10 Kysymystä energiamurroksesta

• Tahto tulee ihmisistä. Ihmisiä ajaa vahvasti lapsien ja seuraavien sukupolvien hyvinvointi, se lienee on kantava voima monella päättäjällä. Tämä pätee kiinteistöomistajiin kuin myös sijoittajiin ja poliitikkoihin.
• Motivaatio tulee taloudesta: taloudelliset kannusteet ovat tulleet myös ilmeisiksi. Kun energiainvestointien kustannushyödyt ja merkitys kassavirtaan korostuvat, investointipäätösten tekeminen helpottuu entisestään.
• Keinot tulevat regulaatiosta: siinä missä perusmarkkinatalous tarvitsee sääntöjä, myös siirtymä hiilineutraaliuteen vaatii omat sääntönsä. Mutta ne pitää olla samat kaikille!

• Olemme vielä implementoimassa edellisen suuren EU-paketin ”puhtaan energian pakettia” kansalliseen lainsäädäntöön. Se vie energia-alan kohti älykästä kaksisuuntaista ja reagoivaa järjestelmää.
• Seuraavana on vuorossa FIT55:n kautta kulutuspään saaminen mukaan energiamurrokseen, eli ajetaan alat hyödyntämään näitä energia-alan uusia rakenteita.
• Mikä on Fit55? Fit55 tuo mukanaan lukuisia uusia vaatimuksia kiinteistön omistajille, kuten:
o Zero Emission Building -käsitteen
o Minimum Energy Performace standardin, jonka myötä hyväksyttyihin E-lukuihin tulee tiukennus
o Building Renovation passportin, joka vaatii omistajia tekemään suunnitelman, miten kiinteistöt saadaan hyväksyttävälle energiatehokkuuden tasolle.

• Kaukolämpöverkkojen avautuessa entistä laajemmin hajautetulle pientuotannolle ja kahdensuuntaiselle kaukolämpökaupalle, hinnoittelumallit tulevat olemaan voimakkaan kehityksen alla.
• Hinnoittelumallit tulevat käymään läpi aktiivisen muutosprosessin, jossa parhaiden käytäntöjen löytymiseksi tarvitaan muutamia iteraatiokierroksia markkinassa.

• Nykyisen tietämyksen mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden ja vedyn vaikutukset kiinteistöihin ovat maltilliset ainakin 2030–2040 luvulla. Ne näyttävät toistaiseksi kehittyvän kohti teollisuusratkaisuja. Mutta niiden laajamittainen hyödyntäminen pitäisi näkyä hinta stabilisaationa ja mm. hintapiikkien leikkauksena.
• Jokainen energiantuotantotapojen vihertymisen teko systeemitasolla, parantaa myös kiinteistönomistajien tavoitteiden toteutumista.

• Energiahallinta- ja ylläpitoprosessien pitäisi huomioida dynaaminen energiaohjaus. Tämä tarkoittaa kaikkea talotekniikasta ylläpitosopimuksiin ja johdon kannustimiin.
• Sähkönhankintamallit pitää todennäköisesti miettiä uudelleen, kun vähittäismarkkinatoimijat oppivat hiljalleen (tappioiden kautta) siirtämään profiilikustannukset ja taseriskit hintoihin. Joustamattomat asiakkaat maksavat siitä, kun taas joustavat hyötyvät. Tämä muuttaa energiahankintastrategiaa myös kiinteistöissä.
• Energiainvestointien osalta omistajien tulee arvioida palvelumallien ja oman investoinnin välillä itselle sopivat toimintamallit. Ja rakentaa oma johtamisjärjestelmänsä tukemaan valittua toimintamallia.
• Sähköautot tulevat markkina-, että regulaatiovetoisesti. Tämä tuo kiinteistöihin ison määrän uutta sähkönkulutusta ja nostaa tehovaatimuksia. On tärkeä arvioida vaikutukset kiinteistöihin ja myös valita sopivat toimintamallit.