Helppo kohde kiinteistösijoittajalle: kaksinumeroiset tuotot energiaremontilla

Kaksinumeroiset tuottoprosentit ovat tällä hetkellä sijoittajalle harvinaista herkkua. Kiinteistön omistajalla on kuitenkin mahdollisuus päästä tähän parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.

”Hyvin suunnitelluissa energiaremonteissa päästään tyypillisesti 10–30 prosentin sijoitetun pääoman vuosituottoon”, konsulttitoimisto Granlundin energiasta vastaava toimialajohtaja Ville Reinikainen sanoo.

Energiainvestointien tuotto perustuu merkittävään säästöön kiintaeistön lämmitykseen, jäähdytykseen ja sähkön käyttöön kuluvassa energiassa. Samalla vähenevät hiilidioksidipäästöt.

”Kiinteistön omistaja lyö näin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.”

Vaaditaan hyvää suunnittelua

Reinikainen painottaa, että tuotto- ja päästövähennysten saavuttaminen edellyttää energiainvestointien hyvää suunnittelua.

Useita kohteita omistavan kiinteistösijoittajan kannattaa hahmottaa aluksi kokonaisuus ja aloittaa kohteista, joissa on suurin energiansäästöpotentiaali.

”Matalimmalla roikkuvat hedelmät kannattaa korjata ensin talteen.”

”Energiatehokkuuden parantaminen ei ole ainoa kriteeri, vaan remontin on myös tuettava omistajan kiinteistöstrategiaa ja vastattava tuotto-odotuksiin.”

Granlund on Suomessa taloteknisen suunnittelun markkinajohtaja. Energia-asioissa konsultointi keskittyy toimisto-, liike- ja teollisuuskiinteistöihin, mutta enenevässä määrin myös taloyhtiöt kysyvät neuvoja energia-asioissa.

Energiaremonttien tyypillisiä kohteita ovat talotekniikan uudistaminen ja automatiikan lisääminen. Monessa kiinteistöissä myös tehostetaan hukkalämmön talteenottoa ja siirrytään tuottamaan energiaa paikallisesti esimerkiksi aurinkopaneelien ja maalämmön avulla.

Reinikaisen mukaan ammattimaisesti toimivat kiinteistösijoittajat ymmärtävät energiaremonttien suuren potentiaalin. Haasteena kuitenkin on, miten hankkeet toteutetaan mahdollisimman vaivattomasti.

”Siksi kehitämme energiainvestointeihin konsepteja, jotka voidaan viedä läpi tehokkaasti, nopeasti ja mahdollisimman pienillä häiriöillä kiinteistön käyttäjille.”

Energiaremontti monistettavissa

Hyvä esimerkki konseptoidusta energiainvestoinnista on Granlundin ja K-ryhmän kehittämä energiankierrätysjärjestelmä, jonka ansiosta kauppaliikkeiden lämpöenergian ostotarve vähenee jopa 95 prosenttia.

Kantavana ajatuksena on ottaa talteen kylmäjärjestelmien tuottama hukkalämpö ja hyödyntää se lämpöpumppujen avulla kiinteistön lämmitykseen.

Ville Reinikaisen mielestä parasta konseptissa on, että se voidaan monistaa kustannustehokkaasti satoihin kauppoihin.

”Vastaavanlaisia ratkaisuja on mahdollista toteuttaa myös esimerkiksi toimistokiinteistöissä, jolloin samoista palikoista rakennetaan kuhunkin kiinteistötyyppiin soveltuva ratkaisukokonaisuus.”

Konseptoiduissa ratkaisuissa laitteet tulevat tehtaalta valmiiksi esiasennettuina ja testattuina. Näin uusi järjestelmä saadaan nopeasti käyttöön.

”Säädöt tulevat kohdilleen parissa päivässä, kun niissä voi mennä muutoin jopa useita kuukausia. Näin investointi alkaa tuoda heti tuottoa kiinteistönomistajalle.”

Kiinteistösijoittaja luottaa Granlundin osaamiseen

Pohjoismainen kiinteistösijoittaja Brunswick Real Estate hallinnoi Suomessa Kielo-yhtiötä, joka omistaa liikekiinteistöjä eri puolilla maata. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on yhtiön keskeinen tavoite, ja energiaremonteissa se hyödyntää Granlundin asiantuntemusta.

”On harvinaista löytää kumppani, jolla on kattava kokonaiskäsitys kiinteistön energiankulutuksesta ja energiatehokkuuden parantamisesta”, Brunswick Real Estaten tekniikka- ja kestävyysvastaava Markus Mittler sanoo.

”Haluamme olla edelläkävijä ja suosimme uusinta saatavilla olevaa teknologiaa. Silloin myös kumppanin osaamisen on oltava huippuluokkaa”.

Mittlerin mukaan onnistuneimpia­­ – mutta samalla myös teknisesti vaativimpia – ovat energiankierrätykseen liittyvät hankkeet, joissa eri puolilla kiinteistöä syntyvä hukkalämpö kerätään talteen ja hyödynnetään lämmitykseen.

Tällaiset energiaremontit toteutettiin hiljattain neljässä Jyväskylässä sijaitsevassa toimistokiinteistössä. Mittler on tyytyväinen lopputulokseen.

”Energiansäästöksi ennustetaan 3,5 gigawattia vuodessa, mikä on noin 30 prosenttia kiinteistöjen yhteenlasketusta energiankulutuksesta.” 

Artikkeli julkaistiin alunperin Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä 21.9.2020.