Älytöntä tekoa
17.1.2019 – Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä.
Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä. Kaikki tällä hetkellä hypekäyrän korkeimmalla huipulla. Kuitenkin väittäisin, että tämä toimiala on edelleen lähtökuopissa mitä tulee digitalisaatioon.
Koitan nyt kertoa mitä olen havainnut ja miten itse näen digitalisaation tilan kiinteistöalalla.
Ensimmäinen havainto on, että digitaaliset tietomallit eivät varsinaisesti kulje ketjussa. Kiinteistöjen tiedot eivät siirry eri elinkaaren vaiheiden välillä digitaalisesti. Vaiheiden välillä ei tapahdu työntöä eikä imua tiedonsiirron suhteen.
Jokaisen eri vaiheen toimijat kyllä digitalisoivat omaa prosessiaan ja omia työvälineitään, mutta vaiheiden välillä tietoa siirretään parhaimmillaan Excelillä ja pdf-tiedostoina, pahimmillaan printattuina papereina, joilta tieto siirretään käsin seuraavaan järjestelmään.
Digitalisaation huumassa monet toimijat samalla haluavat tehdä omia ratkaisujaan ja miniekosysteemejään, osittain ihan hyvästä syystä, mutta tulevat samalla jatkaneeksi tätä hajaannusta. Onneksi olemme muutaman muun toimijan kanssa nyt päässyt jutuille, joissa pohditaan, miten tietomallit olisivat vähintäänkin linkitettävissä toisiinsa.
Haluatko kuulla lisää?
Kimmo Mattila
Yksi alue, jolla tämä digitalisaation hajanaisuus näkyy, on ns. digitaaliset kaksoset, tai 3D-mallit. Digital twin, olosuhdemalli, BIM2FM, rakkaalla lapsella jne. Alan kypsymättömyydestä hyvä esimerkki on, että nämä digitaaliset käsitteet tarkoittavat ihan eri asiaa eri ihmisille.
Oma näkemykseni on, että 3D-visualisointi ei ole sama asia kuin digitaalinen kaksonen. 3D-mallin voi tehdä staattisesta piirroksesta, se ei vielä millään tavalla simuloi reaalimaailman verrokkiaan. Samoin BIM2FM termiin (BIM = Building Information Model, FM=Facility Management) löytyy useita eri näkökulmia; toiset miettivät suunnittelu- ja rakennusaikaisen informaation siirtoa digitaalisena ylläpitoon, toisten mielestä taas ylläpidossa tehdään uusi digitaalinen malli kiinteistöstä, jotta sitä on helpompi hallita ja tehdä monipuolisempaa raportointia kiinteistön omistajalle.
3D-malli tai BI-raportointi ovat mielestäni vain eri visualisointia samasta asiasta. Kyseessä on digitaalinen malli, josta tehdään ihmissilmälle ja -aivoille helpommin ymmärrettävää tietoa. Kone lukee ja kirjoittaa molemmissa tapauksissa ykkösiä ja nollia ihan niin kuin ennenkin.
Mutta jotta visualisointi tai raportointi olisi mahdollisimman hyvää ja totuudenmukaista, tulee järjestelmän pohjalla olevan tietomallin olla hyvä ja selkeä. Hyvä tietomalli ja sen päällä olevat selkeät prosessit saavat digitaalisen kopion aidosti muistuttamaan reaalimaailman kaksostaan ja kertomaan siitä asioita.
Parhaimmillaan digitaalisella kaksosella voidaan simuloida ja analysoida muutostilanteita ennen kuin niitä viedään reaalimaailmaan. Kiinteistöjen ylläpidossa ollaan vielä jonkin matkan päässä tästä, mutta esimerkiksi telemaailmassa tämä on jo arkipäivää.
Niin ja se tekoäly. Osallistuin taannoin Tampereen Teknillisen Seuran “Älyttömästi Älyä” – Enterprise2018 -seminaariin, jossa monessa puheenvuorossa hyvin tuotiin esille, ettei tekoälyä voi liimata tuotteen päälle ja olettaa sen tekevän jotain. “Ostaisin yhden tekoälyn, kiitos” -ajattelu on vallalla monella alalla, ilman että mietitään mitä siltä oikeasti voidaan odottaa.
Tekoälyn todelliset sovellukset ovat pieniä ja lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisia. Poikkeamien tunnistus, datan luokittelu ja lajittelu, joidenkin yksinkertaisten tapahtumien ennakointi. Näillä kuitenkin voi olla suuri merkitys. Niin myös kiinteistöjen ylläpidossa.
Mutta jälleen, kaiken takana on tietomallien ja prosessien oikeanlainen organisointi. Siksi meillä panostetaan nyt vahvasti tietomalleihin yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, integraatioihin datan keräämiseksi, ja analytiikkaan ja raportointiin kaiken tuon tiedon tuomiseksi asiakkaille. Odotan innolla vuotta 2019, eiköhän siihen joku (teko)älyllinenkin sovellus mahdu mukaan.
Läpinäkyvyyttä datakeskussektorille
08.09.2025 – Datakeskusten sähköveron muutosta ei tehty onneksi hätiköiden, vaan hallitus selvittää investointien vaikutukset talouteen, verotuloihin ja työllisyyteen. Näin päätöksiä voidaan tehdä…
Yhteistyöllä ja tekoälyllä vauhtia rakentamisen tuottavuuteen
05.09.2025 – Data ja tekoäly tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ohjata rakentamisen kustannuksia, päästöjä ja aikatauluja entistä tarkemmin ja hallitummin. Kunhan data on kunnossa.
Talotekniikkadatan tarve kasvaa rakentamisessa
03.09.2025 – Talotekniikkaan liittyvä data heijastuu rakentamisen tuottavuuteen, kustannuksiin, hiilijalanjälkeen ja laatuun. Miksi juuri talotekniikkadatalla on niin suuri merkitys?
Miten tila voi tukea neuvottelutilannetta?
25.08.2025 – Neuvotteluhuone ei ole vain paikka palavereille – se on myös tila, jossa syntyy sopimuksia, ratkaistaan konflikteja ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä.…
Kuntoarvio kuin kuntoarvio?
13.08.2025 – Kuntoarvio on parhaimmillaan paljon enemmän kuin lista remonttitarpeista ja hintalapuista. Se on työkalu, joka kertoo kiinteistön todellisen tilanteen – ja…
Ilmastonmuutos muuttaa rakennusten jäähdytystarpeita
14.07.2025 – Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpöä riittää yhä useammin jo varhain keväällä ja kesä voi jatkua pitkälle syksyyn. Se pitäisi huomioida jäähdytysratkaisujen suunnittelussa…
Kierrätysvalinnat eivät ole enää vain ympäristökysymys, vaan niillä on hintalappu
19.06.2025 – Ilman vertailukelpoista jätedataa on vaikea vastata kiristyvään sääntelyyn ja hillitä kustannuksia. Fiksu kiinteistönomistaja seuraa jätedataa ja kehittää toimintaansa dataan perustuen.
Tekoäly voi mullistaa rakennetun ympäristön – mutta ei yksin
09.05.2025 – Tekoälyn vaikutus näkyy jo rakennetussa ympäristössä, ja me granlundilaiset olemme aktiivisesti mukana tässä mullistuksessa. Mitä mahdollisuuksia tekoäly tuo kiinteistö- ja…
Vastuullisuustyö ei pysähdy Omnibus-pakettiin
02.05.2025 – Euroopan komission Omnibus-paketti keventää raportointia, mutta ilmastonmuutos, luontokato ja rahoitusmarkkinoiden paineet eivät hellitä. Nyt mitataan, oliko vastuullisuus yrityksellesi aito strateginen…
Tehottomuus käy erityisen kalliiksi teollisuuden hankkeissa
23.04.2025 – Läpimenoajoissa pysyminen on tärkeää kaikissa rakennushankkeissa, mutta vaikkapa asuntorakentamiseen verrattuna teollisuushankkeissa aikataulu- ja kustannusriskit ovat moninkertaiset.
