien ennusteiden mukaan digitalisaatio jatkaa kasvuaan huolimatta globaaleista muutoksista, joita olemme viime vuosina kohdanneet. Datakeskusten tarjoamaa kapasiteettia tarvitaan.
Datakeskukset mukaan kysynnänjoustomarkkinaan
Datakeskukset kuluttavat paljon energiaa, mutta hukkalämpöä talteen ottamalla ja kierrättämällä ne ovat osa energiantuotannon tehoreserviä. Samalla ne tukevat uusiutuvan energian rakentamista Suomeen. Meillä on jo lukuisia esimerkkejä siitä, miten datakeskuksia hyödynnetään uusiutuvan energian rakentamisessa ja kaukolämpöverkossa.
Jotta datakeskuksista on hyötyä energiantuotannossa, ne pitää kytkeä sähköverkkoon siten, että ne ovat mukana kysynnänjoustomarkkinassa. UPS-laitteet voidaan valjastaa taajuudensäätöreserviin, ja varavoimakoneiden avulla voidaan tarvittaessa tuottaa kaikki datakeskuksien tarvitsema sähkö.
Kun taajuus Suomen kantaverkossa alkaa laskea, UPS-laitteet alkavat syöttää verkkoon sähköä. Jos esimerkiksi ydinvoimala tipahtaa verkosta, taajuus Suomen kantaverkossa laskee valon nopeudella. UPS-laitteet huomioivat muutoksen ja pystyvät reagoimaan taajuuden laskuun millisekuntien viiveellä – ja kantaverkko pysyy pystyssä. Kun taajuus alkaa ylituotannon aikana nousta, konesalien akustot voivat varata ylimääräistä kapasiteettia verkosta. Tämä teknologia on jo osassa uusimmista kohteista käytössä.
Hukkalämmön kierrättämisestä kaukolämpöverkkoon löytyy paljon hyviä esimerkkejä
Hyviä esimerkkejä datakeskusten tuottaman hukkalämmön hyödyntämisestä löytyy jo useita. Suurimmat datakeskukset Suomessa pystyvät tuottamaan lämpöä sadoille tuhansille käyttäjille. Kun energia tuotetaan uusiutuvilla menetelmillä, kuten tuulivoimalla, pystytään myös hiilidioksidipäästöjä pienentämään tuntuvasti.
Kaukolämpöverkon hyödyntämisestä on jo olemassa loistavia esimerkkejä. Espooseen suunnitellaan konesalia, joka tuottaa lämpöä 250 000 käyttäjälle ja jonka vuotuinen säästövaikutus hiilidioksidipäästöissä on 400 000 tonnia. Kirkkonummella ja Kajaanissa datakeskukset tuottavat noin viidesosan kaupungin vuotuisesta kaukolämmöntarpeesta. Helsingissä datakeskuslämpöä kierrätetään 20 000 helsinkiläiseen kotiin.
Verouudistus motivoi toimimaan
Suomessa vuosi sitten voimaan tullut verouudistus on kannustanut alaa energiatehokkuuden edistämiseen. Energiayhtiöt ovat erityisen kiinnostuneita ratkaisemaan, miten päästä eroon hiilestä. Yhteiskunta saa verohyödyn takaisin, kun fossiilisista polttoaineista pystytään luopumaan jo olemassa olevalla infralla ilman suuria investointeja voimalaitoksiin. Samalla datakeskukset ovat tärkeä työllistäjä ja kuntien talouden elävöittäjä ja veronmaksaja.
Toimintavarma kaukolämpöverkko on Suomelle suuri etu, jota tulisi hyödyntää entistä enemmän datakeskusten hukkalämmön kierrättämiseen. Toimivia esimerkkejä yhteistyöstä löytyy jo, ja ratkaisuja kannattaisi laajentaa niin olemassa oleviin datakeskuksiin kuin uusiin projekteihin.
Haluatko keskustella aiheesta lisää?
Jari Innanen
Granlundin datakeskussuunnittelu ja -konsultointi
Granlundilta löytyy vahvaa osaamista datakeskusten hankevaiheen tarkasteluihin, suunnitteluun ja valvontaan. Konesalien lämmön talteenottoprojekteja meillä on tällä hetkellä käynnissä toista kymmentä. Datakeskusala on jatkuvasti aktiivinen toimija energiankäytön tehostamisen ja kierrättämisen osalta.
Lue lisää datakeskushankkeistamme
Suomen ensimmäiselle kvanttitietokoneelle suunniteltiin sopiva tila
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
