Älytöntä tekoa
17.1.2019 – Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä.
Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä. Kaikki tällä hetkellä hypekäyrän korkeimmalla huipulla. Kuitenkin väittäisin, että tämä toimiala on edelleen lähtökuopissa mitä tulee digitalisaatioon.
Koitan nyt kertoa mitä olen havainnut ja miten itse näen digitalisaation tilan kiinteistöalalla.
Ensimmäinen havainto on, että digitaaliset tietomallit eivät varsinaisesti kulje ketjussa. Kiinteistöjen tiedot eivät siirry eri elinkaaren vaiheiden välillä digitaalisesti. Vaiheiden välillä ei tapahdu työntöä eikä imua tiedonsiirron suhteen.
Jokaisen eri vaiheen toimijat kyllä digitalisoivat omaa prosessiaan ja omia työvälineitään, mutta vaiheiden välillä tietoa siirretään parhaimmillaan Excelillä ja pdf-tiedostoina, pahimmillaan printattuina papereina, joilta tieto siirretään käsin seuraavaan järjestelmään.
Digitalisaation huumassa monet toimijat samalla haluavat tehdä omia ratkaisujaan ja miniekosysteemejään, osittain ihan hyvästä syystä, mutta tulevat samalla jatkaneeksi tätä hajaannusta. Onneksi olemme muutaman muun toimijan kanssa nyt päässyt jutuille, joissa pohditaan, miten tietomallit olisivat vähintäänkin linkitettävissä toisiinsa.
Haluatko kuulla lisää?
Kimmo Mattila
Yksi alue, jolla tämä digitalisaation hajanaisuus näkyy, on ns. digitaaliset kaksoset, tai 3D-mallit. Digital twin, olosuhdemalli, BIM2FM, rakkaalla lapsella jne. Alan kypsymättömyydestä hyvä esimerkki on, että nämä digitaaliset käsitteet tarkoittavat ihan eri asiaa eri ihmisille.
Oma näkemykseni on, että 3D-visualisointi ei ole sama asia kuin digitaalinen kaksonen. 3D-mallin voi tehdä staattisesta piirroksesta, se ei vielä millään tavalla simuloi reaalimaailman verrokkiaan. Samoin BIM2FM termiin (BIM = Building Information Model, FM=Facility Management) löytyy useita eri näkökulmia; toiset miettivät suunnittelu- ja rakennusaikaisen informaation siirtoa digitaalisena ylläpitoon, toisten mielestä taas ylläpidossa tehdään uusi digitaalinen malli kiinteistöstä, jotta sitä on helpompi hallita ja tehdä monipuolisempaa raportointia kiinteistön omistajalle.
3D-malli tai BI-raportointi ovat mielestäni vain eri visualisointia samasta asiasta. Kyseessä on digitaalinen malli, josta tehdään ihmissilmälle ja -aivoille helpommin ymmärrettävää tietoa. Kone lukee ja kirjoittaa molemmissa tapauksissa ykkösiä ja nollia ihan niin kuin ennenkin.
Mutta jotta visualisointi tai raportointi olisi mahdollisimman hyvää ja totuudenmukaista, tulee järjestelmän pohjalla olevan tietomallin olla hyvä ja selkeä. Hyvä tietomalli ja sen päällä olevat selkeät prosessit saavat digitaalisen kopion aidosti muistuttamaan reaalimaailman kaksostaan ja kertomaan siitä asioita.
Parhaimmillaan digitaalisella kaksosella voidaan simuloida ja analysoida muutostilanteita ennen kuin niitä viedään reaalimaailmaan. Kiinteistöjen ylläpidossa ollaan vielä jonkin matkan päässä tästä, mutta esimerkiksi telemaailmassa tämä on jo arkipäivää.
Niin ja se tekoäly. Osallistuin taannoin Tampereen Teknillisen Seuran “Älyttömästi Älyä” – Enterprise2018 -seminaariin, jossa monessa puheenvuorossa hyvin tuotiin esille, ettei tekoälyä voi liimata tuotteen päälle ja olettaa sen tekevän jotain. “Ostaisin yhden tekoälyn, kiitos” -ajattelu on vallalla monella alalla, ilman että mietitään mitä siltä oikeasti voidaan odottaa.
Tekoälyn todelliset sovellukset ovat pieniä ja lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisia. Poikkeamien tunnistus, datan luokittelu ja lajittelu, joidenkin yksinkertaisten tapahtumien ennakointi. Näillä kuitenkin voi olla suuri merkitys. Niin myös kiinteistöjen ylläpidossa.
Mutta jälleen, kaiken takana on tietomallien ja prosessien oikeanlainen organisointi. Siksi meillä panostetaan nyt vahvasti tietomalleihin yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, integraatioihin datan keräämiseksi, ja analytiikkaan ja raportointiin kaiken tuon tiedon tuomiseksi asiakkaille. Odotan innolla vuotta 2019, eiköhän siihen joku (teko)älyllinenkin sovellus mahdu mukaan.
Toipumista tukeva arkkitehtuuri toi Granlundille historiallisen kilpailuvoiton
27.05.2026 – Granlundin ensimmäinen arkkitehtuurikilpailun voitto syntyi pitkäjänteisen kehitystyön, vahvan tiimityön ja ihmislähtöisen suunnittelun tuloksena. Niuvanniemen sairaalan suunnitteluratkaisuksi valittu Niityllä-ehdotus tukee toipumista…
Rakennusalan tuottavuusloikka vaatii vakioitua dataa
26.05.2026 – Tuottavuusloikka tekoälyn ja digitaalisten työkalujen avulla vaatii kiinteistö- ja rakennusalalla vakioidun datan laajaa käyttöönottoa. Nämä asiat ovat Granlundin kehitystoiminnan keskiössä,…
Uusi laki antaa tuulipuistojen omistajille paremmat mahdollisuudet hyödyntää dataa
21.05.2026 – Granlundin ainutlaatuinen data-analytiikka auttaa tuulipuistojen omistajia ja operaattoreita ymmärtämään ja optimoimaan omaisuuttaan entistä paremmin.
Paloturvallisuussuunnittelussa yhteistyö ylittää tiimi- ja osastorajat
05.05.2026 – Kun yhteistyö sujuu tiimin sisällä ja osastorajojen yli, projektit etenevät joutuisasti ja töihin on kiva tulla. Granlundin uudenkarheassa paloturvallisuustiimissä on…
Modulaarinen sote-rakennus – tylsä parakki vai laadukas mahdollisuus?
29.04.2026 – Ajatus modulaarisista rakennuksista ankeina parakkeina on kauan sitten vanhentunut. Terveysasemia ja muita sote-kiinteistöjä voidaan suunnitella yksilöllisesti ja kustannustehokkaasti muuntojoustavista tilaelementeistä…
Hybridirakentaminen kirittää puurakentamista?
10.03.2026 – Puurakentamisen kovan kasvun aika on ohi, ja puu hakee nyt rooliaan runko- ja julkisivumateriaalien joukossa. Mikä ohjaa tulevaisuuden puurakentamista? Minkälaisilla…
Granlundin arkkitehtisuunnittelun kasvu avaa paikkoja uusille osaajille
16.02.2026 – Granlund on onnistunut kasvattamaan arkkitehtitoimialaansa markkinasta huolimatta. Tavoitteena on olla tulevaisuudessa Suomen kolmen suurimman arkkitehtitoimijan joukossa, sanoo Granlundin arkkitehtiliiketoiminnan johtaja…
Opinnäytteen aiheena rakennushankkeen vastuullisuus
30.01.2026 – Rakentaminen on välttämätöntä, mutta sillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Tuoreessa opinnäytetyössä kehitetty ESG-viitekehys tarjoaa rakennusalalle arvokasta tietoa alan vastuullisuustavoitteiden nykytilasta sekä…
Uudet RT-ohjekortit selkeyttävät vastuita ja rooleja – näin vastuullisuus siirtyy suunnitelmista käytäntöön
19.12.2025 – Rakennusalan vastuullisuus on siirtymässä puheista käytäntöön. Uudet RT-ohjekortit tarjoavat konkreettisen työkalun, jonka avulla vähähiilisyys ja hiilijalanjäljen ohjaus voidaan kytkeä osaksi…
Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?
08.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä,…