Sairaalasuunnittelussa talotekniikka varmistaa tehokkaan hoidon ja potilasturvallisuuden

Suomalaisten sairaaloiden peruskorjaus- ja uudisrakentaminen on ollut viime vuosina erittäin vilkasta, ja sama trendi jatkuu tulevaisuudessakin.
– Monet sairaalat on rakennettu 50-luvulla, eivätkä ne vastaa enää tiloiltaan, sisäilmanlaadultaan tai ilmanvaihdoltaan tämän päivän vaatimuksia, kertoo Granlundin sairaalasuunnittelun johtava asiantuntija Aila Puusaari.

Granlund on ollut kehittämässä suomalaisten sairaaloiden talotekniikkaa ja turvallisuutta perustamisestaan lähtien 1960-luvulla. Tällä hetkellä Granlund on sairaalasuunnittelun valtakunnallinen markkinajohtaja.

– Olemme suunnitelleet yli miljoona sairaalaneliötä ja osallistumme vuosittain pelkästään pääkaupunkiseudulla 50–100 sairaalahankkeeseen. Se ei olisi mahdollista ilman eri puolilla Suomea sijaitsevia tytäryhtiöitämme ja sairaalasuunnittelun sataa asiantuntijaamme.

Tulevaisuuden sairaalat ovat edeltäjiään suurempia

Sairaalahankkeiden koot ovat kasvaneet selvästi, mikä vaatii talotekniikan suunnittelijoilta monialaista osaamista.

– Esimerkiksi Turun uusi T3-sairaala on kooltaan 54 000 bruttoneliötä, jolla se pääsee uusien sairaaloiden keskiluokkaan. Viime vuonna valmistui myös 40 000 bruttoneliön Kuopion Kaarisairaala, ja tällä hetkellä olemme suunnittelemassa talotekniikkaa ja kiinteitä sairaalalaitteita Uuteen Lastensairaalaan, jossa on 75 000 bruttoneliötä. Kaikkien aikojen suurin suomalainen sairaalahanke on tähän asti ollut Keski-Suomen keskussairaala 100 000 bruttoneliöllä,  Puusaari summaa suuria hankkeita.

Suurissa sairaaloissa ympäristö- ja energiatehokkuusasiat korostuvat.

– Energiasäädökset ovat tiukentuneet valtavasti, ja sairaaloissa kaivataan säästöjä erityisesti ilmanvaihtokuluihin, Puusaari kertoo. – Uusilla tekniikkaratkaisuilla samat olosuhteet saavutetaankin pienemmillä ilmavirroilla. Hyvä esimerkki talotekniikan mahdollisuuksista on Meilahden sairaalan potilastornin saneeraus, jossa lämmitysenergian kulutus laski noin 25 % ja sähköenergian kulutus viisi prosenttia.

Sairaaloissa puhtauden hallinta vaatii aina erityistä asiantuntemusta.

– Olemme mukana eurooppalaisessa standardointityöryhmässä ja tuomme nyt uusimmat leikkaussalien puhtauden varmistamisen ja mittaamisen kriteerit asiakkaidemme käyttöön julkaisemalla helmikuussa 2016 uuden leikkaussalien vaatimuksenmukaisuuden osoittamisen palvelun, Puusaari kertoo.

– Lisäksi meillä on tarjolla rakennushankkeen puhtaudenhallinnan palvelu. Granlundilla onkin vahvaa osaamista puhdastilasuunnittelusta, ja olemme muun muassa suunnitelleet suurimman osan suomalaisista sairaala-apteekeista, joiden puhtausvaatimukset ovat jopa leikkaussaleja suuremmat.

Suunnittelu ja urakointi yhä useammin yhtenä kokonaisuutena

Jotta suuret sairaalahankkeet valmistuisivat nopeasti, monialainen yhteistyö on välttämätöntä. Granlundin sähkösuunnittelun johtava asiantuntija Benjam Lytz kertookin tuoreiden toimintamallien olevan yhteistyössä tarpeen.

– Esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistuksessa saneerataan yhtä aikaa vanhoja rakennuksia sekä suunnitellaan ja rakennetaan uudisrakennuksia. Rakennuttajat kaipaavatkin tuoreita toimintamalleja, ja esimerkiksi Oulun uusi naisten- ja lastensairaala rakennetaan Tiernaryhmä-asiantuntijaporukan voimin. Granlundin lisäksi mukana on kuusi muuta urakointi- ja suunnittelutoimistoa. Yhteistyö hyödyttää kaikkia, ja me talotekniset suunnittelijat saamme rakennuttajilta ja arkkitehdeiltä elintärkeää tietoa oman työmme tueksi.

Lytz korostaa, että yhteistyö onnistuu myös kilpailijoiden kesken.
– Hieno esimerkki on Meilahden Siltasairaalan talotekninen suunnittelu: kaksi suurta suunnittelutoimistoa, Granlund ja Ramboll, suunnittelevat yhdessä 75 000 bruttoneliön trauma- ja syöpäsairaalan.

Sairaalasuunnittelua käyttäjien tarpeiden mukaan

Tulevaisuuden sairaaloiden suunnitteluun vaikuttavat terveyspalvelujen uudistukset, väestön ikääntyminen ja potilasmäärien kasvu. Yhä useammin samassa sairaalassa tarjotaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja. Hoitotoimien on sujuttava tehokkaasti.

– Yhtälö saadaan toimimaan vain tutkimus- ja hoitolaitteiden sekä talotekniikan kehittämisellä, Benjam Lytz toteaa.

Tulevaisuudessa hoito- ja vastaanottotiloilta vaaditaan toimivuuden lisäksi viihtyisyyttä.

– Tilojen käyttäjäystävällisyyttä ja samalla monikäyttöisyyttä voidaan parantaa esimerkiksi valaistussuunnittelulla, jolloin hyödynnetään mahdollisimman paljon luonnonvaloa, käytetään erityyppisiä valaisimia ja huolehditaan tarpeenmukaisesta valaistuksenohjauksesta.

Tekniikan tärkein tehtävä on yhä potilasturvallisuus.

– Kun vuodeosastoja vähennetään ja potilaita hoidetaan yhä enemmän kotona, hoidon laadusta ja turvallisuudesta on huolehdittava uusilla tavoilla, kuten langattomilla teknologioilla. Esimerkiksi älypuhelimella toimiva hoitajakutsujärjestelmä mahdollistaa, että puhelin vastaanottaa hälytyksiä suoraan potilaan lääkintälaitteilta. Hoitaja voi soittaa potilaalle ja kysyä lisätietoja.

Pitkällä tähtäimellä tilojen on säilyttävä muuntojoustavina.

– Jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan, että tiloja pystytään käyttämään ja teknisesti päivittämään yhä vuosien kuluttua, Lytz korostaa. – Lisäksi koko sairaalaa on voitava peruskorjata modulaarisesti osa kerrallaan.

Lisätietoja:

Aila Puusaari, johtava asiantuntija, LVI
p. 010 759 2085
etunimi.sukunimi@granlund.fi

Benjam Lytz, johtava asiantuntija, sähkö
p. 050 402 9769
etunimi.sukunimi@granlund.fi