Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki väheni hankeohjauksella

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Tämä osoittaa, että hiilijalanjäljen ohjaaminen rakennushankkeen varhaisista vaiheista lähtien auttaa pienentämään päästöjä ja siten ohjaamaan kiinteistökantaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Granlund Consulting on toiminut hankkeessa elinkaarikonsulttina ja laatinut tapaustutkimuksen hiilijalanjäljestä hankkeessa. 

Varhaisessa vaiheessa aloitettu ohjaus on auttanut pienentämään uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä koko sen arvioidun sadan vuoden elinkaaren aikana ainakin 10 % siihen verrattuna, mitä hiilijalanjälki olisi voinut olla ilman ohjaustoimenpiteitä. Myös hankkeen osapuolten yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli uusien käytäntöjen luomiselle, alan yhdessä oppimiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.

Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena hiilineutraali kiinteistökanta vuoteen 2035 mennessä, ja kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä.

“Rakentamisessa on suuret mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen pienentämiseen. Hanke osoittaa, että on mahdollista saada aikaan sekä arkkitehtonisesti laadukas rakennus tavoitellulla kustannuksella että ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia”, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatista sanoo.

Keskeisenä tekijänä koulurakennuksen hiilijalanjäljen ohjauksessa oli rakennuksen rungon ja julkisivurakenteiden päästöjen arviointi arkkitehtuurikilpailuvaiheessa kustannusohjaukseen yhdistettynä. Toimet auttoivat löytämään vähähiilisemmän runkoratkaisun ja johtivat lopulta päästöjen pienenemiseen koko rakennuksen elinkaaren osalta.

Modernilla puukoululla keskimääräistä pienempi hiilijalanjälki

Vuonna 2021 valmistuva uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Sen runko rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta. Puun määrää julkisivussa lisättiin suunnittelun edetessä, koska se todettiin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.

“Materiaalista riippumatta kaikissa rakennuksissa on mahdollisuuksia pienentää päästöjä. Kulloiseenkin rakennustyyppiin ja käyttötarkoitukseen on valittava oikeat ratkaisut”, Jonni Laitto sanoo.

Hankkeessa tavoiteltiin oikeaa hinta-laatusuhdetta, ja erilaisille materiaaleille sekä ratkaisuille annettiin yhtäläinen mahdollisuus. Valittu ratkaisu täytti parhaalla mahdollisella tavalla asetetut vaatimukset sekä hinnan, laadun että ympäristötavoitteiden osalta.

Hankkeessa puurakentamisen kustannuksia nostava vaikutus on ollut reilu kaksi prosenttia betonirakentamiseen verrattuna. Kustannusten kasvua voi pitää maltillisena suhteessa saavutettuun päästöhyötyyn, joka kilpailuvaiheen suurimmat päästöt omaavaan ratkaisuun verrattuna oli 10 prosenttia.

Vähähiilistä kiertotaloutta

Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki on RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailun mukaan 21 % pienempi kuin keskimääräinen koulurakennus.

“Koulurakennuksen pieni hiilijalanjälki tarkoittaa, että rakennus kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän seuraavan 100 vuoden aikana. Tämänkaltainen hiilijalanjäljen ohjaus arvioimalla sitä muiden laatukriteerien rinnalla numeerisesti varhaisesta vaiheesta lähtien on vielä melko harvinaista, vaikka sillä olisi suuri potentiaali päästövähennysten saavuttamisessa laadusta ja kustannuksista tinkimättä”, Tytti Bruce-Hyrkäs hanketta tutkineesta ja sen päästöohjauksesta vastanneesta Granlund Consulting Oy:stä kertoo.

Vähähiilisyyden lisäksi hankkeessa on toteutettu kiertotaloutta, kun paikalta puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines hyödynnettiin piha-alueiden maarakentamisessa. Purkubetonin murskaaminen ja hyödyntäminen paikan päällä vähentää kuljetuksen päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiviaineksia rakennuskäyttöön. Lisäksi koululle tulee Senaatin aurinkoenergiaohjelman mukaisesti omat aurinkopaneelit.

Granlund Consulting Oy:n laatima tapaustutkimus hiilijalanjäljestä Suomalais-venäläisen koulun rakennushankkeen ohjauksessa on ladattavissa täällä.  

Lue tiedote kokonaisuudessaan Senaatti-kiinteistöjen sivuilla.