Hyppää sisältöön
PalvelutBiodiversiteetti

Biodiversiteetti

Autamme huomioimaan biodiversiteetin ja hallitsemaan luontojalanjälkeä rakennushankkeissa ja kiinteistöjen ylläpitovaiheessa.

Biodiversiteettivaikutusten ohjaus uudis- ja korjaushankkeissa

Edullisimmat ja järkevät keinot huomioida biodiversiteetti ovat mahdollisia silloin, kun vaikutuksia päästään ohjaamaan ja suunnittelemaan jo aivan hankkeen alkumetreillä – onhan yksi merkittävimmistä keinoista tontilla kajota siellä jo olevaan luontoon ja puustoon mahdollisimman vähän rakentamisen aikana.

Asiantuntijamme auttavat ohjaamaan biodiversiteettivaikutuksia kaiken tyyppisissä hankkeissa ja kaikissa rakennustyypeissä.  Pyydä tarjous!

Viherkerroin on yleisin tapa arvioida hankkeen luontovaikutuksia

Viherkerroin on Suomessa laajimmin käytössä oleva mittari rakennushankkeen luontovaikutusten arviointiin. Se ilmentää pisteytetyn viherpinta-alan ja kokonaispinta-alan välistä suhdetta.

Viherkertoimen selvittämistä edellytetään usean kunnan kaavassa. Rakennusluvan saadakseen hankkeeseen ryhtyvän on todennettava, että minimivaatimus täyttyy hankkeessa.

Viherkertoimen laskenta sisältyy myös joihinkin ympäristöluokituksiin, kuten RTS-ympäristöluokitukseen. Myös yhä useammalla hankkeeseen ryhtyvällä on omia vapaaehtoisia tavoitteita viherkertoimen suhteen.

Viherkertoimen tavoitetasot vaihtelevat kunnittain ja rakennustyypeittäin. Esimerkiksi Espoossa logistiikka- ja teollisuuskohteen viherkertoimen minimitavoite on 0,5, kerrostalon 0,9 ja kaupan alan kohteen 0,8.

Eniten pisteitä kasvattavat mm. vanhojen puiden säästäminen tontilla ja luonnonmukaiset hulevesiratkaisut.

Viherkertoimen muodostumiseen vaikutetaan toimenpiteillä, joilla on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitystä. Eniten pisteitä kasvattavat mm. vanhojen puiden säästäminen tontilla ja luonnonmukaiset hulevesiratkaisut. Monikerroksinen kasvillisuus tuottaa pisteitä, koska pensaat ja kukkivat kasvit parantavat biodiversiteettiä tontilla. Viherratkaisuista heikoimpia pisteitä tuottavat nurmikentät, jotka nekin ovat kuitenkin parempia kuin asvaltti.

Toimenpiteet pitää valita aina tapauskohtaisesti. Pienellä puuttomalla kaupunkitontilla suuren kertoimen saavuttaminen on erittäin hankalaa. Mutta jos tontti on jo valmiiksi vehreä ja väljä, suuren kertoimen saavuttaminen on helpompaa.

Vastuullisuuden käsite laajenee:

Luontovaikutuksille nykyistä suurempi painoarvo

Luontokato on ihmisen toiminnasta aiheutunut luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Luontoa katoaa tällä hetkellä paljon nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Luontokadolla on dramaattisia seurauksia kaikille maapallon lajeille – ihminen mukaan lukien.

Lähitulevaisuudessa on yhä useammin tarve laskea luontojalanjälki hiilijalanjäljen lisäksi.

Luonto ja ilmasto ovat osa samaa järjestelmää. Luonnon monimuotoisuudesta povataankin hiilipäästöjen rinnalle seuraavaa suurta huomion kohdetta: lähitulevaisuudessa on yhä useammin tarve laskea luontojalanjälki hiilijalanjäljen lisäksi.

Ajureita luontovaikutusten selvittämiseen ja hallintaan ovat mm. omat sitoumukset, sijoitustoiminnan riskienhallinta ja kehittyvä sääntely, esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi CSRD.

Granlundilta tukea viherketoimen vaatimustason täyttämiseen – ja ylittämiseen

Autamme valitsemaan parhaat ja kustannustehokkaimmat toimenpiteet vaaditun viherkerrointason saavuttamiseen ja ylittämiseen.

Työ aloitetaan nykytilanteen kartoituksella ja lähtötiedoilla: aineistona toimivat mm. ilmakuva tontista ja asemapiirros. Kattavassa luontokartoituksessa asiantuntijamme käy tontilla kartoittamassa tilanteen.  

Lopuksi toimitamme raportin, johon olemme kirjanneet parhaat toimenpiteet ja visuaalisesti havainnollistaneet toimenpiteiden vaikutukset.

Luontojalanjälki laajentaa tarkastelun koko elinkaarelle

Tutkimusten mukaan jopa 95 % rakentamisen luontovaikutuksista syntyy muualla kuin tontilla: rakentamisen suurin vaikutus luontoon syntyy materiaalien valmistuksen tuotantoketjussa.

Luontojalanjäljen laskeminen on keino elinkaarenaikaisen toiminnan biodiversiteettivaikutusten mittaamiseen. Elinkaarenaikaisten luontovaikutusten selvittämiseen on olemassa menetelmiä, jotka käyttävät elinkaariarviointimenetelmää (LCA).

Miten paljon esimerkiksi rakennukseen tulevilla teräspalkeilla on vaikutuksia luontoon? Mistä palkit tulevat ja mitkä ovat vesiriskit sen lähtömaassa? Kuinka pitkän matkan teräspalkit tekevät ennen päätymistään tontille?

Luontojalanjälki huomioi saasteiden, ilmastonmuutoksen, vedenkäytön ja maankäytön muutosten kautta syntyvät luontovaikutukset. Luontojalanjälkilaskennan avulla voidaan todentaa toiminnan luontovaikutukset ja ohjata esimerkiksi rakennushankkeita siten, että ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta pienennetään.

Luontojalanjäljen mittayksikkö PDF*yr (Potentially disappeared fraction of species over time) kuvaa potentiaalisesti sukuputtoon kuolevien lajien määrä toiminnan seurauksena.

Granlundilta saat kattavaa osaamista yrityksen luontotyön edistämiseen ja luontojalanjäljen laskentaan.

Rakentamisen suurin vaikutus luontoon syntyy materiaalien valmistuksen tuotantoketjussa.

EU-taksonomia edellyttää, ettei merkittävää haittaa aiheuteta

EU-taksonomian mukaisissa rakennushankkeissa vaaditaan, ettei hanke aiheuta merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle.

Tulkintaa voidaan joutua tekemään esimerkiksi siitä, minkälaiset alueet luokitellaan monimuotoisuudeltaan rikkaiksi.

Asiantuntijamme selvittävät EU-taksonomian edellyttämällä tavalla, täyttyykö kriteeri. Tulkintaa voidaan joutua tekemään esimerkiksi siitä, minkälaiset alueet luokitellaan monimuotoisuudeltaan rikkaiksi.

Luontoarvojen huomiointi kiinteistöjohtamisessa

Olemassa olevassa kiinteistökannassa biodiversiteetin huomioiminen liittyy etenkin kiinteistöille tehtäviin käytönaikaisiin ympäristöluokituksiin ja -sertifiointeihin. Esimerkiksi BREEAM ja LEED edellyttävät biodiversiteettiin liittyvien vaikutusten tarkastelua.

Kiinteistön alueella mahdollisia toimenpiteitä viherkertoimen parantamiseksi ja biodiversiteetin tukemiseksi ovat esimerkiksi olemassa olevien viheralueiden parantaminen, kerrostuneisuuden lisääminen, viherpinta-alan lisääminen ja viheralueiden lisääminen huoltosuunnitelmaan.

Viherkerroin on pätevä arviointimenetelmä myös olemassa oleville kiinteistöille. Kiinteistön alueella mahdollisia toimenpiteitä viherkertoimen parantamiseksi ja biodiversiteetin tukemiseksi ovat esimerkiksi olemassa olevien viheralueiden parantaminen, kerrostuneisuuden lisääminen, viherpinta-alan lisääminen, ekologisten ominaisuuksien lisääminen sekä viheralueiden lisääminen huoltosuunnitelmaan.

Ilmastoriskien hallinta voi olla myös biodiversiteetin parantamista omalla tontilla: viherkertoimessa luonnonmukaiset hulevesiratkaisut tuovat hyvin pisteitä. Hyvien viherkerronpisteiden lisäksi tontin kapasiteetti käsitellä lisääntyvien rankkasateiden vesimääriä paranee ja rakennukset ovat paremmassa turvassa.

Kiinteistön alueella puut tarjoavat passiivisen jäähdytyksen ja kasvillisuus auttaa selviämän paremmin helleaalloista. Vehreys ja luontoarvot lisäävät käyttäjien viihtyvyyttä.

Strateginen, operatiivinen ja taktinen taso

Kiinteistöjohtamisessa biodiversiteetin huomioinnissa on kolme tasoa:

  1. Strateginen taso: biodiversiteettitiekartta on kiinteistönomistajan ylätason linjaus: näin meillä suhtaudutaan luontovaikutuksiin ja näin tärkeä asia se on meille.
  2. Taktinen taso: määritellään biodiversiteettiin liittyvät tavoitteet ja tuodaan ne toimenpiteiksi, joita seurataan.  
  3. Operatiivinen taso: nykytilanne arvioidaan biodiversiteettikartoituksella. Kiinteistökohtainen biodiversiteettisuunnitelma konkretisoi toimenpiteet kiinteistön tasolle.

Voikukkaa vilisevä ajamaton nurmikko on biodiversiteetin kannalta monta kertaa parempi kuin uutterasti öljykäyttöisellä laitteella ajeltu nurmikenttä.

Huollolla on merkittävä rooli

Huollolla ja kiinteistönhoidolla on vaikutuksia biodiversiteettiin. Miten paljon tontilla olevaan luontoon kajotaan? Millaisilla aineilla ja välineillä työtä tehdään? Biodiversiteettitavoitteet on hyvä selkeästi kuvata palvelusopimukseen.

Voikukkaa vilisevä ajamaton nurmikko on biodiversiteetin kannalta monta kertaa parempi kuin uutterasti öljykäyttöisellä laitteella ajeltu nurmikenttä. Biodiversiteetin priorisoiminen johtaakin monesti siihen, että nykyisiä siisteyskäsityksiä pitää päivittää: pitkä heinikko ei ole välttämättä merkki huoltoyhtiön laiskuudesta vaan osoitus luontoarvojen vaalimisesta.

Biodiversiteetti osana PTS:aa

Perinteisesti PTS:ssa keskitytään rakennusten seinien sisäisiin seikkoihin, mutta PTS-johtamisen edelläkävijät tarkastelevat myös biodiversiteettiä osana kokonaisuutta. Kun tunnistetaan oikeat toimenpiteet, PTS:n avulla voidaan mm. vaikuttaa kohteen viherkertoimeen ja tehostaa luonnon monimuotoisuuden paranemista.

PTS-johtamisen edelläkävijät tarkastelevat myös biodiversiteettiä osana kokonaisuutta.

Haluatko kuulla lisää?

Charlotte Nyholm

Johtava asiantuntija, Kestävä rakentaminen
Granlund Oy

Emma Väliaho

Ympäristöasiantuntija
Granlund Oy

Asta Autelo

Johtaja, energiajohtaminen ja vastuullisuus
Granlund Oy

Lue lisää vastuullisuudesta

“Vihreän siirtymän hankerahoitus on kiinni 5 tekijästä”

27.11.2024 – Rahoitusalan asiantuntija Eeva Grannenfelt kokosi yhteen viisi tekijää, joilla voidaan varmistaa innovatiivisten vihreän siirtymän hankkeiden rahoitus.

Uutinen

Miten voit saada yrityksellesi kilpailuetua hiilirajamekanismista?

15.11.2024 – Hiilirajamekanismi vaikuttaa etenkin rakennustuotealaan. Se tuo uusia sääntöjä ja velvoitteita erityisesti yrityksille, jotka tuovat Euroopan unioniin hiili-intensiivisiä tuotteita, kuten terästä,…

Blogi

Teknologiasta tukea CSRD-vaatimusten täyttämiseen

21.10.2024 – Kestävyysasioista vastaava ammattilainen: älä jätä tätä herkullista hetkeä hyödyntämättä! Käytä raportointivaatimuksia mandaattinasi rakentaa kestävyysmittaristosi ja seurantasi sellaiseen iskuun, että siitä…

Blogi

Miten tehdä edukseen erottautuvaa vastuullisuusraportointia?

21.08.2024 – Tuntuuko sinustakin, että eri toimijoiden vastuullisuusraportit ovat kuin toistensa kopioita? Liian usein ne tosiaan ovat sitä.

Blogi

Vastuullisuudella voi olla ratkaiseva merkitys kiinteistökaupassa

14.08.2024 – Jos jotain voin ennustaa tässä muuttuvassa maailmassa, niin sanon, että vastuullisuudella on aivan selvästi vaikutusta kiinteistön myynnin helppouteen.

Blogi

Onko käytönaikaisille ympäristösertifikaateille vielä tarvetta?

06.08.2024 – Meiltä kysytään usein, miten sertifikaattien käy tulevaisuudessa. Kannattaako niitä yhtä teettä kiinteistökohteisiin vai onko tilalle tulossa jokin parempi tapa todentaa…

Blogi

Löperöistä hiilineutraaliusväittämistä pitää hankkiutua eroon

01.08.2024 – Välillä innostus ehtii uskottavuuden edelle. Nyt on hyvä aika tarkistaa, kestävätkö oman yrityksen hiilineutraaliusväittämät lähempää tarkastelua.

Blogi

Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta

07.06.2024 – Vastuulliset rakennusalan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön luontovaikutuksia arvioivia mittareita. Tämä vaikuttaa koko rakentamisen arvoketjuun ja pakottaa kaikki muutokseen.

Blogi

Mitä kiristyvät vastuullisuusvaatimukset edellyttävät kiinteistöjen ylläpitopalveluilta?

10.05.2024 – Jatkossa kiinteistöjen ylläpitopalveluja tarjoavilta yrityksiltä edellytetään kestävien käytäntöjen kehittämistä ja avointa viestintää.

Blogi

Ilmastonmuutos kurittaa kiinteistöjä

22.04.2024 – Ilmastonmuutos on valitettava tosiasia, eikä sen seurauksilta voi välttyä: realisoituvat ilmastoriskit näkyvät meillä jo nyt – ja lisää on luvassa.…

Blogi

Pyydä tarjous!

Haluatko lisätietoa tai jättää tarjouspyynnön?

Kerro meille millaista lisätietoa tarvitset tai lähetä tarjouspyyntö. Olemme pian yhteydessä sinuun.

Löydä Granlund-yhteyshenkilö paikkakunnallasi

Tilaa uutiskirjeemme

Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?