Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?
8.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä, sitä ei liian usein ehditä seurata.
Uusia asiakkaita tavatessani kysyn aina, miten kiinteistöjen energiatehokkuutta johdetaan heidän organisaatiossaan. Suurin osa asettaa sen jonnekin reaktiivisen ja proaktiivisen väliin. Kaikkia kuitenkin yhdistää halu johtaa sitä ennakoivasti, mutta helpolta kuulostava muutos on usein yllättävän vaikeaa. Miksi?
Tahtotilan ja parantuneen energiatehokkuuden välistä löytyy harmillisen yleisiä jarruja, kuten puolivahingossa yleistyneitä toimintatapoja, ajatusmalleja tai resursointihaasteita.
Yleisimmät energiatehokkuuden jarrut
Puutteelliset tiedot säästömahdollisuuksista
Energiansäästöpotentiaalia menee helposti hukkaan, jos esimerkiksi energiankierrätyksen mahdollisuudet ovat vielä kartoittamatta ja siten eivät tiedossa. Lähes joka kiinteistössä voisi olla mahdollisuus kierrättää energiaa vaikkapa sen sijaan, että ilmanvaihto puskee lämpimän poistoilman pihalle.
Kulutusdatan puute
Energiaa kuluu usein eniten siellä, mistä ei ole saatavilla tarkempaa tietoa. Sähkölasku saattaa kertoa, että viime kuun kulutus oli poikkeuksellisen korkea. Yksittäisten poikkeamien tai korkeana jatkuneen kulutuksen syitä on kuitenkin mahdoton selvittää ilman yksityiskohtaista tietoa siitä, mihin energiaa kuluu ja milloin. Tehokkaiden energiatehokkuuden parantamisen toimenpiteiden suunnittelu jää vajaaksi, kun kulutusdataa ei ole riittävästi.
Kiire!
Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä, liian usein sitä ei ehditä systemaattisesti (tai ollenkaan) seurata – saati hyödyntää kulutusdataa strategisesti energiatehokkuuden parantamisessa. Moni organisaationsa kiinteistönpidosta vastaava hoitaa tätä tehtävää toisen vastuualueen ohella, jolloin seuranta ja analysointi jää tahtomattakin usein tehtävälistan hännille.
Rutinoitunut reaktiivisuus
Kiinteistön huoltokirja ohjaa arkea monissa organisaatioissa, ja sen mukaiset kunnossapidon työt tehdään tunnollisesti. Tiedetäänkö lopulta kuitenkaan, mitä kaikkea tehdään ja miksi? Voidaanko varmuudella sanoa, että suunnitelman mukaan edetään kohti parempaa energiatehokkuutta?
Investointipelko
Korjausvelka kasvaa tyypillisesti varkain. Samaan aikaan energiaremontin tarpeellisuus saattaa olla hyvinkin tiedossa. Kustannusten pelko saattaa aiheuttaa varovaisuutta päätöksissä, vaikka hankkeeseen voisi saada energiatukea tai vaikka investointi saattaisi maksaa itsensä muutenkin yllättävän nopeasti takaisin.
Oikea tieto, silloin kun sitä tarvitaan
Aidosti vaikuttavaa energiatehokkuuden parantamista jarruttavat siis tilanteet, joissa tietoa on liikaa, sitä ei ole lainkaan tai sitä ei saada käyttöön päätöksenteon tueksi. Mitä siis lähteä muuttamaan? Ketään tuskin yllättää, että kriittinen onnistumisen elementti on energiaseuranta ja sen datan suunniteltu hyödyntäminen.
Alussa saattaa tuntua, että dataa kertyy paljon. Nykytila-analyysin jälkeen tietopalikat laitetaan järjestykseen luomalla oikeat, tarvittavat raportointimallit. Kokonaisuus hahmottuu ja siitä voidaan määritellä energiajohtamisen strategia, energiatehokkuuden parantamisen toimenpiteineen ja investointeineen.
Granlund Managerin dynaamiset Power BI -raporttien näkymät visualisoivat selkeästi vain ne tiedot, joilla on seuraajalleen merkitystä ja joilla haluttua vaikutusta saadaan aikaan. Energiatehokkuutta voi parantaa vain silloin, kun data tuottaa ymmärrystä eikä lisää epävarmuutta tai arvailua.
Haluatko kuulla lisää?
Ville Pajukangas
Lue muita blogejamme
Mitä tekoäly osaa jo ratkaista talotekniikka-alalla?
07.09.2026 – Tekoälytyökalut ovat tulleet kuluneen vuoden aikana osaksi arjen tekemistä. Granlundin Rasmus Paatsalon mukaan AI-työkaluilla on erityisen paljon annettavaa talotekniikka-alalla, mutta…
Vahva asiantuntemus vie Granlundia eteenpäin
06.08.2026 – Osaavalla ja motivoituneella henkilöstöllä on ratkaiseva merkitys Granlundin tulevalle kasvulle. Toimitusjohtaja Pekka Metsin mukaan yritysostoilla konserniin haetaan vahvoja asiantuntijoita, jotka…
EU:n uusi rakennustuoteasetus: mitä valmistajan kannattaa tietää nyt?
16.06.2026 – Uusi rakennustuoteasetus lisää rakennustuotteiden hiilijalanjälki- ja ympäristötiedon tarvetta. Samalla se nostaa ympäristökestävyyden, turvallisuuden ja digitalisaation aiempaa näkyvämmäksi osaksi CE-merkintään liittyvää…
Toipumista tukeva arkkitehtuuri toi Granlundille historiallisen kilpailuvoiton
27.05.2026 – Granlundin ensimmäinen arkkitehtuurikilpailun voitto syntyi pitkäjänteisen kehitystyön, vahvan tiimityön ja ihmislähtöisen suunnittelun tuloksena. Niuvanniemen sairaalan suunnitteluratkaisuksi valittu Niityllä-ehdotus tukee toipumista…
Rakennusalan tuottavuusloikka vaatii vakioitua dataa
26.05.2026 – Tuottavuusloikka tekoälyn ja digitaalisten työkalujen avulla vaatii kiinteistö- ja rakennusalalla vakioidun datan laajaa käyttöönottoa. Nämä asiat ovat Granlundin kehitystoiminnan keskiössä,…
Uusi laki antaa tuulipuistojen omistajille paremmat mahdollisuudet hyödyntää dataa
21.05.2026 – Granlundin ainutlaatuinen data-analytiikka auttaa tuulipuistojen omistajia ja operaattoreita ymmärtämään ja optimoimaan omaisuuttaan entistä paremmin.
Paloturvallisuussuunnittelussa yhteistyö ylittää tiimi- ja osastorajat
05.05.2026 – Kun yhteistyö sujuu tiimin sisällä ja osastorajojen yli, projektit etenevät joutuisasti ja töihin on kiva tulla. Granlundin uudenkarheassa paloturvallisuustiimissä on…
Modulaarinen sote-rakennus – tylsä parakki vai laadukas mahdollisuus?
29.04.2026 – Ajatus modulaarisista rakennuksista ankeina parakkeina on kauan sitten vanhentunut. Terveysasemia ja muita sote-kiinteistöjä voidaan suunnitella yksilöllisesti ja kustannustehokkaasti muuntojoustavista tilaelementeistä…
Hybridirakentaminen kirittää puurakentamista?
10.03.2026 – Puurakentamisen kovan kasvun aika on ohi, ja puu hakee nyt rooliaan runko- ja julkisivumateriaalien joukossa. Mikä ohjaa tulevaisuuden puurakentamista? Minkälaisilla…
Granlundin arkkitehtisuunnittelun kasvu avaa paikkoja uusille osaajille
16.02.2026 – Granlund on onnistunut kasvattamaan arkkitehtitoimialaansa markkinasta huolimatta. Tavoitteena on olla tulevaisuudessa Suomen kolmen suurimman arkkitehtitoimijan joukossa, sanoo Granlundin arkkitehtiliiketoiminnan johtaja…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.