Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä koskee miltei kaikkia uudisrakennuksia lukuun ottamatta esimerkiksi pientaloja. Ilmastoselvityksessä raportoidaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki.
Rakentamisen ilmastovaikutusten sääntelyssä on keskitytty aiemmin vahvasti rakennusten energiankulutukseen, mutta hiilineutraaliustavoitteiden tiukentuessa ja energian muuttuessa vähähiilisemmäksi, muiden elinkaaren vaiheiden painoarvo on korostunut. Tällä hetkellä uudisrakennuksen koko elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista jo noin kolme neljännestä syntyy muista elinkaaren vaikutuksista kuin käytön energiankulutuksesta.
Eduskunta hyväksyi loppuvuodesta 2024 rakentamislain korjaussarjan ja sen osana päivitetyt rakennusten vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset. Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta. Asetus rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvosta tuli voimaan tammikuussa 2026.
Mitä rakennuksia ilmastoselvitys koskee?
Asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä koskee miltei kaikkia uudisrakennuksia lukuun ottamatta esimerkiksi pientaloja. Ilmastoselvityksessä raportoidaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki.
Ilmastoselvitystä ei vaadita esimerkiksi laajennuksilta tai korjaushankkeilta.
Asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä koskee miltei kaikkia uudisrakennuksia.
Ilmastoselvitys koskee näitä uudisrakennuksia:
- Rivitalot
- Asuinkerrostalot
- Toimistorakennukset
- Terveyskeskukset, sairaalat ja hoitokodit
- Liikerakennukset
- Teatterit ja konserttitilat
- Elokuvateatterit, kirjastot, museot
- Majoitusrakennukset
- Opetusrakennukset ja päiväkodit
- Liikuntahallit
- Lämmitetyltä nettoalaltaan yli 1000 m2 suuruiset varastorakennukset, liikenteen rakennukset, uimahallit ja jäähallit
Mitä ilmastoselvityksen toteuttaminen vaatii?
Ilmastoselvitys pohjautuu rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaan. Menetelmä perustuu yhteiseurooppalaisiin EN 15978 ja 15804-standardeihin sekä Level(s)-menetelmään. Hiilijalanjäljen lisäksi arvioidaan hiilikädenjälki, joka kuvaa ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman hanketta.
Ilmastoselvityksessä raportoidaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset 50 vuoden tarkastelujakson ajalta.
Mitä ilmastoselvityksessä raportoidaan?
Ilmastoselvityksessä raportoidaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset 50 vuoden tarkastelujakson ajalta sisältäen materiaalien valmistuksen, rakentamisprosessin, käyttövaiheen osien vaihtojen ja energiankulutuksen sekä elinkaaren lopun päästöt.
Selvitys sisältää neljä tunnuslukua:
- Rakennuksen hiilijalanjälki sisältäen rakennuksen rungon, tilaosat ja talotekniikan
- Rakennuspaikan hiilijalanjälki sisältäen mm. perustukset ja lämmittämättömät tilat
- Rakennuksen hiilikädenjälki
- Rakennuspaikan hiilikädenjälki
Tunnusluvuista raja-arvot kohdistuvat vain rakennuksen hiilijalanjälkeen. Laskentatuloksen lisäksi rakennuksesta raportoidaan joitakin perustietoja.
Kuinka ilmastoselvitys eroaa organisaatiotason päästölaskennasta?
Ilmastoselvitykseen vaaditaan rakennuksen elinkaaren vähähiilisyyden arviointi, joka huomioi kaikki rakennushankkeeseen ja rakennuksen elinkaareen liittyvät ilmastovaikutukset riippumatta siitä, kuka ne aiheuttaa tai missä vaiheessa elinkaarta ne syntyvät. Tämä eroaa organisaatiotasolla käytetystä GHG Protocol -menetelmästä, jossa päästöt luokitellaan sen perusteella, ovatko ne organisaation omia suoria tai ostoenergiankulutuksen päästöjä, vai syntyvätkö ne arvoketjussa.
Ilmastoselvityksen laskentamenetelmä kattaa 50 vuoden elinkaaren eikä organisaatiolaskennan tapaan keskity yhden vuoden aikana syntyviin päästöihin. Vähähiilisyyden arviointi toimii kuitenkin yhtenä keskeisenä lähtötietona organisaatiotason laskennassa rakennushankkeisiin liittyvien päästöjen osalta.
Hiilijalanjälkeä ohjaavat raja-arvot
Ilmastoselvityksellä pyritään ohjaamaan rakentamista niin, että rakennushankkeen hiilijalanjälki pysyy asetettujen raja-arvojen alapuolella. Raja-arvot on asetettu käyttötarkoitusluokittain ja niitä on tarkoitus kiristää vaiheittain. Vuosille 2026-2027 on asetettu maltillisemmat raja-arvot, joita sitten kiristetään vuodesta 2028 eteenpäin.
Raja-arvojen täyttyminen todennetaan hankkeen loppukatselmuksen yhteydessä. Hiilijalanjäljen ratkaisevat päätökset tehdään kuitenkin hankkeen aikana, minkä vuoksi vaatimusten täyttyminen on syytä varmistaa läpi hankkeen suunnittelun ja toteutusprosessin.
Ilmastoselvityksellä pyritään ohjaamaan rakentamista niin, että rakennushankkeen hiilijalanjälki pysyy asetettujen raja-arvojen alapuolella.
Mitä tapahtuu, jos kohde ylittää raja-arvon?
Raja-arvoasetus sisältää mahdollisuuden poiketa raja-arvosta 5 % sellaisissa tapauksissa, joille raja-arvon saavuttaminen on erityisen vaikeaa esimerkiksi kaavavaatimuksista tai käyttötarkoituksesta johtuen. Rakennuksen korkeuden tai rakennuspaikan aiheuttamien rakennevaatimusten vuoksi raja-arvosta on mahdollisuus poiketa tarvittava määrä. Lisäksi rakennusvalvonnalla on mahdollisuus harkintansa mukaan hyväksyä vähäinen poikkeama.
Pahimmassa tapauksessa voi kuitenkin käydä niin, että kohde ei läpäise loppukatselmusta eikä saa käyttöönottolupaa. Siksi on erittäin tärkeää, että raja-arvon alittuminen varmistetaan jo suunnitteluvaiheessa.
Mistä tiedoista ilmastoselvitys koostuu?
Ilmastoselvityksen laadintaan ja vähähiilisyyden arviointiin tarvitaan karkeasti ottaen tiedot rakennusmateriaalien tai -tuotteiden määristä sekä näitä vastaavista päästöistä. Lisäksi tarvitaan tiedot käytön energiankulutuksesta, jotka saadaan energiaselvityksestä.
Määrätietojen kokoamiseksi vaaditaan yleensä kattavasti suunnitelmia eri suunnittelualoilta. Päästötiedot puolestaan löytyvät kansallisesta päästötietokannasta tai tuotteiden ympäristöselosteista (EPD).
Uuden asetuksen myötä rakentamisluvan yhteydessä tulee laatia myös rakennustuoteluettelo, jolla raportoidaan rakennusosittain tiedot rakennustuotteiden määristä. Rakennustuoteluettelo voi toimia yhtenä lähtötietona ilmastoselvityksen laadinnassa. Se päivitetään käyttöönottovaiheessa.
Kuka ilmastoselvityksen voi laatia?
Ilmastoselvityksen laatijalle ei ole asetettu erillisiä pätevyysvaatimuksia. Usein ilmastoselvityksen laatijana toimii elinkaarikonsultti tai erillinen asiantuntija, mutta selvityksen ja vähähiilisyyden ohjauksen toteuttajana voi olla myös muu hankkeen osapuoli. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin tärkeää varmistua siitä, että selvityksen tekijä on perehtynyt aiheeseen, sillä ilmastoselvityksen laatiminen ja vähähiilisyyden ohjaaminen vaativat erityisosaamista.
Mikäli hankkeiden hiilijalanjäljen ohjausta ei ole vielä otettu osaksi omia prosesseja, kannattaa osaamisen hankkiminen ja suunnittelun prosessien kehittäminen käynnistää pian. Tärkeintä on asettaa tavoitteet, selvittää merkittävimmät hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät ja varmistaa hankkeen suunnitteluun tarvittava osaaminen päästöjen ohjaamiseksi.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Tekniikka & Talouden kumppanisisältönä 04/2025, jonka jälkeen tietoja on päivitetty ajan tasalle 04/2026.
Lisää aiheesta
Haluatko kuulla lisää?
Tytti Bruce-Hyrkäs
Lue muita blogejamme
Hybridirakentaminen kirittää puurakentamista?
10.03.2026 – Puurakentamisen kovan kasvun aika on ohi, ja puu hakee nyt rooliaan runko- ja julkisivumateriaalien joukossa. Mikä ohjaa tulevaisuuden puurakentamista? Minkälaisilla…
Granlundin arkkitehtisuunnittelun kasvu avaa paikkoja uusille osaajille
16.02.2026 – Granlund on onnistunut kasvattamaan arkkitehtitoimialaansa markkinasta huolimatta. Tavoitteena on olla tulevaisuudessa Suomen kolmen suurimman arkkitehtitoimijan joukossa, sanoo Granlundin arkkitehtiliiketoiminnan johtaja…
Opinnäytteen aiheena rakennushankkeen vastuullisuus
30.01.2026 – Rakentaminen on välttämätöntä, mutta sillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Tuoreessa opinnäytetyössä kehitetty ESG-viitekehys tarjoaa rakennusalalle arvokasta tietoa alan vastuullisuustavoitteiden nykytilasta sekä…
Uudet RT-ohjekortit selkeyttävät vastuita ja rooleja – näin vastuullisuus siirtyy suunnitelmista käytäntöön
19.12.2025 – Rakennusalan vastuullisuus on siirtymässä puheista käytäntöön. Uudet RT-ohjekortit tarjoavat konkreettisen työkalun, jonka avulla vähähiilisyys ja hiilijalanjäljen ohjaus voidaan kytkeä osaksi…
Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?
08.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä,…
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä koskee miltei kaikkia uudisrakennuksia lukuun ottamatta esimerkiksi pientaloja. Ilmastoselvityksessä raportoidaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki.
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.