Kiertotaloudesta tulee rakentamisen arkea
2.2.2021 – Miksi kiertotalous kannattaa huomioida rakennushankkeessa?
UUTINEN 9.2.2021
Luonnon kiertokulussa kaikki energia ja materiaali kiertää, eikä jätettä tule. Rakennusala taas on puhtaasti ihmisen toimintaa, jossa kaikki materiaali ei kierrä. Kiertotalous on muuttamassa tätä ajattelutapaa: lähtökohdaksi otetaan se, että kaikkien resurssien tulisi kiertää mahdollisimman tehokkaasti, oli kyse sitten energiasta tai materiaalista.
”Rakennussektori on globaalisti vastuussa 38 prosentista maailman hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutuksista. Yhdessä infrarakentamisen kanssa rakennussektori kuluttaa globaalisti noin 40–50 prosenttia raaka-aineista. Vähähiilisyyden rinnalla kiertotalous on yksi keino minimoida rakentamisen negatiivisia vaikutuksia. Vastuullinen alan toimija ottaa huomioon, mitä maailmassa tapahtuu”, sanoo Granlundin ympäristöasiantuntija Elina Ruoho.
Vastuullinen ja viisas toimija, sillä tulevaisuudessa rakennusalan ympäristövaikutuksia suitsitaan lainsäädännön avulla yhä enemmän. Myös esimerkiksi kunnilla on jo kaavoituksessa ja tonttien luovutuksissa ympäristön huomioivia, rakennuttajaa velvoittavia ehtoja. Ympäristösertifioinnit, kuten RTS, LEED ja BREEAM kannustavat osaltaan kiertotalousajatteluun.
Materiaalit kiertoon – kuinka materiaalien osalta voi panostaa kiertotalouteen?
Granlundilla kiertotalous on jo tietyssä laajuudessa arkea kaikissa rakennushankkeissa, esimerkiksi energian kierrätys huomioidaan käytännössä jokaisessa kohteessa. Nyt samaan käsittelyyn ovat tulossa mukaan materiaalit.
”Materiaalipuolen kiertotalouden huomioiminen on tullut paremmin mahdolliseksi ihan viime vuosina, kun tietoisuus on lisääntynyt ja materiaaleista on saatu enemmän tietoa. Rakennus ei ole vain rakennus, vaan materiaalipankki”, kertoo Granlundin elinkaarikonsultoinnin ryhmäpäällikkö Ulla Nykter.
Yksi keskeinen kiertotalousratkaisu rakentamisessa on valita jo kiertäneitä tai kierrätettävissä olevia materiaaleja. Jos jotain ollaan purkamassa, kannattaa kartoittaa miten materiaalia saadaan uusiokäytettyä tai kierrätettyä parhaalla tavalla.
”Olimme mukana Senaatin hankkeessa, jossa Maanmittauslaitoksen ja Verohallinnon tilat Porvoossa peruskorjattiin. Yhdessä eri suunnittelijoiden kanssa mietimme materiaalivaihtoehtoja eristeille ja pintamateriaaleille, jotka olivat kokonaan tai osittain kierrätetyistä materiaaleista, ja esimerkiksi vanhat alakatot käytettiin uudelleen. Myös irtokalustekilpailutuksessa huomioitiin kiertotalous ja vähämuovisuus. Lopputulos oli todella hyvä ja käyttäjä tyytyväinen”, Ruoho kertoo.
Kiertotalous osaksi hankesuunnittelua
Rakentamisessa kiertotalous linkittyy yhteen päästöohjauksen ja hiilijalanjälkilaskennan kanssa. Hiilijalanjälkilaskennan avulla voidaan esimerkiksi miettiä, kannattaako jokin kohde purkaa ja rakentaa kokonaan uusi vai peruskorjata olemassa olevaa rakennusta.
”Vertailulla voi olla isot vaikutukset materiaalisäästöihin. Hiilijalanjälkilaskentojen kautta meille on tullut valtavasti materiaaliosaamista ja tietämystä, miten ja missä osissa rakennusta materiaalia on mahdollista kierrättää”, Ruoho sanoo.
Vertailulla voi olla isot vaikutukset materiaalisäästöihin. Hiilijalanjälkilaskentojen kautta meille on tullut valtavasti materiaaliosaamista ja tietämystä, miten ja missä osissa rakennusta materiaalia on mahdollista kierrättää.
– Elina Ruoho, Granlund Oy
Etenkin uudisrakentamisessa materiaalivaihtoehtojen ohella pohditaan energian kierrätystä. Kohteesta riippuen esimerkiksi hukkaenergian hyödyntäminen joko rakennuksessa tai alueellisessa järjestelmässä, uusiutuvan energian hyödyntäminen ja vaikkapa energian varastointi voivat olla järkeviä vaihtoehtoja.
”Materiaali- ja energiapuolen lisäksi kiertotalouden näkökulmasta tärkeää on huomioida muunto- ja käyttöjousto, jotta rakennuksen elinkaaren aikana sitä pystytään korjaamaan ja muuntamaan mahdollisimman vähillä resursseilla”, Nykter sanoo.
”Kaikissa hankkeissa lopputuloksen pitää kuitenkin aina ensisijaisesti olla toimiva, turvallinen ja pitkäaikainen. Granlundilla kiertotalous otetaan luontevasti mukaan hankkeeseen osana suunnittelua, ei pääasiana”, Ruoho täydentää.
