Elinkaari- ja allianssikouluihin suunnitellaan kestävää tekniikkaa

Elinkaarimallilla toteutetuissa kouluissa ja päiväkodeissa rakennusliike kantaa vastuun kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi ylläpidosta noin 20 vuoden ajan. Mallilla varmistetaan, että valmiit tilat ovat muuntojoustavat ja käyttäjille terveelliset sekä investoinnin arvo säilyy.

“Siksi myös elinkaarikohteiden talotekniikkasuunnittelussa korostuvat pitkäikäiset valinnat, hyvä sisäilman laatu ja kustannustehokas ylläpito”, kertoo Granlundin suunnittelujohtaja Vikke Niskanen. Rakennuttajan kannalta elinkaarimalli merkitseekin huolettomuutta.

Sähkösuunnittelun projektipäällikkö Antti Kärnän mukaan tekniikan huollon helppoutta mietitään jo suunnitteluvaiheessa, koska se vaikuttaa merkittävästi rakennuksen käyttökustannuksiin. “Älykkäitä LVI- ja sähköjärjestelmiä voidaan valvoa etänä, jolloin järjestelmä ilmoittaa vikatilanteista automaattisesti.”

Elinkaarikohteiden talotekniikkasuunnittelussa korostuvat pitkäikäiset valinnat, hyvä sisäilman laatu ja kustannustehokas ylläpito.

Vikke Niskanen, suunnittelujohtaja

Opetustilojen pitää olla monikäyttöisiä ja muunneltavia, ja siksi kaikkea tekniikkaa pyritään ohjaamaan tarpeenmukaisesti tilojen käytön mukaan. Esimerkiksi ilmanvaihdon ja valaistuksen pitää olla säädettävissä. “Parantaahan tutkimusten mukaan oikea värilämpötila jopa oppimistuloksia”, Kärnä lisää.

Opetustilojen terveellisyys ja turvallisuus ovat tavoitteena myös allianssimallilla toteutetuissa kohteissa, kuten Keravanjoen monitoimitalossa. “Kaikki allianssin osapuolet hakevat yhdessä laadukkaita ratkaisuja hankkeen budjetin puitteissa”, Niskanen kertoo. Talotekniikkaurakoitsijan kuuluminen allianssiin varmisti, että talotekninen yhteistyö oli kustannustehokasta ja saumatonta.

Kiertotalous näkyy elinkaarikoulujen materiaalivalinnoissa

Elinkaari- ja allianssikohteissa tarvitaan energia-, elinkaari- ja ympäristökonsultteja, jotta tekniikan rinnalla huomioidaan kiertotaloustavoitteet ja ilmastokestävät materiaalivalinnat, kuten vähähiilisen betonin käyttö. Materiaali- ja energiaratkaisujen hiilijalanjälkeä ja elinkaarikustannuksia voidaan vertailla jo varhaisessa vaiheessa myös allianssihankkeissa, kuten tehtiin Keravanjoella.

“Tulokset vaikuttivat lopulliseen rakennevalintaan, jossa yhdistetään puuta, tiiltä ja betonia”, Granlundin ympäristökonsultti Tiina Pekonen sanoo. Myös energiatehokkuus korostui, ja hankkeessa kehitettiin energiantoimitusmalli, jossa Keravan Energia toimii palveluntuottajana.

Materiaalitehokkuus näkyy myös Roihupellon kampuksella. “Tontilta puretusta vanhasta koulusta saadaan kierrätysharkkoja, joista tehdään uuden koulun väliseiniä”, Pekonen kertoo. Myös työmaalla pyritään välttämään hukkaa ja suosimaan uusiutuvaa energiaa. “Hiilijalanjälkeä pienennetään vähintään 10 prosenttia vertailutasosta.”

Elinkaarikoulujen suunnittelijoiden onkin mahdollista pohtia laatu-, vastuullisuus- ja elinkaarinäkökulmia jo varhaisessa vaiheessa tilaajan ja käyttäjien kanssa. “Mitä tarkemmin toiveet on määritelty jo tarjouspyynnössä, sitä paremmin pystymme suunnittelemaan niitä tarkasti vastaavan lopputuloksen”, Kärnä lupaa.

RTS-ympäristöluokitus ohjaa elinkaarisuunnittelua

Elinkaarihankkeissa asetetaan usein ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Kotimainen RTS-ympäristöluokitus antaa eri suunnittelualoille ja työmaavaiheelle selkeät kriteerit, joilla ohjataan kestävää rakentamista. “Kunnat ja kaupungit saavat näin elinkaarimallilla mahdollisimman energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja viihtyisiä opetustiloja”, toteaa Pekonen.

Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke, Vuosaaren lukio, saavutti RTS-luokituksessa neljä tähteä, mikä on kannustanut suosimaan elinkaarimallia jatkossakin. Aurinkoenergialla tuotetaan noin 15 prosenttia lukion sähkönkulutuksesta. Kohde on hyvä esimerkki myös elinkaarikoulujen laadukkaasta ja monimuotoisesta suunnittelusta. Usein tarvetta on perinteisten talotekniikka-alojen lisäksi valaistussuunnittelulle ja keittiösuunnittelulle sekä AV- ja esitystekniikalle. “Vuosaareen toteutettiinkin immersiivinen tila, jonka seinille on mahdollista loihtia videotykeillä melkein mitä tahansa”, Kärnä kertoo.

Kunnat ja kaupungit saavat elinkaarimallilla mahdollisimman energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja viihtyisiä opetustiloja.

Tiina Pekonen, ympäristökonsultti

Vuosaaren lukioon valittiin hajautettu IV-järjestelmä, ja IV-konehuoneet sijoitettiin muuten käyttöä vaille jääneeseen kellariin. “Ratkaisuilla tuetaan lukion toiminnallisuutta ja tehokasta tilankäyttöä kustannustehokkaasti, vaikka rinnetontti on ahdas ja keskellä tiiviisti rakennettua kaupunkiympäristöä”, Niskanen sanoo. Elinkaarikohteiden ilmanvaihdolle asetetaan usein myös sisäilmaluokitustavoitteet.

Ympäristövastuullisuus ohjaa myös Stadin ammatti- ja aikuisopiston Roihupellon kampuksen suunnittelua. Kohteeseen on tulossa yksi Suomen suurimmista maalämpökentistä. Yhteensä 97 maalämpökaivon järjestelmä on Niskasen mukaan teholtaan viisinkertainen verrattuna koulujen tavanomaisiin järjestelmiin. “Kokoluokka vastaa Lippulaiva-ostoskeskusta, joka on lähes korttelin laajuinen.”

Haluatko kuulla lisää?