Mitä tekoäly osaa jo ratkaista talotekniikka-alalla?
7.9.2026 – Tekoälytyökalut ovat tulleet kuluneen vuoden aikana osaksi arjen tekemistä. Granlundin Rasmus Paatsalon mukaan AI-työkaluilla on erityisen paljon annettavaa talotekniikka-alalla, mutta missä tekoäly kaipaa yhä apua ja mitkä ovat seuraavat kehitysaskeleet?
Edellisen Talotekniikka NEXT -tapahtuman aikoihin pohdittiin, mitä tekoäly voisi tehdä ihmisten puolesta. Taustalla kytivät konkreettiset ratkaisut, joista on nyt tullut osa arjen tekemistä.
”Olemme luoneet vakioituun tietosisältöön perustuvia uusia tekoälysovelluksia, hyödynnämme tekoälyavusteista koodausta ohjelmistokehityksessämme ja tekoälyllä prosessoidaan aktiivisesti talotekniikan suunnittelu- ja projektitietoa, kertoo Granlundin rakennushankkeiden datapalvelujen liiketoiminnan kehitysjohtaja Rasmus Paatsalo.
Kuluneen vuoden aikana tekoälyn hyödyt, mutta myös puutteet ovat tulleet selviksi. Perinteiset AI-työkalut ovat Paatsalon mielestä hyviä tiedon jäsentelyssä ja arjen yksinkertaisten prosessien tehostamisessa. Monimutkaisten ongelmien ratkaisussa agenttinen ja itsenäisesti toimiva tekoäly on seuraava askel. Data on kieli, jota modernit tiedonhallintatyökalut puhuvat.
”Agenttinen tekoäly tarvitsee kuitenkin datan lisäksi talotekniikan toimitusketjun prosessien muutosta ja sidosryhmien välistä yhteistyötä.”
Seuraavien vuosien aikana kilpailuetua eivät enää luo pelkästään parhaat suunnitteluratkaisut, vaan myös kyky hyödyntää dataa läpi rakennuksen koko elinkaaren.
Rasmus Paatsalo, ryhmäpäällikkö, DDM, Granlund Oy
Sisäiset AI-työkalut kaupallisiksi ratkaisuiksi
AI-ratkaisujen skaalaaminen on Paatsalon mukaan tekoälykehityksen seuraava vaikea askel.
”Monessa organisaatiossa AI-työkaluja käyttävät pääasiassa yksittäiset henkilöt oman työnsä tehostamisessa. Seuraavaksi samat työkalut pitäisi saada skaalattua myös kollegojen käyttöön. Tarvitaan siis uusia toimintatapoja.”
Kehitystyön fokus ei jää Granlundilla sisäisten prosessien parantamiseen. Tavoitteena ovat data- ja agenttipohjaiset ekosysteemit eli toimivat kaupalliset tekoälyratkaisut.
”Olemme keskeisessä roolissa rakennushankkeen tiedon tuottajana ja käyttäjänä suunnittelusta ylläpitoon. Siksi tavoitteenamme on tuottaa ratkaisuja ja palveluja, joilla voidaan aidosti parantaa tuottavuutta talotekniikan toimitusketjussa.”
Uusia tekoälytyökaluja kehitetään AI Champion -pilotissa
Uusia tekoälyratkaisuja kehitetään alalla myös yhdessä. Tutkimuslaitokset ja yritykset pyrkivät parantamaan rakennusalan kilpailukykyä AI Champion -pilotissa (2025–2028), joka on osa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) datatalouden kasvuohjelmaa.
”Tähän mennessä hankkeessa on tunnistettu keskeisiä prosesseja ja toimitusketjun osia, joissa tekoälystä saadaan eniten irti”, Paatsalo sanoo.
Hankkeessa seuraavaksi ratkaistavia haasteita on esimerkiksi liiketoimintamallien muutostarpeen tunnistaminen ja tekoälyagenttien testaaminen todellisella datalla todellisissa käyttötapauksissa.
Granlund on yksi pilotin perustajista, ja syksyllä 2026 käynnistyy Granlundin vetämänä sen osaprojekti WP7 Digital life cycle coordination as AI and data flow beneficiary. Siinä kehitetään tekoälysovelluksia kiertotalous- ja kestävyysohjaukseen sekä hankkeista saadun benchmark-datan tuomiseksi suunnitteluprosesseihin.
Agenttinen tekoäly tarvitsee kuitenkin datan lisäksi talotekniikan toimitusketjun prosessien muutosta ja sidosryhmien välistä yhteistyötä.
Rasmus Paatsalo, ryhmäpäällikkö, DDM, Granlund Oy
Miksi juuri talotekniikka hyötyy tekoälystä?
Monialaisen asiantuntijatalon arki konkretisoi Paatsalosta hyvin, miksi moderneille AI-työkaluille on tarvetta.
”Tietosiiloja ja samalla tiedon siirtymisen esteitä voi olla paljon, kun samassa talossa tehdään suunnittelua, konsultointia, kustannus- ja hiililaskentaa, aikataulutusta, ympäristövaikutusten ohjausta ja vielä ylläpitovaiheenkin tiedonhallintaa ohjelmistotasolla.”
Taloteknisen tuote- ja laitetiedon hallinnointi on Paatsalosta erityisen vaikeaa, koska jokainen tuote tuo rakennushankkeeseen satoja sivua tietoa. Dataa hukkuu paljon, eikä sitä voi hallita käsin. Talotekniikka onkin poikkeuksellinen osa rakentamista, koska jokainen laite, järjestelmä ja komponentti tuo mukanaan valtavan määrän teknistä tietoa.
”Tämän tiedon käsittely käsin on käytännössä mahdotonta. Siksi ala hyötyy tekoälystä enemmän kuin monet muut suunnittelualat. Seuraavien vuosien aikana kilpailuetua eivät enää luo pelkästään parhaat suunnitteluratkaisut, vaan myös kyky hyödyntää dataa läpi rakennuksen koko elinkaaren.”
Juttu on julkaistu alun perin Talotekniikka NEXT -tapahtuman sivuilla.
Haluatko kuulla lisää?

Rasmus Paatsalo
Lue muita blogejamme
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.