Toipumista tukeva arkkitehtuuri toi Granlundille historiallisen kilpailuvoiton

Poikkeuksellisen vaativa kilpailu arvokkaassa ympäristössä

SAFA:n ja Senaatin järjestämä Niuvanniemen oikeuspsykiatrisen sairaalan arkkitehtuurikilpailu oli poikkeuksellisen vaativa. Arvioinnissa painottuivat yhtä aikaa arkkitehtoninen laatu, toiminnallisuus ja ratkaisujen toteuttamiskelpoisuus.

Kilpailu käytiin herkässä ympäristössä historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaalla alueella. Konteksti asetti suunnittelulle korkeat odotukset, mutta tarjosi myös inspiroivat lähtökohdat.

Granlundille alue oli entuudestaan tuttu, sillä suunnittelijamme olivat mukana myös muun muassa hiljattain valmistuneessa alaikäisten osaston laajennuksessa. Silti kilpailun kokonaisuus avautui monin tavoin uutena.

“Tontti on laaja, joten vaihtoehtoja oli paljon. Iso osa työstä oli löytää toiminnallisesti järkevä tapa sijoittaa osastot ja toiminnot yhteen”, kuvaa arkkitehti Natalia Batrakova.

Natalialle psykiatristen sairaaloiden suunnittelu on ollut pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Hän on työskennellyt useissa alan hankkeissa ja perehtynyt aiheeseen myös tutkimuksen kautta. Erityisesti häntä motivoi ajatus siitä, että suunnitellulla ympäristöllä voidaan aidosti tukea potilaiden hyvinvointia.

“Psykiatrisissa sairaaloissa ympäristö on osa hoitoa. Arkkitehtuurilla voidaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset toipuvat.”

Arkkitehtuuri tukee hoitoa ja turvallista arkea

Oikeuspsykiatrinen sairaala yhdistää monia keskenään jännitteisiä vaatimuksia. Tarvitaan korkean turvallisuustason ratkaisuja ja huolellista riskienhallintaa, mutta samalla rauhallinen, inhimillinen ja toipumista tukeva ympäristö potilaille. Lisäksi kokonaisuuden on palveltava kliinisen hoidon tarpeita ja henkilökunnan sujuvaa arkea.

Suunnittelun tavoitteena oli kokonaisuus, jossa arkkitehtuuri toimii osana hoitoa. Tämä tarkoitti selkeitä ja turvallisia reittejä, sujuvaa logistiikkaa sekä tilaratkaisuja, jotka tukevat potilaiden hyvinvointia ja henkilökunnan työtä.

Niityllä-ehdotuksessa hyödynnettiin tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, kuten runsasta luonnonvaloa, pitkiä näkymiä luontoon, turvallisia yhden hengen huoneita sekä tilojen selkeää vyöhykkeisyyttä.

Ihmislähtöisyys oli suunnittelun ytimessä alusta asti. Vaikka rakennus on mittakaavaltaan suuri, sitä lähestyttiin paviljonkimaisena kokonaisuutena, joka asettuu luontevasti rinteeseen. Mittakaava on sovitettu ympäristöön, ja ilme kunnioittaa klassista symmetriaa, kuitenkin hienovaraisesti rikkoen sitä, jotta lopputulos tuntuu inhimilliseltä eikä laitosmaiselta.

Voitto syntyi kokeneen tiimin yhteistyönä

Kilpailutyössä hyödynnettiin kokeneen ja monialaisen tiimin osaamista. Arkkitehtuurisuunnittelu jaettiin Granlundin ja Olla Arkkitehtien kesken. Granlund vastasi erityisesti tilojen toiminnallisuudesta ja sisäisistä ratkaisuista, kun taas Olla keskittyi ulkoarkkitehtuuriin ja konseptuaaliseen kokonaisuuteen.

Maisemaan sovittamisessa keskeisessä roolissa oli Arkkitehtuuri- ja maisemasuunnittelu Nyman & Ristimäki, jonka käsialassa korostuu ympäristöä kunnioittava ja inhimillinen ote.

Granlundin vahvuuksia kilpailussa olivat tekninen osaaminen, toiminnalliset ratkaisut sekä kokemus psykiatrisista hankkeista ja kilpailuprosesseista. Olla toi mukanaan korkeatasoista arkkitehtuuria ja vahvaa konseptisuunnittelua. Lisäksi mukana oli ulkopuolinen asiantuntija Salla Itäaho, joka toi projektiin käyttäjien näkökulmaa ja tuki toiminnallisten ratkaisujen kehittämistä.

Kilpailun toisessa vaiheessa mukaan kytkettiin myös muita Granlundin asiantuntijoita, kuten rakenne-, LVI-suunnittelun ammattilaisia. Näin ratkaisujen toteutettavuus pystyttiin varmistamaan jo varhaisessa vaiheessa.

“Sparrasimme jatkuvasti toistemme ratkaisuja. Kaikilla oli selkeä rooli, mutta kokonaisuutta katsottiin yhdessä”, kertoo arkkitehti Sanna Peltoniemi.

Kilpailuprosessi opetti ja kirkasti

Kilpailu toteutettiin kaksivaiheisena, ja toiselle kierrokselle eteni lopulta kaksi ehdotusta viidestä. Valinta perustui kokonaisarvioon, jossa painottuivat erityisesti toiminnallisuus, turvallisuus ja tekninen toteutettavuus.

Käyttäjäpalaute oli ratkaisevassa roolissa. Suunnitelmia kehitettiin aktiivisesti palautteen pohjalta, ja käyttäjien tarpeet vietiin osaksi arkkitehtonisia ratkaisuja. Myös kustannusarviointi ohjasi suunnittelua. Ratkaisuja optimoitiin jatkuvasti budjetin puitteissa ilman, että toiminnallisuus tai arkkitehtuurin kokonaisuus kärsivät.

“Kilpailut ovat vaativampia kuin tavalliset suunnitteluprojektit. Aikataulu on tiukka ja kokonaisuus monimutkainen, mutta samalla myös erittäin opettavainen”, Sanna kertoo.

Tiimin selkeät roolit ja jatkuva vuoropuhelu mahdollistivat sen, että kokonaisuutta kehitettiin aidosti yhdessä. Lopputuloksena syntyi potilaslähtöinen, turvallinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus.

Voitto ei tullut sattumalta. Kaikilla kilpailuun osallistuneilla arkkitehdeilla on taustallaan lukuisia kilpailuja – myös sellaisia, jotka eivät ole johtaneet voittoon. ”Tämä on meille tärkeä askel. Voitto osoittaa, että pystymme vastaamaan myös kaikkein vaativimpiin suunnittelutehtäviin”, Natalia sanoo.

Seuraavaksi työ jatkuu hankkeen jatkosuunnittelussa yhdessä tilaajan ja käyttäjien kanssa. Suunnittelua tarkennetaan vaiheittain, ja tavoitteena on löytää ratkaisut, jotka toimivat käytännössä vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tämänhetkisen tiedon mukaan Niuvanniemen oikeuspsykiatrinen sairaala otetaan käyttöön vuonna 2030.

“On kunnia jatkaa tämän projektin parissa. Se tuntuu merkitykselliseltä”, Natalia sanoo.

Haluatko kuulla lisää?