Granlundin arkkitehtisuunnittelun kasvu avaa paikkoja uusille osaajille

Granlund Tampereen aluejohtajana aloitti syyskuussa arkkitehti Rami Kolehmainen, joka ryhtyi samalla vetämään Granlundin arkkitehtiliiketoimintaa. Kolehmainen on ensimmäinen arkkitehti Granlundin liiketoimintayksikön johdossa. Se kuvaa monialayhtiön tämänhetkistä suuntaa: arkkitehtitoimialaan panostetaan, ja kasvu on ollut vauhdikasta.

”Olemme onnistuneet uimaan vastavirtaan ja rekrytoimaan ihmisiä. Emme ole immuuneja markkinoille, mutta olemme onnistuneet kasvamaan kannattavasti”, Kolehmainen toteaa.

Granlundin arkkitehtuuritoiminta ei ole vielä kovin tunnettua omien seinien ulkopuolella, ja siihen haetaan nyt muutosta.

”Meillä on tosi isot kasvutavoitteet. Strategiassamme tavoitteena on nousta arkkitehtitoimijoiden kolmen kärkeen Suomessa, niin liikevaihdolla, henkilöstömäärällä kuin laadulla mitattuna. Panostamme erityisesti asiakaskokemukseen, laatuun ja vastuullisuuteen, ja siihen että olemme arvojemme mukainen, haluttu työpaikka”, Kolehmainen sanoo.

Haluamme olla paras työpaikka, sellainen jossa voi luoda kiinnostavan uran ja jossa viihdytään yhdessä.

Rami Kolehmainen, liiketoimintajohtaja, arkkitehtisuunnittelu, Granlund

Monialainen talo avaa arkkitehdeille uusia mahdollisuuksia

Arkkitehtitoimialan kasvua tavoitellaan sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. ”Haluamme olla houkutteleva työnantaja ja myös houkutteleva kumppani yrityksille, jotka pohtivat omistajuuden kehittämistä”, Kolehmainen sanoo.

Kolehmaisella on tästä henkilökohtaista kokemusta. Hän siirtyi nykyiseen tehtäväänsä, kun Granlund osti Kolehmaisen vetämän, nelisenkymmentä henkeä työllistäneen Raami Arkkitehdit. Yrityskauppa tuplasi Granlundilla työskentelevien arkkitehtisuunnittelijoiden määrän, joka sen jälkeen on noussut yli sataan.

Kolehmaisen mielestä arkkitehdin työ suuressa monialayrityksessä ei pohjimmiltaan eroa arkkitehtitoimistossa työskentelystä.

”Uskon että unelmat ja arvot siellä taustalla ovat samat. Lisäksi tulee synergiaedut, joita syntyy suunnittelualat ylittävästä yhteistyöstä, jota konsultointipalvelut sopivasti täydentävät.”

Granlundilla työskentelevien arkkitehtien määrä on noussut yli sataan.

Granlundilla sekä yrityksen koko että toimintakulttuuri tukevat joustavaa työntekoa, Kolehmainen sanoo. Toimipisteitä on ympäri Suomea, arkkitehtiosastojakin kahdeksalla eri paikkakunnalla, joten töitä on mahdollista tehdä myös muualta kuin omalta toimipisteeltään käsin. Sisäisiä siirtoja ja etätyösopimuksia tehdään.

Itse Kolehmainen sanoo viihtyvänsä toimistolla – tosin haastatteluhetkellä tammikuun lopulla työt hoituvat Ylläkseltä käsin. Työnteon lomassa olisi tarkoituksena ehtiä myös ladulle.

”Haluamme olla paras työpaikka, sellainen jossa voi luoda kiinnostavan uran ja jossa viihdytään yhdessä. Töihin pitää olla kiva tulla. Myös innovointi ja kehitystyö on tärkeää, jotta pysyy maailman vauhdissa.”

Omistuspohjallakin on merkitystä, Kolehmainen uskoo. Granlund on pääosin henkilöstöomisteinen yhtiö, osakkaita on paljon. Yrittäjähenkisyyttä arvostetaan: asiantuntijoilla on sekä vastuuta että vapautta tehdä omaan paikalliseen toimintaansa liittyviä päätöksiä.

Vaativat hankkeet ja kunnianhimoiset tavoitteet kutsuvat uusia tekijöitä

Granlundin tämänhetkisistä, arkkitehtinäkökulmasta kiinnostavista projekteista Kolehmainen nostaa esiin Meilahden tornisairaalan toimenpidesiiven peruskorjauksen, joka on ”vaativa niin rakennusteknisesti ja toiminnallisesti kuin sijaintinsa vuoksi” sekä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Taysin uudistuksen – ”valtavan iso hanke, joka vaatii älytöntä projektinhallintataitoa kaikilta suunnittelualoilta”.

”Erityistä ylpeyttä tunnen Niuvanniemen uuden sairaalarakennuksen arkkitehtuurikilpailusta, jossa meidän työryhmämme oli toinen voittajista. Meillä on tosi taitavia arkkitehteja!”

Sellaisia Kolehmainen kaipaa nyt taloon lisää: lahjakkaita, uusiin asioihin positiivisen uteliaasti suhtautuvia, avarakatseisia ihmisiä. Myös harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja arkkitehtuurin alan tuleville osaajille on joka vuosi auki, Kolehmainen vinkkaa.

Teksti on julkaistu alun perin Arkkitehti-lehden advertoriaalina numerossa 1/2026

Haluatko kuulla lisää?