Hyppää sisältöön
UutinenSuomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä vähennetty merkittävästi hankeohjauksella

Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä vähennetty merkittävästi hankeohjauksella

22.9.2020 – Koulu saavuttaa 10 % säästön elinkaarensa hiilijalanjäljessä vain noin 2 % suuremmilla kustannuksilla. Koulun puurunkoon sitoutuu hiiltä lähes 300 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.

Aihepiiri
Hiilineutraalius, Tuottavuus
Jaa

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Tämä osoittaa, että hiilijalanjäljen ohjaaminen rakennushankkeen varhaisista vaiheista lähtien auttaa pienentämään päästöjä ja siten ohjaamaan kiinteistökantaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Granlund Consulting on toiminut hankkeessa elinkaarikonsulttina ja laatinut tapaustutkimuksen hiilijalanjäljestä hankkeessa. 

Varhaisessa vaiheessa aloitettu ohjaus on auttanut pienentämään uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä koko sen arvioidun sadan vuoden elinkaaren aikana ainakin 10 % siihen verrattuna, mitä hiilijalanjälki olisi voinut olla ilman ohjaustoimenpiteitä. Myös hankkeen osapuolten yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli uusien käytäntöjen luomiselle, alan yhdessä oppimiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.

Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena hiilineutraali kiinteistökanta vuoteen 2035 mennessä, ja kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä.

“Rakentamisessa on suuret mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen pienentämiseen. Hanke osoittaa, että on mahdollista saada aikaan sekä arkkitehtonisesti laadukas rakennus tavoitellulla kustannuksella että ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia”, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatista sanoo.

Keskeisenä tekijänä koulurakennuksen hiilijalanjäljen ohjauksessa oli rakennuksen rungon ja julkisivurakenteiden päästöjen arviointi arkkitehtuurikilpailuvaiheessa kustannusohjaukseen yhdistettynä. Toimet auttoivat löytämään vähähiilisemmän runkoratkaisun ja johtivat lopulta päästöjen pienenemiseen koko rakennuksen elinkaaren osalta.

Modernilla puukoululla keskimääräistä pienempi hiilijalanjälki

Vuonna 2021 valmistuva uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Sen runko rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta. Puun määrää julkisivussa lisättiin suunnittelun edetessä, koska se todettiin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.

“Materiaalista riippumatta kaikissa rakennuksissa on mahdollisuuksia pienentää päästöjä. Kulloiseenkin rakennustyyppiin ja käyttötarkoitukseen on valittava oikeat ratkaisut”, Jonni Laitto sanoo.

Hankkeessa tavoiteltiin oikeaa hinta-laatusuhdetta, ja erilaisille materiaaleille sekä ratkaisuille annettiin yhtäläinen mahdollisuus. Valittu ratkaisu täytti parhaalla mahdollisella tavalla asetetut vaatimukset sekä hinnan, laadun että ympäristötavoitteiden osalta.

Hankkeessa puurakentamisen kustannuksia nostava vaikutus on ollut reilu kaksi prosenttia betonirakentamiseen verrattuna. Kustannusten kasvua voi pitää maltillisena suhteessa saavutettuun päästöhyötyyn, joka kilpailuvaiheen suurimmat päästöt omaavaan ratkaisuun verrattuna oli 10 prosenttia.

Vähähiilistä kiertotaloutta

Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki on RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailun mukaan 21 % pienempi kuin keskimääräinen koulurakennus.

“Koulurakennuksen pieni hiilijalanjälki tarkoittaa, että rakennus kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän seuraavan 100 vuoden aikana. Tämänkaltainen hiilijalanjäljen ohjaus arvioimalla sitä muiden laatukriteerien rinnalla numeerisesti varhaisesta vaiheesta lähtien on vielä melko harvinaista, vaikka sillä olisi suuri potentiaali päästövähennysten saavuttamisessa laadusta ja kustannuksista tinkimättä”, Tytti Bruce-Hyrkäs hanketta tutkineesta ja sen päästöohjauksesta vastanneesta Granlund Consulting Oy:stä kertoo.

Vähähiilisyyden lisäksi hankkeessa on toteutettu kiertotaloutta, kun paikalta puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines hyödynnettiin piha-alueiden maarakentamisessa. Purkubetonin murskaaminen ja hyödyntäminen paikan päällä vähentää kuljetuksen päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiviaineksia rakennuskäyttöön. Lisäksi koululle tulee Senaatin aurinkoenergiaohjelman mukaisesti omat aurinkopaneelit.

Granlund Consulting Oy:n laatima tapaustutkimus hiilijalanjäljestä Suomalais-venäläisen koulun rakennushankkeen ohjauksessa on ladattavissa täällä.  

Lue tiedote kokonaisuudessaan Senaatti-kiinteistöjen sivuilla.

Haluatko kuulla lisää?

Tytti Bruce-Hyrkäs

Liiketoiminnan kehitysjohtaja
Granlund Oy

Vilma Heljo, Juho Lukkari, Jarna Vesala ja Sami Ventä viihtyvät Granlund Tampereella.

Granlund Tampereella viihdytään yhdessä

02.12.2022 – Granlund Tampereella panostetaan työnteon mielekkyyteen, rentoon ilmapiiriin ja työntekijöiden viihtymiseen.

Uutinen

Omat opit käytössä pääkonttorin energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustyössä

29.11.2022 – Granlund tarjoaa asiakkailleen osaamistaan energiatehokkuuden ja hiilineutraaliuden edistämiseksi. Luonnollisesti samat keinot ovat käytössä myös omassa pääkonttorissa.

Uutinen

KONEen huoltamien hissien, liukuportaiden ja automaattiovien huoltotiedot siirtyvät automaattisesti Granlund Manageriin

25.11.2022 – KONEen ja Granlundin ohjelmistointegraation kautta KONEen huoltamien laitteiden huoltotiedot siirtyvät automaattisesti Granlund Manageriin. Järjestelmien vuoropuhelu helpottaa ylläpidon seurantaa ja raportointia.

Uutinen

KSL-suunnittelijan tärkein tehtävä on tukea käyttäjiä

24.11.2022 – KSL-suunnittelussa eri osapuolten kuuntelu on tärkeää. Varmistamme, että kiinteät sairaalalaitteet tukevat hoitotyötä niin sairaalakampuksilla kuin yksityisklinikoilla.

Uutinen

Energiatehokkuus, IoT ja data vuoden opinnäytetöiden aiheina

23.11.2022 – Granlundin Vuoden opinnäytetyökisan voittajakolmikon työt pureutuvat ajankohtaisiin aiheisiin: energiatehokkuuteen, esineiden internetiin IoT:n ja datan hyödyntämiseen.

Uutinen

Esa Nykäsestä tulee Granlund Mikkeli Oy:n toimitusjohtaja

21.11.2022 – Granlund Mikkelin toimitusjohtaja Olli Tirkkonen siirtyy konsernin kehitystehtäviin ja tekee tilaa nuoremman polven johtajalle, Esa Nykäselle.

Uutinen

Teknologiasta Tuotteiksi -säätiöltä kunniamaininta Granlundin AI-Energiakartoitukselle

10.11.2022 – Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön kunniamaininta annettiin 10.11.2022 Granlundin AI-Energiakartoitus-työkalulle. AI-Energiakartoitus antaa vauhtia ESG-tavoitteiden saavuttamiseen.

Uutinen

ESG-tavoitteet korostuvat kiinteistösijoittamisessa

10.11.2022 – Yhä useammat sijoittajat alkavat arvioida kiinteistöomistuksia ja potentiaalisia ostokohteita sen mukaan, kuinka hyvin ne täyttävät ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän…

Uutinen

Granlundin hankekehityspalvelut pureutuvat dataan

10.11.2022 – Hankekehitysvaihe on merkittävä osa onnistunutta rakennushanketta, koska silloin päätetään hankkeen energia-, vastuullisuus-, elinkaari- ja laatutavoitteet. Olemme kehittäneet hankekehityksen tueksi benchmark-tietopankin,…

Uutinen

Mitä tietoa etsit?