Tuore selvitys: näin rakentaminen vaikuttaa luontoon
10.6.2025 – Usean toimijan yhteishanke valaisee rakentamisen luontojalanjälkeä. ”Jopa 99% vaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa ja tuotevalmistuksessa”, sanoo ympäristöasiantuntija.
”Rakennusalalla on herätty siihen, miten tärkeitä toimitusketjut ovat – rakentamisen luontovaikutukset eivät todellakaan rajoitu vain tontille. Selvityksemme tukee tutkimuskirjallisuudessa esitettyä käsitystä siitä, että jopa 99% vaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa ja tuotevalmistuksessa”, sanoo ympäristöasiantuntija Emma Väliaho Granlundilta.
Tällä hetkellä tiedot alan toimitusketjuista ovat hajallaan. Jotta rakennushankkeiden toimitusketjuja ja niiden luontovaikutuksia voitaisiin kunnolla ohjata, yhteistyötä ja tiedonkulkua on parannettava.
Siinä missä hiilijalanjäljen laskeminen on jo arkipäivää, menetelmät luontojalanjäljen laskentaan ovat vasta kehittymässä. Luonto on tutkimuskohteena erittäin kompleksinen: luontovaikutusten arviointi on moniulotteisempaa, ja työssä tarvitaan useita erilaisia lähtötietoja. Luonnossa kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa.
Selvityksemme tukee tutkimuskirjallisuudessa esitettyä käsitystä siitä, että jopa 99% vaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella.
Emma Väliaho
Vesistressi, maankäyttö ja ilmastonmuutos vaikuttavat eniten
Rakentamisen luontojalanjälkeä lähdettiin tutkimaan usean toimijan yhteishankkeessa. Tavoitteena oli selvittää, mistä rakentamisen ja rakennustuotevalmistuksen arvoketjun globaalit luontovaikutukset johtuvat ja kuinka niitä voidaan pienentää.
Hankkeen tekemät laskennat osoittavat, että ilmastonmuutoksen lisäksi rakentamisessa erityisen keskeisiä luontokadon ajureita ovat vesistressi sekä maankäyttö ja maankäytössä tapahtuvat muutokset.
Esimerkiksi teräksen valmistus kuluttaa 2000–20 000 litraa vettä tuotettua terästonnia kohden.
Vesistressi
Vesistressillä tarkoitetaan paikallista tilannetta, jossa luonto tarvitsee enemmän vettä kuin sillä on käytettävissä tietyllä ajanjaksolla. Veden puute vaikuttaa sekä eläimiin että kasveihin. Esimerkiksi teräksen valmistus kuluttaa 2000–20 000 litraa vettä tuotettua terästonnia kohden.
Maankäyttö ja maankäytön muutokset
Maankäytöllä ja maankäytön muutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi kaivoksen viemää maapinta-alaa tai metsän kaatoa. Elinympäristöjen supistuminen vaikuttaa lajien populaatiomääriin, geneettiseen monimuotoisuuteen ja sitä kautta myös selviytymiskykyyn.
Ilmastonmuutos
Ilmastoa lämmittävillä toimilla on merkittävä vaikutus luontojalanjälkeen. Vähähiiliset tuoteratkaisut, neitseellisen materiaalin määrän vähentäminen ja muut hiilijalanjälkeä pienentävät toimet hankkeissa vähentävät myös luontoon kohdistuvaa kuormitusta, sillä muuttuva ilmasto uhkaa monien lajien selviytymismahdollisuuksia.
Alkuperämaa
Materiaalin raaka-aineiden hankintamaalla sekä tuotteen valmistusmaalla on suuri vaikutus luontojalanjälkeen. Laskentamenetelmän mukaisesti Suomessa valmistettu tuote ja esimerkiksi sitä varten käytetty maapinta-ala tai kulutettu vesi vaikuttavat luontokatoon vähemmän kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa valmistettu tuote.
Hanke kokosi alan toimijoita yhteen
Rakentamisen luontojalanjälkeä selvitettiin Granlundin kokoamassa yhteishankkeessa, johon osallistui kolme kiinteistönomistajaa: CapMan Real Estate Oy, Sponda Oy ja Senaatti-kiinteistöt, sekä kaksi tuotevalmistajaa: Kiilto Oy ja Saint-Gobain Finland Oy.
”On tärkeää, että teemme alan tutkimusta yhteisvoimin. Ilman eri osapuolten tietoja ja taitoja näin monimutkaista asiaa ei voisi edes tutkia”, sanoo kestävän rakentamisen johtava asiantuntija Charlotte Nyholm Granlundilta.
Luontovaikutusten selvittämisen lisäksi haluttiin jatkokehittää elinkaariarviointiin pohjautuvaa LC-Impact -laskentamenetelmää erityisesti rakennusalan tarpeita palvelevaksi.
Ympäristövaikutuksistaan kiinnostuneet toimijat, kuten vapaaehtoisia luontositoumuksia tehneet kiinteistönomistajat ja rakennuttajat, tulevat jatkossa keräämään aiempaa enemmän tietoja rakennushankkeissa käytettyjen materiaalien alkuperästä ja ohjaamaan hankintoja sen pohjalta. Tämä haastaa urakoitsijoita ja tuotevalmistajia kehittämään omia käytäntöjään.
Lue myös aihetta käsittelevät blogit:
Miten rakentamisen vaikutuksia luontokatoon voidaan mitata?
Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta
Haluatko kuulla lisää?
Charlotte Nyholm
Emma Väliaho
Tytti Bruce-Hyrkäs
Lisää uutisiamme
Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy osaksi Granlundia
30.06.2026 – Lappeenrannassa toimiva Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy liittyy osaksi Granlundia 30.6. tehdyllä yrityskaupalla.
Erikoissairaanhoitaja Tiina Jouppila vahvistaa Granlundin käyttäjälähtöistä sairaalasuunnittelua
29.06.2026 – Granlund Pohjanmaan arkkitehtiosastolle nimitetty Tiina Jouppila hyödyntää työssään käyttäjälähtöisen ja näyttöön perustuvan sairaalasuunnittelun menetelmiä sekä virtuaaliympäristöjä.
Suomen suurin opiskelija-asumisen hanke valmistui Tampereelle
26.06.2026 – Tampereen Kalevaan on valmistunut TOAS Hippos -kortteli, Suomen suurin opiskelija-asumisen hanke. Yhteisöllisessä korttelissa asuu nyt yli 700 opiskelijaa, ja kokonaisuus…
Insinööritoimisto KTS Oy osaksi Granlundia
16.06.2026 – Granlund on ostanut Insinööritoimisto KTS Oy:n osakekannan 15.6. tehdyllä yrityskaupalla. Tavoitteena on vahvistaa etenkin sähkösuunnittelun osaamista Oulun seudulla.
Tiina Lensu kehittää vastuullisuus- ja kiinteistöjohtamisen palveluita Etelä-Karjalassa
15.06.2026 – “Yritykset ovat aiempaa valveutuneempia”, sanoo Granlund Saimaan konsultoinnin asiakkuuspäällikkönä keväällä 2026 aloittanut Tiina Lensu. Hän tuo mukanaan lähes 30 vuoden…
“Toimintavarmuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan”, sanoo vaativien kohteiden asiakkuuspäällikkö Timo Kankaanranta
11.06.2026 – Granlund vahvistaa kiinteistöjohtamisen yksikköään erikoisosaamisella, joka keskittyy vaativiin asiakaskohteisiin, kuten datakeskuksiin, sairaaloihin ja teollisuuskohteisiin. Timo Kankaanranta aloitti keväällä 2026 yksikön…
Paluumuuttaja Mikko Tapojärvi kehittää kiinteistöjen elinkaaripalveluita Pohjois-Suomessa
09.06.2026 – ”Olen halunnut kehittää osaamistani, jotta pystyn löytämään asiakkaille aidosti toimivia ratkaisuja”, kertoo Granlundin tuore osastonjohtaja Mikko Tapojärvi.
Kohti avoimempaa rahapuhetta: näin palkka-avoimuus näkyy jo Granlundilla
03.06.2026 – Palkka-avoimuusdirektiivillä halutaan edistää palkitsemisen läpinäkyvyyttä ja sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Mutta mitä palkka-avoimuus tarkoittaa käytännössä? Granlundilla vastaus näkyy jo arjessa.
DUCO Rakennuttaja Oy vahvistaa Granlundin rakennuttamisen liiketoimintaa
01.06.2026 – Laadukkaasta asiakastyöstään tunnettu tamperelainen DUCO Rakennuttaja Oy liittyy osaksi Granlundia 29.5.2026 tehdyllä yrityskaupalla. Granlundin rakennuttamisliiketoiminta vahvistuu kaupan myötä merkittävästi sekä…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.