Kolme kampusta ja pitkät talvet: Lapin AMK hallitsee kiinteistöjensä energiankulutuksen

Kolmella pohjoisella paikkakunnalla toimiva ammattikorkeakoulu, Lapin AMK, kertoo verkkosivuillaan olevansa “olosuhteiden sankari, esimerkki siitä miten menestytään olosuhteiden ansiosta, ei niistä huolimatta”.

Rovaniemen, Kemin ja Tornion kampuskiinteistöjen välillä on pitkät matkat, ja pohjoinen ilmasto tuo kiinteistönpitoon omat haasteensa. Kiinteistöpäällikkö Pekka Latvala vastaa kiinteistöjen toiminnasta, kampusten tukipalveluiden avulla.

“Erityispiirteemme oppilaitoksena on pohjoisuus. Meillä on pidemmät talvet, mutta myös ilmaston nopeat muutokset ”, Latvala kertoo. Tänä vuonna Lapissa koettiin muun Suomen tavoin erityisen kylmä alkutalvi, mutta kevät tuli sinnekin ajoissa. Olosuhteet haastavat, mutta ne myös kannustavat kehittämään toimintatapoja.

“Energiatehokkuus on keskiössä. On tärkeää löytää uudenlaisia ratkaisuja, joilla isoja kuluja saadaan alemmaksi. Pitää tietää kulut, pitää osaa varautua niihin. Kun nähdään historiadataa useampi vuosi taaksepäin, voidaan laatia fiksuja budjetteja”, hän jatkaa.

Energiatehokkuus on keskiössä. On tärkeää löytää uudenlaisia ratkaisuja, joilla isoja kuluja saadaan alemmaksi.

Pekka Latvala, kiinteistöpäällikkö, Lapin AMK

Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta ohjaa energiatehokkuustyötä

Lapin AMK on energiatehokkuudessa alallaan edelläkävijä. Jo vuonna 2020 se liittyi energiatehokkuusopimukseen*. Tulokset olivat erinomaiset ja Lapin AMK lähti mukaan myös kuluvan vuoden alussa käynnistyneeseen energiatehokkuussopimukseen.

Energiatehokkuuden kehittämisessä kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta on avainasemassa. Lapin AMK:ssa se toteutetaan Granlund Managerin avulla ja Granlundin energia-asiantuntijoiden luotsaamana. Seuranta kattaa sähkön, lämmityksen ja veden kulutuksen.

Sähkömittareiden etäluenta on ollut käytössä yli vuosikymmenen, vedenkulutusta seurataan mittareiden sekä Smartvattenin vedenseurantajärjestelmän kautta ja lämmitysenergian kulutus saadaan suoraan operaattoreilta. Data koostuu yhteen Granlund Manager ESG-ratkaisun energianhallinnan työkalussa, josta konkreettisia toimia ohjataan.

Energiatehokkuus paranee jatkuvalla kehittämisellä. Lapin AMK:ssa esimerkiksi vesihanojen sekoittajia on säädetty energiatehokkaammiksi. Energiakriisin aikaan vuonna 2023 kiinteistöjen lämpötiloja laskettiin asteella. Latvalan mukaan sillä oli valtava merkitys.

Energiaseuranta ja energiatehokkuussopimus ovat parantaneet Lapin AMK:n energiatehokkuutta. Edellisen sopimuskauden raportit ja datan pohjalta tehdyt toimenpiteet ovat sen ilmentymiä: kaikki tavoitteet saavutettiin.

Ilmaston lämpeneminen tuo Lapin AMK:n leveyspiireille uutta pohdittavaa, joista yksi on jäähdytys. “Olosuhteet pitää kiinteistöissä olla aina kunnossa”, Latvala sanoo.

Energiatehokkuussopimuksen raportointi perustuu luotettavaan dataan

Energiatehokkuussopimukseen sitoutuneet toimijat raportoivat kulutusdatansa vuosittain omien säästötavoitteidensa mukaan. Latvala kertoo, että raportointia ennen data tarkistetaan ja tietoa täydennetään tarvittaessa.

“Tiedot on helppo tarkistaa ja niihin voi luottaa, koska kaikki data perustuu Granlund Managerin koostamiin lukemiin. Mittarit voidaan lukea automaattisesti ja laskuiltakin voidaan tarkistaa lukemia”, Latvala kuvailee.

Lapin AMK:n vastuullisuustiimi laskee ja raportoi oman toiminnan hiilijalanjäljen vuosittain saman datan pohjalta.

Energiaseurannan poikkeama käynnistää prosessin

Granlundin energiajohtamisen palvelupäällikkö Sanni Laurinmäki ja asiskkuuspäällikkö Eemeli Sippola seuraavat Lapin AMK:n energiadataa Granlund Managerissa ja tarkistavat järjestelmän havaitsemat poikkeamat ja hälytykset.

Poikkeama käynnistää yhteisen prosessin, jolla huolto ja korjaus toteutuvat ripeästi. Latvala kuvailee prosessia jouhevaksi ja sen avulla esimerkiksi vesivuotojen aiheuttamilta ylimääräisiltä kuluilta on helpompi välttyä.

“Kaikissa julkisissa rakennuksissa pitäisi olla tällainen automaatio. Jos vettä valuu jossain koko viikonlopun, voi aiheutua todella laajaa vahinkoa”, Latvala sanoo.

Kaikissa julkisissa rakennuksissa pitäisi olla tällainen automaatio. Jos vettä valuu jossain koko viikonlopun, voi aiheutua todella laajaa vahinkoa.

Pekka Latvala, kiinteistöpäällikkö, Lapin AMK

Vikailmoitukset ovat tärkeä osa hyvää kiinteistönpitoa

Granlund Manager on Lapin AMK:lla päivittäisessä käytössä kiinteistöjohtamisen ohjelmistona myös palvelupyyntöjen osalta. Kampuskiinteistöissä asioivat voivat tehdä vikailmoituksia helposti suoraan tiloista.

Latvala arvostaa matalaa kynnystä tehdä vikailmoituksia. Automatisoidun seurannan rinnalle saadaan näin mukaan useammat silmäparit – itse kiinteistöjen käyttäjät. Tieto ongelmista tavoittaa kiinteistöpäällikön ja ulkoistetun kiinteistönhuollon nopeasti, ja toimenpiteiden priorisointi hoituu Granlund Managerissa tehokkaasti.

Olemme todella tyytyväisiä Granlund Manageriin. Järjestelmä toimii hyvin, koska automaatioiden lisäksi siellä on kiinteistöpalveluiden ja ylläpidon päivittäiseen toimintaan tarvittavat prosessit ja palikat valmiina.

Pekka Latvala, kiinteistöpäällikkö, Lapin AMK

Datasta tehdään päätöksiä vuosiksi eteenpäin

Lapin AMK käyttää Granlund Manageria myös PTS-suunnitteluun. Energiaseurannan datan pohjalta on jo uusittu veden jäähdytyslaite ja suunnitteilla on investointeja muun muassa ilmanvaihtokoneiston modernisointiin.

“On tärkeää, että on dataa. Sen avulla tiedetään, mikä ikäisiä laitteet ovat ja miten ne toimivat. Uuteen energiatehokkuussopimukseen liityttäessä meillä tehdään nyt uudet toimenpidesuunnitelmat”, Latvala kertoo.

*Energiatehokkuussopimus on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima vapaaehtoinen ohjelma, johon sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijat voivat liittyä. Sopimuksessa toimijat sitoutuvat parantamaan energiatehokkuuttaan määrällisten, omaan energiankäyttöön perustuvien säästötavoitteiden kautta.