Mitä vankilahankkeet vaativat rakennuttajalta nykypäivänä?
12.3.2025 – Vankilahankkeiden vaativuutta kuvaa, että peruskorjauskohde voi olla yhtä aikaa suojeltu ja turvaluokiteltu, sijaita keskellä kaupunkia sekä sisältää useita laatu- ja vastuullisuustavoitteita. Miten rakennuttaja varmistaa, että kohde luovutetaan kaikkien nykyvaatimusten mukaisena?
Vankilahankkeiden rakennuttaminen kehittyy yhteiskunnan mukana. Lähtökohtana on, että jokainen vankilakohde on mietittävä omana projektinaan. Erilaisia tiloja, käyttäjiä, toimintoja ja tekniikkaa on paljon, joten jopa saman kiinteistön eri rakennusosien kohdalla on mietittävä erikseen, miten hanke on järkevä ja mahdollista toteuttaa.
Virheisiin ei ole varaa, koska kun vankilarakennus luovutetaan käyttöön, puutteita ei mennä enää paikan päälle korjailemaan. Toimivaan lopputulokseen päästään kerralla, kun kaikki suunnitellaan tarkkaan ennakkoon ja tehdään oikeaan aikaan. Lisäksi tekemistä pitää valvoa, tarkastaa ja testata järjestelmällisesti.
Miten vankilahankkeiden rakennuttaminen on muuttunut?
Erityisasiantuntijat. Viime vuosikymmenen aikana vankilahankkeissa on alettu hyödyntää monia erityisasiantuntijoita. Mukana on muun muassa turvallisuuskoordinaattori, sisäilmakorjausten asiantuntija, puhtaudenhallintakoordinaattori, kosteudenhallintakoordinaattori sekä hiilijalanjälkikonsultti. Rakennuttajan tehtävänä on saada kaikki eri asiantuntijat puhaltamaan yhteen hiileen.
Digi & data. Nykyaikaisia vankilarakennuksia voi verrata teknisiltä vaatimuksiltaan sairaaloihin. Vaikka liikkuminen on vankiloissa rajoitettua, datan liikkumista voidaan aina parantaa. Digitaalisuus luo turvaa, eikä kaikkia ympäristöjä tarvitse enää vahtia ihmissilmin. Tekniikka seuraa, kuka liikkuu ja missä tiloissa.
Peruskorjauksissa on pystyttävä parantamaan tilankäytön tehokkuutta.
Tilantarve. Vaikka vankien määrä on Suomessa kasvussa, uusia vankiloita rakennetaan harvoin. Peruskorjauksissa on pystyttävä parantamaan tilankäytön tehokkuutta. Se mahdollistaa esimerkiksi sellien asumismukavuuden parantamisen omilla WC- ja suihkutiloilla. Korjausrakentaminen voi tarjota myös hyötyjä, kuten vähentää rakentamisen päästöjä ja säästää vanhaa arvokasta rakennuskantaa.
Suojeluarvot. Moni vanha vankila on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltu rakennus. Olemme tottuneet tekemään peruskorjauksissa saumatonta yhteistyötä Museoviraston asiantuntijoiden kanssa. On kaikkien yhteinen etu pitää arvorakennukset kunnossa ja käytössä, vaikka tekniikka kehittyy.
Rakentamisen vaiheistus. Vankilat toimivat 24/7, mutta väistötiloja on vaikea löytää. Siksi hankkeissa tarvitaan turvallisia tilapäisratkaisuja, tarkkaa logistiikkasuunnittelua ja rakentamisen vaiheistamista. Rakentamisen aikana on varmistettava niin digitaalisen turvallisuustekniikan toiminta kuin liikenneratkaisut vankila- ja kaupunkiympäristössä. Sijaitseehan vankiloita aivan kaupunkikeskustoissa.
Kestävyys. Rakenteellisten ja turvateknisten tavoitteiden rinnalla vankilahankkeissa huomioidaan nykyään monenlaisia kestävyys- ja vastuullisuustavoitteita. Vastuullisena rakennuttajana olemme tottuneet edistämään esimerkiksi tilaajan kiertotaloustavoitteita. Rakennusosien uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat mukana monissa vankilahankkeissa.
Eettisyys. Vankien inhimillinen ja eettinen kohtelu on aina ollut osa suomalaisen Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) toimintaa. Elämänlaatuun liittyviä asioita pohditaan tilaajan ja henkilökunnan kanssa tarkkaan jo hankesuunnittelu- ja tarveselvitysvaiheessa. Nykyvankilat mahdollistavat esimerkiksi monenlaisen kuntoutus- ja terapiatoiminnan sekä elämäntaitojen opettelun tulevaisuutta varten.
Turvaselvityksiin kuluva aika huomioidaan vankilahankkeen aikataulutuksessa ja kustannusarviossa.
Turvaluokittelu. Vankilahankkeissa on eduksi, että olemme mukana erilaisissa turvaluokitelluissa kohteissa julkisella ja yksityisellä puolella. Suunnittelijat, rakennuttajat ja valvojat tuntevat meillä pelin hengen, mikä helpottaa perehdyttämistä. Turvaselvityksiin kuluva aika huomioidaan vankilahankkeen aikataulutuksessa ja kustannusarviossa.
Vaikka vankilahankkeissa on yhä enemmän tekijöitä, vaatimuksia ja tavoitteita, rakennuttajana meillä on yksi kirkas tavoite: hankkeen johtaminen hyvässä hengessä eteenpäin. Kun mitään ei lasketa läpi sormien, lopputulos on toimiva ja turvallinen henkilökunnalle, vankilan asukkaille ja rakentamisen aikana kaikille projektiin osallistuville.
Haluatko kuulla lisää?
Tapani Muttonen
Riitta Tulokas
Matti Tamminen
Lue muita blogejamme
Toipumista tukeva arkkitehtuuri toi Granlundille historiallisen kilpailuvoiton
27.05.2026 – Granlundin ensimmäinen arkkitehtuurikilpailun voitto syntyi pitkäjänteisen kehitystyön, vahvan tiimityön ja ihmislähtöisen suunnittelun tuloksena. Niuvanniemen sairaalan suunnitteluratkaisuksi valittu Niityllä-ehdotus tukee toipumista…
Rakennusalan tuottavuusloikka vaatii vakioitua dataa
26.05.2026 – Tuottavuusloikka tekoälyn ja digitaalisten työkalujen avulla vaatii kiinteistö- ja rakennusalalla vakioidun datan laajaa käyttöönottoa. Nämä asiat ovat Granlundin kehitystoiminnan keskiössä,…
Uusi laki antaa tuulipuistojen omistajille paremmat mahdollisuudet hyödyntää dataa
21.05.2026 – Granlundin ainutlaatuinen data-analytiikka auttaa tuulipuistojen omistajia ja operaattoreita ymmärtämään ja optimoimaan omaisuuttaan entistä paremmin.
Paloturvallisuussuunnittelussa yhteistyö ylittää tiimi- ja osastorajat
05.05.2026 – Kun yhteistyö sujuu tiimin sisällä ja osastorajojen yli, projektit etenevät joutuisasti ja töihin on kiva tulla. Granlundin uudenkarheassa paloturvallisuustiimissä on…
Modulaarinen sote-rakennus – tylsä parakki vai laadukas mahdollisuus?
29.04.2026 – Ajatus modulaarisista rakennuksista ankeina parakkeina on kauan sitten vanhentunut. Terveysasemia ja muita sote-kiinteistöjä voidaan suunnitella yksilöllisesti ja kustannustehokkaasti muuntojoustavista tilaelementeistä…
Hybridirakentaminen kirittää puurakentamista?
10.03.2026 – Puurakentamisen kovan kasvun aika on ohi, ja puu hakee nyt rooliaan runko- ja julkisivumateriaalien joukossa. Mikä ohjaa tulevaisuuden puurakentamista? Minkälaisilla…
Granlundin arkkitehtisuunnittelun kasvu avaa paikkoja uusille osaajille
16.02.2026 – Granlund on onnistunut kasvattamaan arkkitehtitoimialaansa markkinasta huolimatta. Tavoitteena on olla tulevaisuudessa Suomen kolmen suurimman arkkitehtitoimijan joukossa, sanoo Granlundin arkkitehtiliiketoiminnan johtaja…
Opinnäytteen aiheena rakennushankkeen vastuullisuus
30.01.2026 – Rakentaminen on välttämätöntä, mutta sillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Tuoreessa opinnäytetyössä kehitetty ESG-viitekehys tarjoaa rakennusalalle arvokasta tietoa alan vastuullisuustavoitteiden nykytilasta sekä…
Uudet RT-ohjekortit selkeyttävät vastuita ja rooleja – näin vastuullisuus siirtyy suunnitelmista käytäntöön
19.12.2025 – Rakennusalan vastuullisuus on siirtymässä puheista käytäntöön. Uudet RT-ohjekortit tarjoavat konkreettisen työkalun, jonka avulla vähähiilisyys ja hiilijalanjäljen ohjaus voidaan kytkeä osaksi…
Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?
08.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä,…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.