Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä vähennetty merkittävästi hankeohjauksella
22.9.2020 – Koulu saavuttaa 10 % säästön elinkaarensa hiilijalanjäljessä vain noin 2 % suuremmilla kustannuksilla. Koulun puurunkoon sitoutuu hiiltä lähes 300 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Tämä osoittaa, että hiilijalanjäljen ohjaaminen rakennushankkeen varhaisista vaiheista lähtien auttaa pienentämään päästöjä ja siten ohjaamaan kiinteistökantaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Granlund Consulting on toiminut hankkeessa elinkaarikonsulttina ja laatinut tapaustutkimuksen hiilijalanjäljestä hankkeessa.
Varhaisessa vaiheessa aloitettu ohjaus on auttanut pienentämään uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä koko sen arvioidun sadan vuoden elinkaaren aikana ainakin 10 % siihen verrattuna, mitä hiilijalanjälki olisi voinut olla ilman ohjaustoimenpiteitä. Myös hankkeen osapuolten yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli uusien käytäntöjen luomiselle, alan yhdessä oppimiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.
Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena hiilineutraali kiinteistökanta vuoteen 2035 mennessä, ja kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä.
“Rakentamisessa on suuret mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen pienentämiseen. Hanke osoittaa, että on mahdollista saada aikaan sekä arkkitehtonisesti laadukas rakennus tavoitellulla kustannuksella että ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia”, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatista sanoo.
Keskeisenä tekijänä koulurakennuksen hiilijalanjäljen ohjauksessa oli rakennuksen rungon ja julkisivurakenteiden päästöjen arviointi arkkitehtuurikilpailuvaiheessa kustannusohjaukseen yhdistettynä. Toimet auttoivat löytämään vähähiilisemmän runkoratkaisun ja johtivat lopulta päästöjen pienenemiseen koko rakennuksen elinkaaren osalta.
Modernilla puukoululla keskimääräistä pienempi hiilijalanjälki
Vuonna 2021 valmistuva uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Sen runko rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta. Puun määrää julkisivussa lisättiin suunnittelun edetessä, koska se todettiin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.
“Materiaalista riippumatta kaikissa rakennuksissa on mahdollisuuksia pienentää päästöjä. Kulloiseenkin rakennustyyppiin ja käyttötarkoitukseen on valittava oikeat ratkaisut”, Jonni Laitto sanoo.
Hankkeessa tavoiteltiin oikeaa hinta-laatusuhdetta, ja erilaisille materiaaleille sekä ratkaisuille annettiin yhtäläinen mahdollisuus. Valittu ratkaisu täytti parhaalla mahdollisella tavalla asetetut vaatimukset sekä hinnan, laadun että ympäristötavoitteiden osalta.
Hankkeessa puurakentamisen kustannuksia nostava vaikutus on ollut reilu kaksi prosenttia betonirakentamiseen verrattuna. Kustannusten kasvua voi pitää maltillisena suhteessa saavutettuun päästöhyötyyn, joka kilpailuvaiheen suurimmat päästöt omaavaan ratkaisuun verrattuna oli 10 prosenttia.
Vähähiilistä kiertotaloutta
Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki on RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailun mukaan 21 % pienempi kuin keskimääräinen koulurakennus.
“Koulurakennuksen pieni hiilijalanjälki tarkoittaa, että rakennus kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän seuraavan 100 vuoden aikana. Tämänkaltainen hiilijalanjäljen ohjaus arvioimalla sitä muiden laatukriteerien rinnalla numeerisesti varhaisesta vaiheesta lähtien on vielä melko harvinaista, vaikka sillä olisi suuri potentiaali päästövähennysten saavuttamisessa laadusta ja kustannuksista tinkimättä”, Tytti Bruce-Hyrkäs hanketta tutkineesta ja sen päästöohjauksesta vastanneesta Granlund Consulting Oy:stä kertoo.
Vähähiilisyyden lisäksi hankkeessa on toteutettu kiertotaloutta, kun paikalta puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines hyödynnettiin piha-alueiden maarakentamisessa. Purkubetonin murskaaminen ja hyödyntäminen paikan päällä vähentää kuljetuksen päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiviaineksia rakennuskäyttöön. Lisäksi koululle tulee Senaatin aurinkoenergiaohjelman mukaisesti omat aurinkopaneelit.
Lue tiedote kokonaisuudessaan Senaatti-kiinteistöjen sivuilla.
Haluatko kuulla lisää?

Tytti Bruce-Hyrkäs

Granlundin hallitukseen vahvaa alueellista osaamista
27.03.2023 – Granlundin hallitukseen valitulla Tommi Miettisellä on Granlund Kuopion toimitusjohtajana vahva näkemys alueellisen toiminnan kehittämisestä ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta.
- Konserni
- Nimitykset

Markkinoiden kattavin LVI-laskentarekisteri puolittaa määrälaskennan kustannukset
24.03.2023 – LVI-urakoiden tarjous- ja määrälaskenta vie valtavasti aikaa – vai viekö? Granlundin LVI-laskentarekisterin käyttö vähentää laskenta-aikaa selvästi, ja tiedot ovat tarkkoja…
- Data ja digitalisaatio
- Talotekniikka

Markkinatutkimuksella selvitetään rakennusalan vastuullisuustavoitteita
21.03.2023 – Vastuullisesta rakentamisesta puhutaan paljon, ja alan toimijoiden ja hankkeiden vastuullisuustavoitteet ovat viime vuosina monipuolistuneet. Nyt vastuullisuuden eteen tehtyjä päätöksiä ja…
- Hiilineutraalius
- Vastuullisuus

Vähähiilinen rakentaminen suunnittelijan työpöydälle
06.03.2023 – Talotekniikka muodostaa merkittävän osan rakentamisen ilmastovaikutuksista ja päästöistä. On siis tärkeää, että vähähiilisyys huomioidaan talotekniikkasuunnittelijoiden työssä.
- Talotekniikka
- Vastuullisuus

ITEA4-tutkimushankkeessa ideoidaan IoT-mittareita tuulivoimaloiden ylläpitoon
02.03.2023 – Granlundin korjausrakentamisen asiantuntijat osallistuvat kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa ideoidaan uusia IoT-ratkaisuja esimerkiksi tuulivoimaloiden kunnon seurantaan. Etämittaroinnin tavoitteena on ennakoiva huolto myös…
- Data ja digitalisaatio
- Innovaatiot

Jäähdytys kuntoon kesäksi
01.03.2023 – Kesällä kylmän tarve on suuri. Ennakointi auttaa varmistamaan laitteiden toiminnan.
- suunnittelu

Granlundilla vahva vuosi – liikevaihto kasvoi 18,5 prosenttia
14.02.2023 – Granlund teki vuonna 2022 hyvän tuloksen. Konserni palasi koronavuosien jälkeen vahvaan kasvuvauhtiin.
- Konserni

DD-selvitys auttaa hallitsemaan kiinteistökaupan riskejä hoiva- ja yhteiskuntakiinteistöissä
13.02.2023 – Hoiva- ja yhteiskuntakiinteistöjen omistuksen painopiste on siirtymässä sote-uudistuksen myötä yhä enemmän ammattimaisille sijoittajille. Samaan aikaan Due Diligence- eli DD-selvitysten tarve…
- Kiinteistöjohtaminen
- Tuottavuus

Tuore selvityshanke antaa kiinteistönomistajalle rahanarvoisia vinkkejä energiamurrokseen
02.02.2023 – Kiinteistön energiamarkkinaperusteisesta energiahallinnasta kannattaa kiinnostua viimeistään nyt. Kulujen hallinta vaatii energiatehokkuuden ohella myös fiksua tehohallintaa.
- Energia