Granlund jakaa maksutta valmiin tietomallinnuspohjan – tukee uuden rakentamislain vaatimuksia

Vakioitu tietosisältö on edellytys kiinteistö- ja rakennusalan digitaaliselle loikalle ja datan paremmalle hyödyntämiselle. Yhdenmukaisen tietosisällön käyttö tietomalleissa tehostaisi alan toimintaa merkittävästi. Jos kaikki suunnittelijat käyttäisivät samanlaista, koneluettavaa dataa, vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä, ja työtunteja säästyisi moninkertaisesti.

1.1.2026 voimaan tuleva uuden rakentamislain tietomalliasetus ajaa rakennusalaa digitaalista kehitystä kohti, ja kannustaa vakioidun tietosisällön hyödyntämiseen. Talotekniikkasuunnittelussa tähän on valmistauduttu, sillä Valtiovarainministeriön rahoittamassa Rava3Pro-hankkeessa vakioitiin talotekniikan tietosisältö ja julkaistiin se vapaaseen käyttöön 2023.

Granlund edistää vakioidun tietosisällön käyttöä rakennusalalla nyt omalta osaltaan, ja julkaisee maksutta käyttöön talotekniikan Revit-tietomallipohjan. Sen avulla suunnittelijat voivat hyödyntää vakioitua tietosisältöä ja tukea vuoden 2026 alusta tulevan rakentamislain tietomalliasetuksen vaatimuksia. Mallipohja on maksutta ladattavissa Granlundin sivustolla.

Uskomme, että vakioidun tietosisällön käyttö on avainasia rakennusalan tehokkuuden parantamisessa.

Tero Järvinen, kehitysjohtaja, Granlund

”Nyt julkaistu mallipohja on uusi, parannettu versio vuonna 2023 julkaisemastamme Revit-tietomallipohjasta. Haluamme antaa sen vapaasti rakennusalan toimijoiden käyttöön, sillä me uskomme, että vakioidun tietosisällön käyttö on avainasia rakennusalan tehokkuuden parantamisessa. Kun samat prosessit ja tiedonkäsittelytavat voidaan toistaa skaalautuvasti hankkeesta toiseen, ei tarvitse keksiä pyörää aina uudelleen. Siirrymme samalla lähemmäksi teollisen rakentamisen toimintatapoja”, kertoo Granlundin kehitysjohtaja Tero Järvinen.

Vakioitu tietosisältö ei tehosta ainoastaan suunnittelua

Vakioidun tietosisällön käytön hyödyt eivät rajaudu ainoastaan suunnittelijoiden työn tehostamiseen. Vakioitu tietosisältö mahdollistaa lisäksi erilaisten data-alustojen käytön, tiedon rikastamisen ja tekoälytyökalujen hyödyntämisen.

”Suunnittelijan tuottama koneluettava IFC-tieto voidaan yhdistää esimerkiksi kustannus-, hiilijalanjälki-, tuote- ja aikataulutietoihin, jolloin syntyy linkitettyä dataa, joka palvelee koko rakennushankkeen elinkaarta”, Järvinen avaa.

”Pääsemme eroon tietomallinnusohjelmien rajoitteista ja saamme datan virtaamaan läpi rakennushankkeen aina ylläpitoon asti.”

Tietokantamuotoinen suunnittelutieto ei jää jumiin dokumentteihin tai suunnitteluohjelmien siiloihin.

Tietokantamuotoinen suunnittelutieto ei jää jumiin dokumentteihin tai suunnitteluohjelmien siiloihin, vaan kulkee aidosti eri sidosryhmien prosesseissa mukana.

”Pelkkä data ei kuitenkaan vielä riitä. Todellinen tuottavuusparannus syntyy, kun otetaan käyttöön uudet prosessit ja toimintamallit, jotka perustuvat yhteisiin periaatteisiin ja vakioituun tiedon käsittelyyn. Kun kaikki toimijat puhuvat samaa kieltä datan osalta, syntyy pohja aidolle yhteistyölle ja tehokkuudelle”, kertoo Granlundin liiketoiminnan kehitysjohtaja Rasmus Paatsalo.

”Vakioitu tietosisältö ei ole vain tekninen parannus, se on mahdollisuus koko toimialalle ottaa tuottavuusloikka. Jaamme kehitystyömme tuloksia avoimesti, jotta koko ala voi kehittyä”, hän lisää.