Hyppää sisältöön
UutinenPäättäjätutkimus: Talotekniikan rooli tulee merkittävästi kasvamaan kiinteistö- ja rakennusalalla

Päättäjätutkimus: Talotekniikan rooli tulee merkittävästi kasvamaan kiinteistö- ja rakennusalalla

13.10.2022 – Granlund teetti yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa selvityksen siitä, kuinka kiinteistö- ja rakennusalan päättäjät näkevät talotekniikan roolin tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

Aihepiiri
suunnittelu, Tuottavuus
Jaa

Talotekniikka on rakentamisen osa-alue, jonka merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla on viime vuosina korostunut. Sen kustannusosuus rakennushankkeissa voi olla jopa 30 % tekniikan määrän ja vaatimusten kasvaessa. Granlund teetti yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa selvityksen siitä, kuinka kiinteistö- ja rakennusalan päättäjät näkevät talotekniikan roolin tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Tavoitteena oli selvittää alan eri toimijoiden näkemyksiä kehitystyön pohjaksi.

Haastattelututkimukseen vastasi yhteensä 60 rakennus- ja kiinteistöalan yritysten ylintä päättäjää, liiketoimintajohtajaa ja liiketoiminnan kehitysjohtajaa. Vastaajina olivat niin rakennusliikkeet ja rakennuttajat, talotekniikkaurakoitsijat ja teknologiatoimittajat, suunnittelutoimistot, arkkitehdit sekä kiinteistökehittäjät, -sijoittajat ja -omistajat. Tutkimus teetettiin elo-syyskuussa 2022.

Talotekniikan rooli kasvaa

Tutkimustulosten mukaan lähes kaikki (93 %) vastaajista kokevat, että talotekniikan rooli tulee kasvamaan rakennushankkeissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millä rakennushankkeiden osa-alueilla talotekniikassa nähdään eniten kehitystarpeita. Vastaajista yli kolmasosa (38 %) kokee, että kehitystarpeita on talotekniikkasuunnittelussa, kolmasosa (30 %) näkee tarpeiden olevan puolestaan taloteknisten järjestelmien käyttöönotossa. Loput vastaukset jakaantuivat toteutuksen (23 %) ja hankintojen (8 %) kesken. Talotekniikkasuunnittelussa kehitystarpeita näkevät erityisesti talotekniikkaurakoitsijat, teknologiatoimittajat, kiinteistökehittäjät, -sijoittajat ja -omistajat. Käyttöönotossa puolestaan rakennusliikkeet ja rakennuttajat.

Talotekniikkasuunnittelu nousee kehityskohteena vahvasti esiin, ja järjestelmien käyttöönotto heti toisena. Talotekniikan suunnittelijana olemme valmiita ottamaan haasteen vastaan ja selvittämään, kuinka suunnittelun osa-aluetta voitaisiin kehittää. Uskomme vahvasti, että ratkaisuna varsinkin suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden parempi yhteistyö vaikuttaa positiivisesti myös talotekniikan käyttöönottoon”, Granlundin konsernijohtaja Pekka Metsi kommentoi tutkimuksen vastauksia.

Talotekniikalle kaivataan vastuunottajaa

Neljä viidestä päättäjästä (80 %) jakaa näkemyksen, että rakennushankkeissa talotekniikasta jonkun osapuolen tulee ottaa suurempi vastuu. Yleisimmin koetaan, että suurempi vastuu talotekniikasta kuuluu rakennuttajille (38 %). Reilu viidesosa vastaajista kokee, että vastuu kuuluu talotekniikkasuunnittelijoille (23 %) tai talotekniikkaurakoitsijoille (21 %). Suuremman vastuun koetaan olevan joko kokonaisvastuuta (40 %) tai koordinointivastuuta (44 %).

”Vastausten jakaantuminen eri toimijoiden kesken kertoo mielestämme siitä, että yhtä toimintamallia ei voida rakentaa kaikille rakennushankkeille. Sen sijaan tulee luoda erilaisia vastuumalleja, jotka toimivat erityyppisiin hankkeisiin. Näin saavutetaan paras lopputulos niin tilaajan kuin käyttäjien kannalta”, Metsi kommentoi.

Granlundin konsernijohtaja Pekka Metsin mukaan päättäjätutkimuksen tulokset vahvistivat näkemystä talotekniikan merkittävästä roolista hankkeissa.

Talotekniikalla keskeinen rooli hankkeissa

Päättäjätutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä talotekniikkatoimijoiden nykyisistä rooleista rakennushankkeissa. Tulosten perusteella 87 % vastaajista näkee, että talotekniikan tulee olla allianssihankkeen ydinryhmässä ja 90 % kokee, että hankkeissa tulee olla talotekninen pääsuunnittelija. Neljä viidestä vastaajasta (80 %) on sitä mieltä, että talotekniikkakokonaisuutta tulisi johtaa projektinjohdon rinnalla. Yli puolet vastaajista (57 %) näkee puolestaan tarpeen talotekniselle pääurakoitsijalle. Sama vastaajamäärä pitää todennäköisenä, että talotekniikkatoteutuksia voidaan tulevaisuudessa tilata palvelumallilla, jossa taloteknisten järjestelmien toteuttaja vastaa myös järjestelmien investoinnista ja käytöstä.

”Tulokset vahvistavat näkemystä talotekniikan merkittävästä roolista hankkeissa. Uudenlaiset toiminta- ja palvelumallit kaipaavat kuitenkin vielä lisäkehitystä ja seurantaa. Alan toimijoiden, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen Talotekniikka 2030 -hanke voisi tuoda tältä osin ratkaisumalleja alalle”, Metsi kertoo.

Kehitysalueina energiatehokkuus, data ja käyttäjät

Talotekniikka on ala, joka vaikuttaa rakennuksissa moneen osa-alueeseen – niin sisäilmaan, energiatehokkuuteen, käyttäjäystävällisyyteen kuin turvallisuuteen. Päättäjätutkimuksessa haluttiin selvittää vastaajien näkemyksiä myös siitä, missä osa-alueissa he näkevät eniten kehitettävää.

Talotekniikan osalta kehitysalueena nähtiin erityisesti energiatehokkuus (28 %), kiinteistödatan hyödynnettävyys (25 %) sekä käyttäjätyytyväisyys (22 %). Talotekniikkaurakoitsijat ja teknologiatoimittajat painottavat energiatehokkuuden kehittämistä, kun taas kiinteistökehittäjät, -sijoittajat ja -omistajat kokevat kiinteistödatan hyödynnettävyydessä ja käyttäjätyytyväisyydessä olevan parantamisen varaa.

Talotekniikan tärkeimmiksi tavoitteiksi hankkeissa nimettiin puolestaan tekniikoiden yhteensopivuus, käytettävyys, kestävä kehitys, energiatehokkuus sekä kokonaissuunnittelu/koordinointi. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, mitkä asiat selkiyttäisivät käyttöönoton ja ylläpidon vastuita siirryttäessä hankevaiheesta ylläpitoon. Kokonaistasolla lähes kaikki ovat sitä mieltä, että ylläpidon toiminnasta vastaavat toimijat tulisi ottaa aikaisemmin mukaan hankkeeseen. Myös projektinaikainen parempi toiminnanvarmistus, käytönaikaiset etäseurantapalvelut ja tiedolla johtaminen nähtiin tärkeinä asioina.

”Tunnistamme nämä kehitysalueet myös Granlundilla. Energiatehokkuus korostuu tällä hetkellä erityisesti akuutin hintakriisin sekä nopeutuneen vihreän siirtymän vuoksi. Kiinteistödatan hyödynnettävyyteen ja järjestelmien yhteensopivuuteen tulee myöskin panostaa, sillä niiden avulla pystymme kehittämään talotekniikan tuottavuutta, toiminnallisuutta ja vaikuttamaan myös loppukäyttäjien tyytyväisyyteen”, Metsi avaa.

Lataa talotekniikan päättäjätutkimuksen raportti

Haluatko kuulla lisää?

Pekka Metsi

Konsernijohtaja
Granlund Oy

Lisää uutisiamme

Vilma Heljo, Juho Lukkari, Jarna Vesala ja Sami Ventä viihtyvät Granlund Tampereella.

Granlund Tampereella viihdytään yhdessä

02.12.2022 – Granlund Tampereella panostetaan työnteon mielekkyyteen, rentoon ilmapiiriin ja työntekijöiden viihtymiseen.

Uutinen

Omat opit käytössä pääkonttorin energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustyössä

29.11.2022 – Granlund tarjoaa asiakkailleen osaamistaan energiatehokkuuden ja hiilineutraaliuden edistämiseksi. Luonnollisesti samat keinot ovat käytössä myös omassa pääkonttorissa.

Uutinen

KONEen huoltamien hissien, liukuportaiden ja automaattiovien huoltotiedot siirtyvät automaattisesti Granlund Manageriin

25.11.2022 – KONEen ja Granlundin ohjelmistointegraation kautta KONEen huoltamien laitteiden huoltotiedot siirtyvät automaattisesti Granlund Manageriin. Järjestelmien vuoropuhelu helpottaa ylläpidon seurantaa ja raportointia.

Uutinen

KSL-suunnittelijan tärkein tehtävä on tukea käyttäjiä

24.11.2022 – KSL-suunnittelussa eri osapuolten kuuntelu on tärkeää. Varmistamme, että kiinteät sairaalalaitteet tukevat hoitotyötä niin sairaalakampuksilla kuin yksityisklinikoilla.

Uutinen

Energiatehokkuus, IoT ja data vuoden opinnäytetöiden aiheina

23.11.2022 – Granlundin Vuoden opinnäytetyökisan voittajakolmikon työt pureutuvat ajankohtaisiin aiheisiin: energiatehokkuuteen, esineiden internetiin IoT:n ja datan hyödyntämiseen.

Uutinen

Esa Nykäsestä tulee Granlund Mikkeli Oy:n toimitusjohtaja

21.11.2022 – Granlund Mikkelin toimitusjohtaja Olli Tirkkonen siirtyy konsernin kehitystehtäviin ja tekee tilaa nuoremman polven johtajalle, Esa Nykäselle.

Uutinen

Teknologiasta Tuotteiksi -säätiöltä kunniamaininta Granlundin AI-Energiakartoitukselle

10.11.2022 – Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön kunniamaininta annettiin 10.11.2022 Granlundin AI-Energiakartoitus-työkalulle. AI-Energiakartoitus antaa vauhtia ESG-tavoitteiden saavuttamiseen.

Uutinen

ESG-tavoitteet korostuvat kiinteistösijoittamisessa

10.11.2022 – Yhä useammat sijoittajat alkavat arvioida kiinteistöomistuksia ja potentiaalisia ostokohteita sen mukaan, kuinka hyvin ne täyttävät ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän…

Uutinen

Granlundin hankekehityspalvelut pureutuvat dataan

10.11.2022 – Hankekehitysvaihe on merkittävä osa onnistunutta rakennushanketta, koska silloin päätetään hankkeen energia-, vastuullisuus-, elinkaari- ja laatutavoitteet. Olemme kehittäneet hankekehityksen tueksi benchmark-tietopankin,…

Uutinen

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä

Mitä tietoa etsit?