Hyppää sisältöön
UutinenSuomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä vähennetty merkittävästi hankeohjauksella

Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä vähennetty merkittävästi hankeohjauksella

22.9.2020 – Koulu saavuttaa 10 % säästön elinkaarensa hiilijalanjäljessä vain noin 2 % suuremmilla kustannuksilla. Koulun puurunkoon sitoutuu hiiltä lähes 300 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.

Aihepiiri
Hiilineutraalius, Tuottavuus
Jaa

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Tämä osoittaa, että hiilijalanjäljen ohjaaminen rakennushankkeen varhaisista vaiheista lähtien auttaa pienentämään päästöjä ja siten ohjaamaan kiinteistökantaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Granlund Consulting on toiminut hankkeessa elinkaarikonsulttina ja laatinut tapaustutkimuksen hiilijalanjäljestä hankkeessa. 

Varhaisessa vaiheessa aloitettu ohjaus on auttanut pienentämään uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä koko sen arvioidun sadan vuoden elinkaaren aikana ainakin 10 % siihen verrattuna, mitä hiilijalanjälki olisi voinut olla ilman ohjaustoimenpiteitä. Myös hankkeen osapuolten yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli uusien käytäntöjen luomiselle, alan yhdessä oppimiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.

Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena hiilineutraali kiinteistökanta vuoteen 2035 mennessä, ja kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä.

“Rakentamisessa on suuret mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen pienentämiseen. Hanke osoittaa, että on mahdollista saada aikaan sekä arkkitehtonisesti laadukas rakennus tavoitellulla kustannuksella että ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia”, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatista sanoo.

Keskeisenä tekijänä koulurakennuksen hiilijalanjäljen ohjauksessa oli rakennuksen rungon ja julkisivurakenteiden päästöjen arviointi arkkitehtuurikilpailuvaiheessa kustannusohjaukseen yhdistettynä. Toimet auttoivat löytämään vähähiilisemmän runkoratkaisun ja johtivat lopulta päästöjen pienenemiseen koko rakennuksen elinkaaren osalta.

Modernilla puukoululla keskimääräistä pienempi hiilijalanjälki

Vuonna 2021 valmistuva uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Sen runko rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta. Puun määrää julkisivussa lisättiin suunnittelun edetessä, koska se todettiin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.

“Materiaalista riippumatta kaikissa rakennuksissa on mahdollisuuksia pienentää päästöjä. Kulloiseenkin rakennustyyppiin ja käyttötarkoitukseen on valittava oikeat ratkaisut”, Jonni Laitto sanoo.

Hankkeessa tavoiteltiin oikeaa hinta-laatusuhdetta, ja erilaisille materiaaleille sekä ratkaisuille annettiin yhtäläinen mahdollisuus. Valittu ratkaisu täytti parhaalla mahdollisella tavalla asetetut vaatimukset sekä hinnan, laadun että ympäristötavoitteiden osalta.

Hankkeessa puurakentamisen kustannuksia nostava vaikutus on ollut reilu kaksi prosenttia betonirakentamiseen verrattuna. Kustannusten kasvua voi pitää maltillisena suhteessa saavutettuun päästöhyötyyn, joka kilpailuvaiheen suurimmat päästöt omaavaan ratkaisuun verrattuna oli 10 prosenttia.

Vähähiilistä kiertotaloutta

Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki on RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailun mukaan 21 % pienempi kuin keskimääräinen koulurakennus.

“Koulurakennuksen pieni hiilijalanjälki tarkoittaa, että rakennus kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän seuraavan 100 vuoden aikana. Tämänkaltainen hiilijalanjäljen ohjaus arvioimalla sitä muiden laatukriteerien rinnalla numeerisesti varhaisesta vaiheesta lähtien on vielä melko harvinaista, vaikka sillä olisi suuri potentiaali päästövähennysten saavuttamisessa laadusta ja kustannuksista tinkimättä”, Tytti Bruce-Hyrkäs hanketta tutkineesta ja sen päästöohjauksesta vastanneesta Granlund Consulting Oy:stä kertoo.

Vähähiilisyyden lisäksi hankkeessa on toteutettu kiertotaloutta, kun paikalta puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines hyödynnettiin piha-alueiden maarakentamisessa. Purkubetonin murskaaminen ja hyödyntäminen paikan päällä vähentää kuljetuksen päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiviaineksia rakennuskäyttöön. Lisäksi koululle tulee Senaatin aurinkoenergiaohjelman mukaisesti omat aurinkopaneelit.

Granlund Consulting Oy:n laatima tapaustutkimus hiilijalanjäljestä Suomalais-venäläisen koulun rakennushankkeen ohjauksessa on ladattavissa täällä.  

Lue tiedote kokonaisuudessaan Senaatti-kiinteistöjen sivuilla.

Haluatko kuulla lisää?

Tytti Bruce-Hyrkäs

Head of Carbon Neutrality
Granlund Oy

Palkkatasa-arvoa talotekniikka-alalle

10.08.2022 – Naiset tienaavat miehiä vähemmän monilla sektoreilla, myös talotekniikka-alalla. Miten palkkatasa-arvo toteutuu Granlundilla?

Uutinen

Ville saa tehdä idean taimista totta Granlundilla

04.08.2022 – Innovaatiokulttuurissa yhdistyvät tarpeet talon sisällä ja kokeilemisen into.

Uutinen

“Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta”

21.07.2022 – Sijoittamisen guru, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen kaipaa ESG-mittareita, jotka sopivat paremmin kiinteistöjen ja muiden sijoitusluokkien erityispiirteisiin. Kiinteistöjä ja osakkeita…

Uutinen

Maakaasulämmitykselle löytyy kustannustehokkaita vaihtoehtoja

30.06.2022 – Maakaasun korvaamiseen kiinteistön lämmityksessä löytyy useita vaihtoehtoja. Hyvällä suunnittelulla investoinnit ovat myös taloudellisesti kannattavia.

Uutinen

10 Kysymystä energiamurroksesta

29.06.2022 – Ota tiedot haltuun kiinteistö- ja rakennusalaan vahvasti vaikuttavasta energiamurroksesta! Vastaajina toimivat energiamurroksen asiantuntijat Asta Autelo Granlundilta ja Aki Toivanen Vanguard…

Uutinen

Koululaisten kesäkerho helpottaa vanhempien arkea

28.06.2022 – Granlundin pääkonttorilla pienet kesälomalaiset pääsivät nauttimaan monipuolisesta toiminnasta ja retkistä työntekijöiden lapsille suunnatussa kesäkerhossa.

Uutinen
Jarkko Hilme pyöräilee työsuhdepyörällään töihin ja työmaille.

Työsuhdepyörä toteutti haaveen

09.06.2022 – Työmatkan kulkupelin valinnalla on iso vaikutus hiilidioksidipäästöihin. Kun granlundilaiset polkevat töihin, pienenee myös Granlundin hiilijalanjälki.

Uutinen

Granlund Saimaa ja Imatran Arkkitehtuuritoimisto yhdistyvät

01.06.2022 – Granlund Saimaa vahvistaa arkkitehtiosaamistaan Imatralla ostamalla koko Imatran Arkkitehtuuritoimisto Oy:n osakekannan.

Uutinen

Granlund Kuopion kova osaaminen rakennusautomaatiossa kerää kiitosta

04.05.2022 – Rakennusautomaation rooli korostuu energiatehokkuudessa ja hyvien sisäolosuhteiden ylläpidossa. Granlund Kuopiossa automaation suunnittelusta vastaa rautainen tiimi.

Uutinen

Mitä tietoa etsit?