“Vihreän siirtymän hankerahoitus on kiinni 5 tekijästä”

Grannenfelt Financen pitkän linjan yrittäjä ja rahoitusalan ammattilainen Eeva Grannenfeltillä on vuosikymmenten kokemus julkisen ja yksityisen rahoituksen järjestämisestä. Hän kertoo, että kansainvälistä rahoitusta on tarjolla tällä hetkellä erityisesti innovatiivisiin vihreän siirtymän hankkeisiin.

Vihreä siirtymä saa käytännössä kaiken investointipankin rahoituksen.

Eeva Grannenfelt

“Vuonna 2025 Euroopan investointipankin taseesta ohjataan jo 50 prosenttia vihreään siirtymään, mikä on valtava summa: vihreä siirtymä saa käytännössä kaiken investointipankin rahoituksen.”

Grannenfeltin mukaan Suomeen saadaan edelleen BKT:hen suhteutettuna hyvin kehitysrahaa, vaikka valtion tuet ovat vähenemässä.

“Vahvuutenamme on ennen kaikkea päästöttömän sähköenergian hyvä saatavuus.”

Silti moni miljardi-investointi menee sivusuun. Grannenfeltin mukaan syynä on, että suomalaiset hankeyhtiöt ovat alkuvaiheessa liian kevyitä eikä rahoitusta saada kuntoon riittävän nopeasti.

“Hanketta pitäisi valmistella pidemmälle ennen suuria investointeja.”

Suomalaiset hankeyhtiöt ovat alkuvaiheessa liian kevyitä eikä rahoitusta saada kuntoon riittävän nopeasti.

Mitkä asiat ratkaisevat rahoituksen saannin?

Grannenfeltin mukaan ammattimaiset sijoittajat eivät rahoita kehittäjävetoisia hankeyhtiöitä niiden alkuvaiheessa, koska yhtiöistä puuttuu usein yksi tai useampi viidestä sijoittajille tärkeästä kriteeristä. Ensimmäinen on riittävän suuri ja osaava perustajaryhmä.

“Saimme esimerkiksi P2X-vetylaitokselle mittavan kansainvälisen rahoituksen, koska yhtiön taustalla oli loistava sarjayrittäjä, joka palkkasi tiimin taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja myynnin osaajista.”

Toisena asiana Grannenfelt nostaa esiin riittävän luotettavan teknologian. Kolmas kriteeri ovat valmiit raaka-ainesopimukset ja lopputuotteen ostaja.

“Suurin osa hankkeista kaatuu, koska raaka-ainetta ei ole saatavilla riittävästi tai riittävän vakiintuneeseen hintaan.”

Neljäs vaatimus rahoituksen saamiselle on sijaintipaikka valmiine sähköverkkoyhteyksineen. Sopivia paikkoja ovat Grannenfeltin mukaan esimerkiksi entiset metsäteollisuuden tehdasalueet.

“Harmillista onkin, että suomalaiset suuryritykset ovat harvoin mukana innovatiivisissa hankkeissa, vaikka niillä olisi tarvittavaa teollista prosessiosaamista ja vanhaa tehdaskapasiteettiä.”

Viidenneksi hankeyhtiöllä pitää olla selkeä käsitys siitä, mitä lupia hanke vaatii ja miten kauan lupaprosessi arviolta kestää. Etukäteen voidaan esimerkiksi varautua käymään läpi kaikki kolme valitusastetta.

Lisäksi Grannenfelt korostaa, että rahoituksen järjestäminen vie aikaa. Miljardihankkeen rahoittaminen vaatii omaa pääomaa, velkarahaa, sijoituksia ja erilaisia tukia. EU-tukia täytyy valmistella hyvissä ajoin.

“Esimerkiksi ensi kevään investointitukien haku pitää aloittaa vuotta aikaisemmin. Se on iso työ, joka vaatii paljon tietoa ja osaamista.”