ITEA4-hankkeessa ideoidaan IoT-mittareita tuulivoimaloiden ylläpitoon
2.3.2023 – Granlundin korjausrakentamisen asiantuntijat osallistuvat kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa ideoidaan uusia IoT-ratkaisuja esimerkiksi tuulivoimaloiden kunnon seurantaan. Etämittaroinnin tavoitteena on ennakoiva huolto myös äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa.
Tammikuussa käynnistynyt GenerIoT (Generating and Deploying Lightweight, Secure and Zero-overhead Software for Multipurpose IoT Devices) on kansainvälisen yrityskonsortion yhteishanke, jota rahoittaa Suomessa Business Finland. Granlund osallistuu hankkeessa uusien IoT-ratkaisujen tutkimiseen.
“Tavoitteena on tehostaa tarpeenmukaista huoltoa vaativissa hajautetun infran kohteissa”, kertoo korjausrakentamisen ryhmäpäällikkö Tuomas Alinikula. Tekoälypohjaisten mittareiden avulla voidaan seurata kustannustehokkaasti myös maantieteellisesti kaukana toisistaan sijaitsevien kohteiden, kuten merituulivoimaloiden, toimintaa ja korjaustarpeita. “IoT-mittari tuo paikan päälle silmät, jotka mahdollistavat kohteen etävalvonnan.”
Tavoitteena on tehostaa tarpeenmukaista huoltoa vaativissa hajautetun infran kohteissa.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö
Tuulivoimaloiden IoT-ratkaisuilla on myös vientipotentiaalia
Granlundin asiantuntijoiden sovelluskohteiksi on valittu tuulivoimalat. “Äärimmäisissä olosuhteissa toimiville mittareille on tarvetta monenlaisissa infrarakohteissa, joten meille voi ehdottaa muitakin sovelluskohteita”, Alinikula sanoo. Lisäksi hankkeessa kehitetään tuulivoimasektorin yhteistyöverkostoja, ja kotimaassa tutkimuskumppanina on jo Tampereen yliopisto.
Yhteistyötä tehdään myös Granlundin Innovaatiot-osaston kanssa, jolla on pitkä kokemus kansainvälisten tutkimushankkeiden valmistelusta ja läpiviennistä. Innovaatiot-osaston johtaja Heikki Ihasalon mielestä hanke on Granlundille hieno mahdollisuus tunnustella uusia asiakassegmenttejä. “Tuulivoimaan liittyvä liiketoiminta kasvaa Euroopan tasolla valtavasti, joten uusilla IoT-ratkaisuilla on myös vientipotentiaalia.”
Uusia tutkimus- ja korjauskäytäntöjä tuulivoimaloihin
Granlundin korjausrakentamisen asiantuntijat soveltavat hankkeessa laajaa substanssiosaamistaan rakennusten etämittaroinnista ja kuntotutkimuksista tuulivoimaloihin. “Tuulivoimasektori on alana niin uusi, ettei vakiintuneita mittaus-, tutkimus- ja korjauskäytäntöjä vielä ole”, toteaa Granlundin korjausrakentamisen tutkimuspäällikkö Esko Sistonen. Hänen erikoisalaansa ovat muun muassa tuulivoimaloissakin käytetyt jälkijännitetyt betonirakenteet ja niiden kunnon analysointi.
Yli 100-metriä korkeat tuulivoimalat altistuvat suurelle dynaamiselle rasitukselle, joka vaihtelee paikallisten olosuhteiden mukaan esimerkiksi etelärannikolla, Lapissa tai merellä. Hankkeessa tullaankin tutkimaan, millä keinoilla tuulivoimaloiden kuormankantokyky voidaan varmistaa kaikissa tilanteissa. “Saamme varmasti tärkeää lisätietoa siitä, minkälaisia rasitusolosuhteita suomalaiset tuulivoimalat joutuvat kestämään ja miten tuulivoimalat kannattaa pohjolassa rakentaa”, Alinikula lisää.
Saamme varmasti tärkeää lisätietoa siitä, minkälaisia rasitusolosuhteita suomalaiset tuulivoimalat joutuvat kestämään ja miten tuulivoimalat kannattaa pohjolassa rakentaa.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö
Elinkaarikestävyys korostuu tulevaisuuden tuulivoimaloissa
Korjaustoimenpiteiden ennakoinnilla tähdätään ennen kaikkea ylläpitokustannusten hallintaan. Viat pyritään korjaamaan, ennen kuin ne kasvavat aina vain kalliimmiksi yllätyksiksi. Lisäksi tavoitteena on tuulivoimaloiden elinkaaren pidentäminen. Alinikulan mukaan tuulivoimaloiden käyttöikä on saattanut jäädä tähän asti lyhyeksi, koska teknologinen kehitys on mahdollistanut jatkuvan tehojen kasvattamisen. “Nyt tehoissa ei ole enää niin paljon parannettavaa, joten elinkaarikestävyys korostuu.”
Tuulivoimaloiden toimintavarmuus elinkaaren kaikissa vaiheissa on myös kansantaloudellinen kysymys. Pian Suomen sähköstä jopa 30 prosenttia tuotetaan tuulivoimalla. “Jokainen tuotannon keskeytys näkyy sähkön pörssihinnassa ja kuluttajien kukkarossa”, Alinikula sanoo. Elinkaarikestävyydellä vaikutetaan myös resurssitehokkuuteen: jokainen tuulivoimala vaatii suuria määriä betonia ja terästä. “Siksi tuulivoimalan koko elinkaaren optimointi on tärkeää.”
Lue lisää hankkeesta!
Haluatko kuulla lisää?
Tuomas Alinikula
Esko Sistonen
Lisää uutisiamme
Granlund mukana uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailun voittajatiimissä
12.09.2025 – Helsingin Eteläsatamaan rakennettavan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu huipentui 11. syyskuuta. Granlund on mukana kilpailun voittaneessa JKMM Arkkitehtien suunnitteluryhmässä.
Granlund on Vuoden 2025 sähkösuunnittelija
11.09.2025 – Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry valitsivat Granlundin Vuoden sähkösuunnittelijaksi.
Kim Hagman aloittaa Granlundin talousjohtajana
10.09.2025 – Granlundin uusi talousjohtaja (CFO) on FCG:ltä siirtyvä Kim Hagman. Hänessä yhdistyy kira-alan, projektiliiketoiminnan ja laskennan vahva osaaminen.
Granlund teki yrityskaupan Kauto Nikulainen arkkitehtien kanssa
02.09.2025 – Granlundin arkkitehtisuunnittelu kasvaa yli 100 arkkitehtiin. Kauto Nikulainen arkkitehtien yrityskaupan myötä arkkitehtisuunnittelu laajenee pääkaupunkiseudulle.
Konkreettisia ohjeita talotekniikan kiertotalouteen
15.08.2025 – Alan yhteishanke selvitti, miten kiertotalous mahdollistetaan talotekniikka-alalla. Tarjolla on tutkittua tietoa ja konkreettisia ohjeita. Granlund toimi hankkeen konsulttina.
Suomalaiset asiantuntijat suunnittelevat Ukrainaan sairaalakonseptin
14.08.2025 – Suomalaisista sairaalasuunnittelun asiantuntijoista muodostuva IHDA-allianssi suunnittelee Ukrainaan yleissairaalan mallia.
Tuomo Nerg rakennuttamisen liiketoimintajohtajaksi
05.08.2025 – Tuomo Nerg aloittaa Granlundin uutena rakennuttamisen liiketoimintajohtajana. Hänen tehtävänään on tukea rakennuttamisen kasvua kotimaassa ja kansainvälisesti.
Pk-yrityksen vastuullisuustyö helpommaksi – uusi palvelukokonaisuus avuksi
18.06.2025 – Monissa pk-yrityksissä vastuullisuustyö on jo arkea. Tuotevalmistajille suunnattu palvelukokonaisuutemme auttaa tekemään sen näkyväksi.
Energiatehokkuustoimien pitää tuottaa säästöjä – mutta voiko niiden onnistumista mitata?
16.06.2025 – Säästääkö energiatehokkuushanke tai energiatehokkuuspalvelu luvatun määrän energiaa? Asia pystytään selvittämään kustannustehokkaasti Granlundin uudella tekoälyä hyödyntävällä työkalulla.
