Uusi pilotti etsii ratkaisuja kaukolämmön kulutusjoustoon

Kulutusjousto nostettiin tärkeäksi asiaksi kaukolämpöalalla muutama vuosi sitten. Kun kulutushuippuja saadaan vähennettyä hetkellisillä joustoilla, tuotannossa ei tarvitse siirtyä ympäristöä kuormittavien tuotantolaitosten käyttöön. Jyväskylän Energialle kulutusjousto on yksi tärkeimmistä kehityshankkeista.

”Kulutusjousto tulee toteutumaan, ja tarvitsemme tietoa siitä, minkälaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja järjestelmätoimittajia on tarjolla”, kertoo energiapäällikkö Petri Flyktman. ”Teknisen pilotin tavoitteena on lisätä ymmärrystämme siitä, miten erilaiset tekniset ratkaisut toimivat ja kiinteistöt reagoivat.”

Kulutusjouston kehittäminen on kiinteistönomistaja SYK:lle tärkeä mahdollisuus vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sitä kautta energiakustannuksia. SYK käyttää kaukolämpöä lähes koko rakennuskannassaan. ”Halusimme selvittää, minkälainen potentiaali kiinteistöillämme on joustaa ja mitä toimenpiteitä se vaatii”, kertoo SYK:n ympäristöinsinööri Ari-Pekka Lassila. ”Olemme toteuttaneet ilmanvaihdossa jo kauan pakkaspudotuksia, mutta nyt on kyse dynaamisemmasta joustosta.”

Kaukolämmön kulutusta ohjataan älykkäällä järjestelmällä

Pilottiin valittiin Seminaarinmäen kampusalueelta pää-, koulu- ja liikuntarakennus, joiden tekniset järjestelmät olivat sopivimmat joustoa varten. Kulutusjoustopilotissa onkin ensimmäistä kertaa mukana erilaisia kiinteistöjä ja patteriverkoston sijaan useita erilaisia lämmitysverkostoja ja IV-koneita.

”Meille oli tärkeää saada pilottiin rakennuksia, jotka edustavat koko kiinteistökantaamme mahdollisimman hyvin. Silloin tuloksia on myöhemmin mahdollista skaalata”, Lassila kertoo.

Pilotissa testataan, miten kaukolämmön kulutuskuormia voidaan ohjata automaattisesti, muun muassa sääennusteen ja kaukolämpöyhtiön tuotantotarpeiden mukaan. ”Kun annetut ehdot täyttyvät, kulutusjoustosovellus antaa dynaamisen joustosignaalin, joka alentaa rakennusten kokonaistehoja”, kertoo Granlundin energia-asiantuntija ja pilotin projektipäällikkö Waltteri Salmi. Hänen vastuullaan oli määritellä joustoon osallistuvat ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät.

”Määrittelimme simulaatiopohjaisesti muun muassa laitteiden ilmanvirtauksien muutosvaikutukset sisäolosuhteisiin”, Salmi kertoo. Konsultit määrittelivät myös mittaroinnit, ohjauslogiikan ja järjestelmäarkkitehtuurin, jonka perusteella automaatiotoimittaja koodasi järjestelmän. ”Arvioimme myös hankkeen kustannuksia, seuraamme mittausdataa ja raportoimme jousto- ja olosuhdetavoitteiden toteutumisesta.”

Kulutusjousto näkyi selvästi kampusalueen kaukolämpöverkossa

Jyväskylän Energialla on kampusalueella yksi kaukolämpösiirrin, jonka toiminnassa jouston piti näkyä selvästi. ”Vasta kun joustopotentiaali on riittävän suurta, siitä on hyötyä tuotannon suunnittelussa ja optimoinnissa”, Flyktman toteaa. Joustokapasiteetti olikin ensimmäisen talven aikana useita satoja kilowatteja, ja joustoa syntyi kaikissa kolmessa rakennuksessa noin 15–35 prosenttia kokonaistehosta.

”Vaikka joustot kestivät vain 1–2 tuntia per rakennus, tehot putosivat alueen päämittauksissa selvästi”, Salmi kertoo. Kiinteistönomistaja SYK:lle oli myös tärkeää, jottei joustoa toteutettu olosuhteiden kustannuksella. ”Tulosten mukaan olosuhteista ei jouduttu tinkimään ollenkaan”, Lassila kertoo tyytyväisenä. Parhaimmillaan kulutusjousto onkin tilojen käyttäjille täysin näkymätöntä.

Kulutusjoustosta hyötyjä kiinteistönomistajalle, energiayhtiölle ja käyttäjille

Kulutusjoustopilotin ensimmäinen vaihe osoitti, että kiinteistönomistajan kulut pienenevät, energiayhtiön tuotantokustannukset laskevat ja fossiilisia polttoaineita tarvitaan vähemmän. Ensi talvena pilotti jatkuu.

”Keräämme vielä kokemuksia, jotta pystymme tuotteistamaan kulutusjouston ja laajentamaan sen käyttöä aikanaan sekä asuinkerrostaloihin että julkisiin ja liikerakennuksiin koko kaukolämpöverkkomme alueella”, Flyktman toteaa.

Myös SYK:llä ollaan tyytyväisiä ensimmäisen talven tuloksiin ja yhteistyöhön. ”Pilotti ei olisi toteutunut ilman Waltterin osaamista ja kykyä katsoa aihetta tuorein silmin”, Lassila sanoo. ”Saimme myös selville, minkälaisilla toimilla kiinteistömme voivat joustaa. Ensi talven jälkeen pohdimme mahdollisuuksia liittää kulutusjousto osaksi rakennustemme suunnittelu- ja ylläpito-ohjeita ympäri Suomen.”

Kuva: Suomen Yliopistokiinteistöt.

Granlundin energiakonsultit ovat osallistuneet kulutusjoustopilottiin myös Helsingissä Helen Oy:n ja HUSin kanssa. Energiankulutusta ja sisäolosuhteita on ohjattu turvallisesti Helsingin Meilahden Kolmiosairaalassa. Kyseessä on ensimmäinen sairaalan potilastiloissa toteutettu kulutusjousto.

Energia- ja elinkaarikonsultointi parantavat ympäristö- ja kustannustehokkuutta

Uusilla energiaratkaisuilla ja energiatehokkuushankkeilla parempaa tuottoa