Päättäjätutkimus: Talotekniikan rooli tulee kasvamaan merkittävästi
13.10.2022 – Granlund teetti yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa selvityksen siitä, kuinka kiinteistö- ja rakennusalan päättäjät näkevät talotekniikan roolin tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Talotekniikka on rakentamisen osa-alue, jonka merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla on viime vuosina korostunut. Sen kustannusosuus rakennushankkeissa voi olla jopa 30 % tekniikan määrän ja vaatimusten kasvaessa. Granlund teetti yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa selvityksen siitä, kuinka kiinteistö- ja rakennusalan päättäjät näkevät talotekniikan roolin tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Tavoitteena oli selvittää alan eri toimijoiden näkemyksiä kehitystyön pohjaksi.
Haastattelututkimukseen vastasi yhteensä 60 rakennus- ja kiinteistöalan yritysten ylintä päättäjää, liiketoimintajohtajaa ja liiketoiminnan kehitysjohtajaa. Vastaajina olivat niin rakennusliikkeet ja rakennuttajat, talotekniikkaurakoitsijat ja teknologiatoimittajat, suunnittelutoimistot, arkkitehdit sekä kiinteistökehittäjät, -sijoittajat ja -omistajat. Tutkimus teetettiin elo-syyskuussa 2022.
Talotekniikan rooli kasvaa
Tutkimustulosten mukaan lähes kaikki (93 %) vastaajista kokevat, että talotekniikan rooli tulee kasvamaan rakennushankkeissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millä rakennushankkeiden osa-alueilla talotekniikassa nähdään eniten kehitystarpeita. Vastaajista yli kolmasosa (38 %) kokee, että kehitystarpeita on talotekniikkasuunnittelussa, kolmasosa (30 %) näkee tarpeiden olevan puolestaan taloteknisten järjestelmien käyttöönotossa. Loput vastaukset jakaantuivat toteutuksen (23 %) ja hankintojen (8 %) kesken. Talotekniikkasuunnittelussa kehitystarpeita näkevät erityisesti talotekniikkaurakoitsijat, teknologiatoimittajat, kiinteistökehittäjät, -sijoittajat ja -omistajat. Käyttöönotossa puolestaan rakennusliikkeet ja rakennuttajat.
”Talotekniikkasuunnittelu nousee kehityskohteena vahvasti esiin, ja järjestelmien käyttöönotto heti toisena. Talotekniikan suunnittelijana olemme valmiita ottamaan haasteen vastaan ja selvittämään, kuinka suunnittelun osa-aluetta voitaisiin kehittää. Uskomme vahvasti, että ratkaisuna varsinkin suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden parempi yhteistyö vaikuttaa positiivisesti myös talotekniikan käyttöönottoon”, Granlundin konsernijohtaja Pekka Metsi kommentoi tutkimuksen vastauksia.
Talotekniikalle kaivataan vastuunottajaa
Neljä viidestä päättäjästä (80 %) jakaa näkemyksen, että rakennushankkeissa talotekniikasta jonkun osapuolen tulee ottaa suurempi vastuu. Yleisimmin koetaan, että suurempi vastuu talotekniikasta kuuluu rakennuttajille (38 %). Reilu viidesosa vastaajista kokee, että vastuu kuuluu talotekniikkasuunnittelijoille (23 %) tai talotekniikkaurakoitsijoille (21 %). Suuremman vastuun koetaan olevan joko kokonaisvastuuta (40 %) tai koordinointivastuuta (44 %).
”Vastausten jakaantuminen eri toimijoiden kesken kertoo mielestämme siitä, että yhtä toimintamallia ei voida rakentaa kaikille rakennushankkeille. Sen sijaan tulee luoda erilaisia vastuumalleja, jotka toimivat erityyppisiin hankkeisiin. Näin saavutetaan paras lopputulos niin tilaajan kuin käyttäjien kannalta”, Metsi kommentoi.
Talotekniikalla keskeinen rooli hankkeissa
Päättäjätutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä talotekniikkatoimijoiden nykyisistä rooleista rakennushankkeissa. Tulosten perusteella 87 % vastaajista näkee, että talotekniikan tulee olla allianssihankkeen ydinryhmässä ja 90 % kokee, että hankkeissa tulee olla talotekninen pääsuunnittelija. Neljä viidestä vastaajasta (80 %) on sitä mieltä, että talotekniikkakokonaisuutta tulisi johtaa projektinjohdon rinnalla. Yli puolet vastaajista (57 %) näkee puolestaan tarpeen talotekniselle pääurakoitsijalle. Sama vastaajamäärä pitää todennäköisenä, että talotekniikkatoteutuksia voidaan tulevaisuudessa tilata palvelumallilla, jossa taloteknisten järjestelmien toteuttaja vastaa myös järjestelmien investoinnista ja käytöstä.
”Tulokset vahvistavat näkemystä talotekniikan merkittävästä roolista hankkeissa. Uudenlaiset toiminta- ja palvelumallit kaipaavat kuitenkin vielä lisäkehitystä ja seurantaa. Alan toimijoiden, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen Talotekniikka 2030 -hanke voisi tuoda tältä osin ratkaisumalleja alalle”, Metsi kertoo.
Kehitysalueina energiatehokkuus, data ja käyttäjät
Talotekniikka on ala, joka vaikuttaa rakennuksissa moneen osa-alueeseen – niin sisäilmaan, energiatehokkuuteen, käyttäjäystävällisyyteen kuin turvallisuuteen. Päättäjätutkimuksessa haluttiin selvittää vastaajien näkemyksiä myös siitä, missä osa-alueissa he näkevät eniten kehitettävää.
Talotekniikan osalta kehitysalueena nähtiin erityisesti energiatehokkuus (28 %), kiinteistödatan hyödynnettävyys (25 %) sekä käyttäjätyytyväisyys (22 %). Talotekniikkaurakoitsijat ja teknologiatoimittajat painottavat energiatehokkuuden kehittämistä, kun taas kiinteistökehittäjät, -sijoittajat ja -omistajat kokevat kiinteistödatan hyödynnettävyydessä ja käyttäjätyytyväisyydessä olevan parantamisen varaa.
Talotekniikan tärkeimmiksi tavoitteiksi hankkeissa nimettiin puolestaan tekniikoiden yhteensopivuus, käytettävyys, kestävä kehitys, energiatehokkuus sekä kokonaissuunnittelu/koordinointi. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, mitkä asiat selkiyttäisivät käyttöönoton ja ylläpidon vastuita siirryttäessä hankevaiheesta ylläpitoon. Kokonaistasolla lähes kaikki ovat sitä mieltä, että ylläpidon toiminnasta vastaavat toimijat tulisi ottaa aikaisemmin mukaan hankkeeseen. Myös projektinaikainen parempi toiminnanvarmistus, käytönaikaiset etäseurantapalvelut ja tiedolla johtaminen nähtiin tärkeinä asioina.
”Tunnistamme nämä kehitysalueet myös Granlundilla. Energiatehokkuus korostuu tällä hetkellä erityisesti akuutin hintakriisin sekä nopeutuneen vihreän siirtymän vuoksi. Kiinteistödatan hyödynnettävyyteen ja järjestelmien yhteensopivuuteen tulee myöskin panostaa, sillä niiden avulla pystymme kehittämään talotekniikan tuottavuutta, toiminnallisuutta ja vaikuttamaan myös loppukäyttäjien tyytyväisyyteen”, Metsi avaa.
Lataa talotekniikan päättäjätutkimuksen raportti
Haluatko kuulla lisää?
Pekka Metsi
Lisää uutisiamme
Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy osaksi Granlundia
30.06.2026 – Lappeenrannassa toimiva Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy liittyy osaksi Granlundia 30.6. tehdyllä yrityskaupalla.
Erikoissairaanhoitaja Tiina Jouppila vahvistaa Granlundin käyttäjälähtöistä sairaalasuunnittelua
29.06.2026 – Granlund Pohjanmaan arkkitehtiosastolle nimitetty Tiina Jouppila hyödyntää työssään käyttäjälähtöisen ja näyttöön perustuvan sairaalasuunnittelun menetelmiä sekä virtuaaliympäristöjä.
Suomen suurin opiskelija-asumisen hanke valmistui Tampereelle
26.06.2026 – Tampereen Kalevaan on valmistunut TOAS Hippos -kortteli, Suomen suurin opiskelija-asumisen hanke. Yhteisöllisessä korttelissa asuu nyt yli 700 opiskelijaa, ja kokonaisuus…
Insinööritoimisto KTS Oy osaksi Granlundia
16.06.2026 – Granlund on ostanut Insinööritoimisto KTS Oy:n osakekannan 15.6. tehdyllä yrityskaupalla. Tavoitteena on vahvistaa etenkin sähkösuunnittelun osaamista Oulun seudulla.
Tiina Lensu kehittää vastuullisuus- ja kiinteistöjohtamisen palveluita Etelä-Karjalassa
15.06.2026 – “Yritykset ovat aiempaa valveutuneempia”, sanoo Granlund Saimaan konsultoinnin asiakkuuspäällikkönä keväällä 2026 aloittanut Tiina Lensu. Hän tuo mukanaan lähes 30 vuoden…
“Toimintavarmuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan”, sanoo vaativien kohteiden asiakkuuspäällikkö Timo Kankaanranta
11.06.2026 – Granlund vahvistaa kiinteistöjohtamisen yksikköään erikoisosaamisella, joka keskittyy vaativiin asiakaskohteisiin, kuten datakeskuksiin, sairaaloihin ja teollisuuskohteisiin. Timo Kankaanranta aloitti keväällä 2026 yksikön…
Paluumuuttaja Mikko Tapojärvi kehittää kiinteistöjen elinkaaripalveluita Pohjois-Suomessa
09.06.2026 – ”Olen halunnut kehittää osaamistani, jotta pystyn löytämään asiakkaille aidosti toimivia ratkaisuja”, kertoo Granlundin tuore osastonjohtaja Mikko Tapojärvi.
Kohti avoimempaa rahapuhetta: näin palkka-avoimuus näkyy jo Granlundilla
03.06.2026 – Palkka-avoimuusdirektiivillä halutaan edistää palkitsemisen läpinäkyvyyttä ja sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Mutta mitä palkka-avoimuus tarkoittaa käytännössä? Granlundilla vastaus näkyy jo arjessa.
DUCO Rakennuttaja Oy vahvistaa Granlundin rakennuttamisen liiketoimintaa
01.06.2026 – Laadukkaasta asiakastyöstään tunnettu tamperelainen DUCO Rakennuttaja Oy liittyy osaksi Granlundia 29.5.2026 tehdyllä yrityskaupalla. Granlundin rakennuttamisliiketoiminta vahvistuu kaupan myötä merkittävästi sekä…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.