Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa

Ilmastoselvitys on ajankohtainen asia juuri nyt. Monessa tällä hetkellä valmisteilla olevassa kohteessa on herätty siihen, että rakennusluvan haku ajoittuu vuoden 2026 puolelle, jolloin uudet vaatimukset ovat jo voimassa.

Rakentamisen ilmastovaikutusten sääntelyssä on keskitytty aiemmin vahvasti rakennusten energiankulutukseen, mutta hiilineutraaliustavoitteiden tiukentuessa ja energian muuttuessa vähähiilisemmäksi, myös muiden elinkaaren vaiheiden painoarvo on korostunut. Tällä hetkellä uudisrakennuksen koko elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista jo noin kolme neljännestä syntyy muista elinkaaren vaikutuksista kuin käytön energiankulutuksesta.

Eduskunta hyväksyi loppuvuodesta 2024 rakentamislain korjaussarjan ja sen osana päivitetyt rakennusten vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset. Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta. Työn alla on vielä hiilijalanjäljen vaatimustasot määräävä asetus rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvosta, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä.

Mitä ilmastoselvityksen toteuttaminen vaatii?

Ilmastoselvitys pohjautuu rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaan. Menetelmä perustuu yhteiseurooppalaisiin EN 15978 ja 15804-standardeihin sekä Level(s)-menetelmään. Hiilijalanjäljen lisäksi arvioidaan hiilikädenjälki, joka kuvaa ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman hanketta.

Mitä ilmastoselvityksessä raportoidaan?

Ilmastoselvityksessä raportoidaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset 50 vuoden tarkastelujakson ajalta sisältäen materiaalien valmistuksen, rakentamisprosessin, käyttövaiheen osien vaihtojen ja energiankulutuksen sekä elinkaaren lopun päästöt.

Selvitys sisältää neljä tunnuslukua:

• Rakennuksen hiilijalanjälki sisältäen rakennuksen rungon, tilaosat ja talotekniikan
• Rakennuspaikan hiilijalanjälki sisältäen mm. perustukset ja lämmittämättömät tilat
• Rakennuksen hiilikädenjälki
• Rakennuspaikan hiilikädenjälki

Tunnusluvuista raja-arvot kohdistuvat vain rakennuksen hiilijalanjälkeen. Laskentatuloksen lisäksi rakennuksesta raportoidaan joitakin perustietoja.

Ilmastoselvityksessä raportoidaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset 50 vuoden tarkastelujakson ajalta.

Kuinka ilmastoselvitys eroaa organisaatiotason päästölaskennasta?

Ilmastoselvitykseen vaaditaan rakennuksen elinkaaren vähähiilisyyden arviointi, joka huomioi kaikki rakennushankkeeseen ja rakennuksen elinkaareen liittyvät ilmastovaikutukset riippumatta siitä, kuka ne aiheuttaa tai missä vaiheessa elinkaarta ne syntyvät. Tämä eroaa organisaatiotasolla käytetystä GHG Protocol -menetelmästä, jossa päästöt luokitellaan sen perusteella, ovatko ne organisaation omia suoria tai ostoenergiankulutuksen päästöjä, vai syntyvätkö ne arvoketjussa.

Ilmastoselvityksen laskentamenetelmä kattaa 50 vuoden elinkaaren eikä organisaatiolaskennan tapaan keskity yhden vuoden aikana syntyviin päästöihin. Vähähiilisyyden arviointi toimii kuitenkin yhtenä keskeisenä lähtötietona organisaatiotason laskennassa rakennushankkeisiin liittyvien päästöjen osalta.

Hiilijalanjälkeä ohjaavat raja-arvot

Ilmastoselvityksellä pyritään ohjaamaan rakentamista niin, että rakennushankkeen hiilijalanjälki pysyy asetettujen raja-arvojen alapuolella. Raja-arvotyö on vielä kesken, ja tulee valmistumaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

Raja-arvot asetetaan käyttötarkoitusluokittain ja niitä on tarkoitus kiristää vaiheittain. Vuosille 2026-2027 asetetaan maltillisemmat raja-arvot, joita sitten kiristetään vuodesta 2028 eteenpäin.

Raja-arvojen täyttyminen todennetaan hankkeen loppukatselmuksen yhteydessä. Hiilijalanjäljen ratkaisevat päätökset tehdään kuitenkin hankkeen aikana, minkä vuoksi vaatimusten täyttyminen on syytä varmistaa läpi hankkeen suunnittelun ja toteutusprosessin.

Ilmastoselvityksellä pyritään ohjaamaan rakentamista niin, että rakennushankkeen hiilijalanjälki pysyy asetettujen raja-arvojen alapuolella.

Mitä tapahtuu, jos kohde ylittää raja-arvon?

Raja-arvoasetuksen valmisteluversio sisältää mahdollisuuden poiketa raja-arvosta 5 % sellaisissa tapauksissa, joille raja-arvon saavuttaminen on erityisen vaikeaa esimerkiksi kaavavaatimuksista tai käyttötarkoituksesta johtuen. Rakennuksen korkeuden tai rakennuspaikan aiheuttamien rakennevaatimusten vuoksi raja-arvosta olisi mahdollisuus poiketa tarvittava määrä. Lisäksi rakennusvalvonnalla on mahdollisuus harkintansa mukaan hyväksyä vähäinen poikkeama.

Pahimmassa tapauksessa voi kuitenkin käydä niin, että kohde ei läpäise loppukatselmusta eikä saa käyttöönottolupaa. Siksi on erittäin tärkeää, että raja-arvon alittuminen varmistetaan jo suunnitteluvaiheessa.

Mistä tiedoista ilmastoselvitys koostuu?

Ilmastoselvityksen laadintaan ja vähähiilisyyden arviointiin tarvitaan karkeasti ottaen tiedot rakennusmateriaalien tai -tuotteiden määristä sekä näitä vastaavista päästöistä. Lisäksi tarvitaan tiedot käytön energiankulutuksesta, jotka saadaan energiaselvityksestä.

Määrätietojen kokoamiseksi vaaditaan yleensä kattavasti suunnitelmia eri suunnittelualoilta. Päästötiedot puolestaan löytyvät kansallisesta päästötietokannasta tai tuotteiden ympäristöselosteista (EPD).

Uuden asetuksen myötä rakentamisluvan yhteydessä tulee laatia myös rakennustuoteluettelo, jolla raportoidaan rakennusosittain tiedot rakennustuotteiden määristä. Rakennustuoteluettelo voi toimia yhtenä lähtötietona ilmastoselvityksen laadinnassa. Se päivitetään käyttöönottovaiheessa.

Kuka ilmastoselvityksen voi laatia?

Ilmastoselvityksen laatijalle ei ole asetettu erillisiä pätevyysvaatimuksia. Usein ilmastoselvityksen laatijana toimii elinkaarikonsultti tai erillinen asiantuntija, mutta selvityksen ja vähähiilisyyden ohjauksen toteuttajana voi olla myös muu hankkeen osapuoli. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin tärkeää varmistua siitä, että selvityksen tekijä on perehtynyt aiheeseen, sillä ilmastoselvityksen laatiminen ja vähähiilisyyden ohjaaminen vaativat erityisosaamista.

Mikäli hankkeiden hiilijalanjäljen ohjausta ei ole vielä otettu osaksi omia prosesseja, kannattaa osaamisen hankkiminen ja suunnittelun prosessien kehittäminen käynnistää pian. Tärkeintä on asettaa tavoitteet, selvittää merkittävimmät hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät ja varmistaa hankkeen suunnitteluun tarvittava osaaminen päästöjen ohjaamiseksi.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Tekniikka & Talouden kumppanisisältönä 04/2025, jonka jälkeen tietoja on päivitetty ajan tasalle 11/2025.

Lisää aiheesta

Haluatko kuulla lisää?

Lue muita blogejamme