Talotekniikan riskitarkasteluilla voidaan laajentaa riskitietoisuutta

Talotekniikan riskitarkastelussa käydään yhdessä läpi asioita, jotka saattavat jäädä nopeatempoisen rakennus- tai korjaushankkeen aikana vähälle huomiolle. ”Teknisten kokonaisuuksien haltuunottoon on hyvä varata riittävästi aikaa, koska se voi parantaa ja kehittää pitkäjänteisesti rakennuksen riskienhallintaa”, toteaa Granlundin kiinteistönpidon osastonjohtaja Jani Savolainen.

Taysilla on toteutettu vuosina 2013–2020 kuuden eri rakennuksen talotekniikan riskitarkastelut. Ne täydentävät toimintaan liittyviä riskiarvioita. ”Molemmat ovat meille yhtä tärkeitä”, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalainsinööri Jarno Virolainen. Hänen mukaansa riskitietoutta on tärkeää vahvistaa oikeaan aikaan. ”Haluamme tunnistaa jo suunnittelun alkuvaiheessa riskit, jotka saattavat eskaloitua rakennushankkeessa. Vahinkojen korjaaminen on aina kallista.” 

Haluamme tunnistaa jo suunnittelun alkuvaiheessa riskit, jotka saattavat eskaloitua rakennushankkeessa,

Jarno Virolainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 

Riskitarkastelu parantaa potilasturvallisuutta sairaaloissa

Riskitarkastelussa ei jäädä teoriatasolle, vaan perehdytään perusasioihin ja todellisiin käyttötapauksiin. ”Jos asioita ei ole mietitty etukäteen, seuraukset voivat olla suuria esimerkiksi viemärin tukkeutuessa tai vedensyötön katketessa”, Savolainen sanoo. Olennaista onkin ennakoiminen.

Erityisen hyödyllinen riskitarkastelu on sairaalakampuksilla, joissa on eri-ikäisiä rakennuksia ja eri aikakausien standardeilla tehtyjä teknisiä ratkaisuja. ”Kun uusia ja vanhoja järjestelmiä liitetään yhteen, syntyy riskipaikkoja”, Savolainen toteaa. ”Siksi on tärkeää ottaa haltuun koko sairaala-alue.”

Lisäksi moni tekniikka on terveydenhoidon tiloissa kriittistä. ”Esimerkiksi leikkaus tai dialyysihoito ei siedä keskeytyksiä tai viivytyksiä. Sähkön- ja vedensyötön pitää olla varmaa!” Savolainen korostaa.

Asiantuntijoiden avoin keskustelu on osa riskianalyysiä

Riskitarkastelussa hyödynnetään Potentiaalisten Ongelmien Analyysi -analyysiä (POA), jossa riskeille määritetään riskiluku: mitä suurempi luku, sitä suurempi riski. Huomioon otetaan riskin todennäköisyys ja seurausten vakavuus. Analyysimenetelmien rinnalla korostuu avoin keskustelu. Talotekniset järjestelmät käydään läpi yhdessä kohteen TATE-suunnittelijoiden ja tilaajan asiantuntijoiden kanssa.

”Pitkä kokemuksemme erilaisista sairaalahankkeista auttaa esittämään oikeita kysymyksiä, jolloin kipukohtiin päästään kiinni nopeasti”, Savolainen sanoo. 

Pitkä kokemuksemme erilaisista sairaalahankkeista auttaa esittämään oikeita kysymyksiä, jolloin kipukohtiin päästään kiinni nopeasti,

Jani Savolainen, Granlund

Myös Virolaisen mielestä keskustelutilaisuudet ovat riskien tiedostamisessa aivan olennaisia. ”Yhdessä asioita muistellessa ja havaintoja jakaessa tietoa liikkuu aivan eri tavalla.”

Riskitarkastelu sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Riskejä voidaan pienentää esimerkiksi uusilla toimintatavoilla tai teknisillä ratkaisuilla. Savolaisen mukaan ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi vain osittain varmennettu järjestelmä. ”Kriittisten tilojen huonesäätöratkaisuissa on tärkeää varmentaa kaikkien siihen liittyvien alajärjestelmien toiminta eri tilanteissa, kuten sähkön syöttö ja jäähdytysveden saatavuus.”

Riskitietoa jalkautetaan rakennusten suunnittelijoille

Riskitiedon jalkauttaminen on Virolaisen mielestä tärkeä osa prosessia. ”Riskit pitää käsitellä yhdessä, jotta käytännön ratkaisut saadaan kirjattua ylös riittävällä tarkkuudella”, hän kertoo. Tärkeää on myös suunnittelijoiden vastuuttaminen. ”Silloin riskit huomioidaan suunnitteluratkaisuissa.”

Riskitarkastelun tuloksia hyödynnetään Taysilla tulevien toimenpiteiden suunnittelussa, rakennushankkeiden toteutuksessa ja kohteiden ylläpidossa. ”Moni riski liittyy hoidollisten toimintojen muutoksiin ja lähtötietojen täsmentymiseen rakennusaikana”, Virolainen kertoo. Esimerkiksi kiinteitä sairaalalaitteita hankitaan pitkissä hankkeissa vasta loppuvaiheessa, jolloin pysytään mahdollisimman uudessa laitekannassa. ”Lähtötietoja niistä tarvitaan kuitenkin jo suunnittelun alkuvaiheessa.”

Virolaisen mukaan riskejä on onnistuttu minimoimaan osallistamalla käyttäjät mukaan suunnitteluun ja viemällä hankesuunnitteluvaihe mahdollisimman pitkälle. ”Silloin käyttäjälähtöiset muutokset saadaan pidettyä rakentamisen aikana mahdollisimman pieninä ja lähtötietoihin tulevat täsmennykset tiedostetaan jo aikaisessa vaiheessa.” 

Käyttäjälähtöiset muutokset saadaan pidettyä rakentamisen aikana mahdollisimman pieninä ja lähtötietoihin tulevat täsmennykset tiedostetaan jo aikaisessa vaiheessa,

Jarno Virolainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Taysin uudistamisohjelman etupihakokonaisuus valmistui 2020. Käynnistymässä on massiivisen hankkeen loppuosa. ”Tarkastamme riskit sen aikana vähintään samalla tarkkuudella”, Virolainen sanoo.

Lue lisää Granlundin sairaalasuunnittelusta