Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Rakentaminen kuluttaa merkittävästi maapallon luonnonvaroja: jopa 50 % materiaaleista käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa. Ala tuottaa noin 30 % maailman jätteistä (YM 2025). Rakentamisen kiertotaloutta tarvitaan pienentämään näitä vaikutuksia. Ympäristöhyötyjen ohella kiertotalous voi auttaa alentamaan myös kustannuksia.
Talotekniikka on suurin ylläpidon aikaisten huoltojen ja osien vaihtojen hiilipäästöjen lähde. Tällä hetkellä se kiertää käytännössä ainoastaan materiaalina (muovi, metalli, SE-jäte), mutta talotekniikan kiertotaloudessa olennaista olisi uudelleenasentaa käyttökunnossa olevaa talotekniikka uusiin kohteisiin.
Mutta miten kiertotaloudesta voi tulla mahdollista rakentamisessa, ja etenkin talotekniikassa, jossa esimerkiksi urakoinnin ansaintamalliin kuuluu tyypillisesti uusien laitteiden myyminen kohteeseen? Miten kierto voi onnistua, jos hankkeessa ei ole osaamista ja tahtoa irrottaa tekniikkaa tavalla, joka mahdollistaa uudelleenkäytön?
Laitekantaa uusitaan, vaikka laitteiden elinkaari ei ole lähelläkään päätepistettä.
Charlotte Nyholm, Johtava asiantuntija, Kestävä rakentaminen, Granlund
Ja ne kustannukset: tuleeko kierrätetty talotekniikka halvemmaksi tai voiko se jopa lisätä kuluja? Suurten, arvokkaiden osien, kuten ilmanvaihtokoneen tai vedenjäähdytyskoneen, kohdalla kustannushyöty on tyypillisesti selkeä. Pienet, edulliset osat, kuten kaapelihyllyt, voivat olla tästä näkökulmasta haastavia.
Uskon, että uudelleenkäytön prosessien ja skaalautuvuuden kehittyessä kiertotalouden taloudellinen kannattavuus paranee ja osaaminen kasvaa. Talotekniikkaosien kunnostaminen, korjaaminen ja päivittäminen voivat synnyttää markkinoille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Millainen talotekniikka kannattaa käyttää uudelleen?
Toimistoissa, hotelleissa ja liiketiloissa tilamuutossyklit ovat usein alle 10 vuotta. Eli kohtalaisen uuttakin kohdetta ryhdytään remontoimaan ja sen laitekantaa uusitaan, vaikka laitteiden elinkaari ei ole lähelläkään päätepistettä. Kaikki talotekniikka ei sovi uudelleenasennettavaksi ja vaikka sopisikin, laitteisiin on usein tehtävä päivityksiä ja korjauksia ennen uutta käyttöä.
Uudelleenkäyttöön soveltuvimmat talotekniikan osat
- Valaisimet
- Ilmanvaihtokone
- Sähkökeskukset
- Kanavat (erityisesti kokoojakanavat) ja vaimentimet sekä liitospalat
- Rakennusautomaation alakeskuslaitteet ja -prosessorit
Vähäisempää päästövähennys- ja kustannushyötyä tuottavat osat
- Pumput ja puhaltimet
- Vesikalusteet (wc-istuimet, altaat ja hanat)
- Johtokourut ja kaapelitiet
Helppo irrotettavuus, hiilipäästöt ja edullisuus avainasemassa
Yhteistä parhaiten uudelleenkäytettäville osille on se, että ne on helppo irrottaa ehjänä tai että ne asennetaan piiloon vaikkapa seinän sisään, jolloin ulkonäkövaatimuksia ei ole. Tuotteet, joissa ei ole monimutkaisia moottoreita, sähköä tai automatiikkaa on helpompi kunnostaa.
Ilmastoselvityksen raja-arvojen ja niiden vaiheittaisen kiristymisen myötä hiilijalanjälki alkaa ohjata uudisrakentamista aiempaa laajemmin. Uuden tuotteen suuri hiilijalanjälki vaikuttaa vanhojen osien uudelleenkäytön mielekkyyteen. Jos uusi tuote sisältää suuren määrän päästöintensiivistä materiaalia, kuten terästä, harvinaisia maametalleja tai posliinia, sillä on suuri hiilijalanjälki. Sen sijaan uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla.
Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla.
Charlotte Nyholm, Johtava asiantuntija, Kestävä rakentaminen, Granlund
Uudelleenkäytön mielekkyys lisääntyy myös silloin, jos uusi tuote on todella kallis. Uudelleenkäyttö on kannattavaa, jos se on mahdollista tehdä samassa kohteessa ja näin voi välttää kuljetukset ja varastoinnin.
Suomi on takamatkalla rakennusalan kierotaloudessa
Muissa Pohjoismaissa sekä esimerkiksi Benelux-maissa rakentamisen kiertotalous on pidemmällä kuin Suomessa. Muutos on kuitenkin alkanut: Suomen rakennusala on herännyt toden teolla pohtimaan kiertotalousnäkökulmia aivan viime aikoina. Kiertotalous on noussut enenevissä määrin tavoitteeksi rakennushankkeissa. Aiheesta on Suomessa käynnissä useita tutkimus- ja kehityshankkeita, joiden kautta käytännöt kehittyvät.
Tämän blogin tiedot perustuvat Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n toteuttamaan, jossa blogin kirjoittaja Charlotte Nyholm toimii konsulttina.
Blogi on julkaistu ensimmäisen kerran Tekniikka & Talouden kumppanisisältönä 22.9.2025.
Haluatko kuulla lisää?
Charlotte Nyholm
Lue muita blogejamme
Toipumista tukeva arkkitehtuuri toi Granlundille historiallisen kilpailuvoiton
27.05.2026 – Granlundin ensimmäinen arkkitehtuurikilpailun voitto syntyi pitkäjänteisen kehitystyön, vahvan tiimityön ja ihmislähtöisen suunnittelun tuloksena. Niuvanniemen sairaalan suunnitteluratkaisuksi valittu Niityllä-ehdotus tukee toipumista…
Rakennusalan tuottavuusloikka vaatii vakioitua dataa
26.05.2026 – Tuottavuusloikka tekoälyn ja digitaalisten työkalujen avulla vaatii kiinteistö- ja rakennusalalla vakioidun datan laajaa käyttöönottoa. Nämä asiat ovat Granlundin kehitystoiminnan keskiössä,…
Uusi laki antaa tuulipuistojen omistajille paremmat mahdollisuudet hyödyntää dataa
21.05.2026 – Granlundin ainutlaatuinen data-analytiikka auttaa tuulipuistojen omistajia ja operaattoreita ymmärtämään ja optimoimaan omaisuuttaan entistä paremmin.
Paloturvallisuussuunnittelussa yhteistyö ylittää tiimi- ja osastorajat
05.05.2026 – Kun yhteistyö sujuu tiimin sisällä ja osastorajojen yli, projektit etenevät joutuisasti ja töihin on kiva tulla. Granlundin uudenkarheassa paloturvallisuustiimissä on…
Modulaarinen sote-rakennus – tylsä parakki vai laadukas mahdollisuus?
29.04.2026 – Ajatus modulaarisista rakennuksista ankeina parakkeina on kauan sitten vanhentunut. Terveysasemia ja muita sote-kiinteistöjä voidaan suunnitella yksilöllisesti ja kustannustehokkaasti muuntojoustavista tilaelementeistä…
Hybridirakentaminen kirittää puurakentamista?
10.03.2026 – Puurakentamisen kovan kasvun aika on ohi, ja puu hakee nyt rooliaan runko- ja julkisivumateriaalien joukossa. Mikä ohjaa tulevaisuuden puurakentamista? Minkälaisilla…
Granlundin arkkitehtisuunnittelun kasvu avaa paikkoja uusille osaajille
16.02.2026 – Granlund on onnistunut kasvattamaan arkkitehtitoimialaansa markkinasta huolimatta. Tavoitteena on olla tulevaisuudessa Suomen kolmen suurimman arkkitehtitoimijan joukossa, sanoo Granlundin arkkitehtiliiketoiminnan johtaja…
Opinnäytteen aiheena rakennushankkeen vastuullisuus
30.01.2026 – Rakentaminen on välttämätöntä, mutta sillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Tuoreessa opinnäytetyössä kehitetty ESG-viitekehys tarjoaa rakennusalalle arvokasta tietoa alan vastuullisuustavoitteiden nykytilasta sekä…
Uudet RT-ohjekortit selkeyttävät vastuita ja rooleja – näin vastuullisuus siirtyy suunnitelmista käytäntöön
19.12.2025 – Rakennusalan vastuullisuus on siirtymässä puheista käytäntöön. Uudet RT-ohjekortit tarjoavat konkreettisen työkalun, jonka avulla vähähiilisyys ja hiilijalanjäljen ohjaus voidaan kytkeä osaksi…
Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?
08.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä,…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.