Vähäpäästöisillä menopeleillä konkretiaa kestävään liikkumiseen
3.6.2024 – Asiantuntijayrityksenä Granlundin tärkein tuote on aineeton, osaamisemme. Meidän merkittävimmät päästömme eivät synnykään tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa kuten materiaalihankinnoista.
Jotta osaamisemme pääsee hyötykäyttöön, kokoonnumme työpaikoillemme tekemään yhteistyötä ja matkustamme asiakkaidemme luo. GHG-protokollan mukaisesti lasketut suurimmat päästömme syntyvät liikkumisesta: töihin matkustamisesta ja liikematkustamisesta. Siksi ei olekaan merkityksetöntä, miten kuljemme töihin ja asiakkaidemme luo.
Granlund on sitoutunut Science Based Targets initiativen (SBTi) mukaisesti vähentämään päästöjään linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi?
Miten pienennämme liikematkustamisen hiilijalanjälkeä?
Kirjoitan tätä tekstiä junassa matkalla Tampereelta Helsinkiin. Junamatkustamisen etuna on työskentelyn lisäksi se, että se on erittäin tehokas keino pienentää hiilijalanjälkeä. VR:n viimeisimmästä vuosiraportista poimittu päästökerroin on hyvin pieni, 1,2 g/henkilökilometri.
Granlundilla on ymmärretty junalla matkustamisen edut. Junamatkat ovat hienossa kasvussa: vuonna 2023 junalla kuljetut kilometrit olivat 186 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
Junalla matkustamisen lisäksi Granlund on ottanut käyttöön muitakin keinoja vähentääkseen liikematkojen päästöjä. Useilla toimistoillamme on yhteiskäyttöön tarkoitettuja kulkuvälineitä. Esimerkiksi Tampereella asiakastapaamiseen voi hurauttaa vaikkapa sähköpyörällä tai sähköpotkulaudalla. Pääkonttorillamme voi työpäivän aikana lainata yhteiskäyttöautoa.
Viimeisin yhteiskäyttöautomme on otettu juuri käyttöön Mikkelissä, jossa kuntotutkimuksiin ja -kartoituksiin hurautetaan jatkossa ID.Buzz-sähköpakettiautolla. Työsuhdeautoistamme 67 % on sähköisiä ja kaikki tänä vuonna hankitut työsuhdeautot kulkevat sähköllä.
Päästöjen vähentäminen töihin matkustamisessa
Töihin matkustamisen jalanjälkeen pureudumme tarjoamalla granlundilaisille mahdollisuuden käyttää työmatkasaldoa kodin ja työpaikan väliseen julkiseen liikenteeseen. Työmatkasaldolla haluamme tukea julkisilla liikkumista yksityisautoilun sijaan. Korotimme työmatkasaldon arvoa vuoden 2024 alusta, ja nyt etua latautuu käytettäväksi yhteensä 400 euroa vuodessa.
Työmatkasaldon lisäksi granlundilaiset voivat kulkea työsuhdepolkupyörällä. Parasta on, että työmatkasaldon ja työsuhdepolkupyörän käyttö eivät sulje toisiaan pois vaan sama henkilö voi hyödyntää kumpaakin. Työsuhdepolkupyörien suosio onkin kasvussa.
Työsuhdepolkupyöräkumppanimme Vapauden tuoreen Työsuhdepyöräily Suomessa 2024 -tutkimuksen mukaan 46 % kaikista autoilevista vastaajista (n=4 598) kertoo vähentäneensä autoiluaan työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Keskimäärin vähennys on ollut 42 kilometriä viikossa.
Päästöjen vähentämisen lisäksi työsuhdepyöräilyllä on toinen merkittävä hyöty. Vapauden tutkimuksen mukaan 56 % kokee fyysisen kuntonsa kohentuneen työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen.
Näin YK:n maailman polkupyöräpäivän kunniaksi taidan käydä illalla pyöräilemässä palauttavan kuntoa kohottavan pyörälenkin ja kirjata kilometrit ylös Granlundin Kilometrikisa-joukkueelle. Olemme mukana jälleen myös SPR:n Ketjureaktiossa, joten kilometreistäni siirtyy myös rahaa hyvään tarkoituksen.
Tarkempaa tietoa hiilijalanjäljestämme löydät vuosikertomuksestamme
Haluatko kuulla lisää?
Kirsti Sääjärvi
Lue muita blogejamme
Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta
07.06.2024 – Vastuulliset rakennusalan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön luontovaikutuksia arvioivia mittareita. Tämä vaikuttaa koko rakentamisen arvoketjuun ja pakottaa kaikki muutokseen.
Mitä kiristyvät vastuullisuusvaatimukset edellyttävät kiinteistöjen ylläpitopalveluilta?
10.05.2024 – Jatkossa kiinteistöjen ylläpitopalveluja tarjoavilta yrityksiltä edellytetään kestävien käytäntöjen kehittämistä ja avointa viestintää.
Ilmastonmuutos kurittaa kiinteistöjä
22.04.2024 – Ilmastonmuutos on valitettava tosiasia, eikä sen seurauksilta voi välttyä: realisoituvat ilmastoriskit näkyvät meillä jo nyt – ja lisää on luvassa.…
Tunnetko jo energiayhteisöjen monet mahdollisuudet?
22.11.2023 – Energiantuottajien ja -kuluttajien yhteenliittymät eli energiayhteisöt tuottavat suuria taloudellisia hyötyjä. Erityisesti asiakkaitamme kiinnostaa vihreän sähkön jakamistalous.
Missä vaiheessa hiilijalanjälkilaskenta kannattaa tehdä?
30.10.2023 – Tiedätkö, missä vaiheessa ja miten usein hiilijalanjälkilaskentaa pitäisi rakennushankkeessa tehdä? Hiiliohjaus on parhaimmillaan prosessi, joka tuottaa dataa myös seuraavia hankkeita…
Uskottava vastuullisuusstrategia on kiinteistöalalla kilpailuvaltti
19.10.2023 – Kiinteistönomistajan on pystyttävä osoittamaan sijoittajille ja vuokralaisille, että se harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Kiristyvä sääntely edellyttää pienemmiltäkin toimijoilta uskottavaa vastuullisuusstrategiaa.
Miten vastuullisuuden edelläkävijät toimivat rakennushankkeissa?
11.10.2023 – Vastuullisuus vaatii edelläkävijöiltä koko ajan enemmän. Ilmastoteot ovat vain yksi osa laajassa vastuullisuuden kentässä. Mistä edelläkävijät tunnistaa ja miten heidän…
Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa
30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…
EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Vastuullisuus, kiinteistöt ja raha – Mitä markkinoilla tapahtuu?
06.07.2022 – Miltä vastuullisuus näyttää juuri nyt ja mitä ESG tarkoittaa kiinteistö- ja rakennusalalla? Miten raha ohjaa nyt ja jatkossa alaa kohti…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
