HUSin Siltasairaalan talotekniikka mahdollistaa joustavan toiminnan

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Meilahden sairaala-alueelle valmistunut Siltasairaala korvaa Töölön sairaalan ja osan Syöpätautien klinikasta. Se muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Meilahden Tornisairaalan, Kolmiosairaalan ja Syöpätautien klinikan kanssa.

Vuonna 2017 käynnistynyt, noin 300 miljoonan euron hanke toteutettiin yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, mikä mahdollisti samanaikaisen suunnittelun ja rakentamisen – ja tiiviin aikataulun. Konsulttiryhmä Granlund-Ramboll vastasi Siltasairaalan talotekniikan (LVISA) ja kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelusta sekä energiakonsultoinnista.

Siltasairaala on palkittu kansainvälisessä Tekla Global BIM Awards -kilpailussa vuonna 2020 parhaana julkisen sektorin projektina.

Tiukat vaatimukset talotekniselle suunnittelulle

Sairaalarakennuksessa on tavallista tiukemmat vaatimukset sisäilman suhteen. Sisäilman suodatusluokka on normia korkeampi ja ilmamäärät neliötä kohti ovat suurempia. Osa toiminnoista vaatii myös hyvin pitkälle menevää lämpötilan ja kosteuden sekä painesuhteiden hallintaa. LVI-suunnittelussa suurimmat vaatimukset kohdistuivat leikkaussaleihin, puhdastiloihin ja eristystiloihin – esimerkiksi leikkaussaleissa on salikohtaiset ilmanvaihtokoneet ja tilakohtainen lämpötilan, kosteuden ja painesuhteiden säätö.

Siltasairaalassa on tiukat vaatimukset sisäilmalle

Kiinteiden sairaalalaitteiden osalta vaativia tiloja oli useita. Identtisiä leikkaussaleja, joissa on mahdollista tehdä vaativia kirurgisia ja neuro-kirurgisia toimenpiteitä, rakennettiin 13. Lisäksi Angio-leikkaussaleja kolme. Ensimmäisenä Euroopassa Siltasairaalaan rakennetaan myös traumakirurgiaan RAPTOR-leikkaussali (Resuscitation with Angiography, Percutaneous Techniques and Operative Repair). Identtisiä tehohoitopaikkoja on rakennettu 58, kaikissa on mahdollista hoitaa myös neurokirurgisia potilaita.

Energiatehokas sairaala

Talotekniikan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota energia- ja elinkaarikustannuksiin, sillä sairaalassa on paljon sähköä kuluttavia laitteita ja järjestelmiä, ja ilmamäärät ovat suuria. Energiatehokkuuteen on panostettu muun muassa lämmön talteenotolla ja energiankierrätysratkaisuilla. Kohteen tarvitsemasta lämmitysenergiasta jopa yli 40 % saadaan energiankierrätysjärjestelmällä avulla.

Energiatehokkuuteen on panostettu muun muassa lämmön talteenotolla ja energiankierrätysratkaisuilla

Yhteensovittaminen haastavaa

Tietomallinnuksella oli keskeinen rooli hankkeessa. Modernissa sairaalassa on vaativia teknisiä järjestelmiä ja automaatiota, joiden yhteensovittaminen vaatii paljon työtä eri osapuolten kesken. Siltasairaalan pitkälle viety tietomallinnus helpotti yhteistyötä ja suuren tietomäärän hallintaa.

Siltasairaala on Granlundin ensimmäinen kohde, jossa seinäkaaviot tuotettiin suoraan tietomallista. Tällä pystyttiin palvelemaan sekä suunnittelua että asennusta.

Tietomallinnus auttoi myös muuntojoustavuuden huomioinnissa. Muuntojoustavuus on huomioitu teknisten tilojen, tekniikkakuilujen ja asennustilojen mitoituksessa niin, että keskuslaitteita ja teknisiä järjestelmiä voidaan laajentaa ja rakentaa uutta rinnalle.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä