Otetaan talosta mittaa!
29.9.2020 – Granlundin mittaus- ja tarkastuspalvelujen avulla voidaan selvittää erilaisia ongelmatapauksia ja testata, että talotekniikka toimii suunnitellusti. Kiinteistöt kannattaisi katsastaa säännöllisesti siinä missä autotkin.
UUTINEN 29.9.2020
Pohjanmaalaisen toimistotalon käyttäjät olivat tyytymättömiä aivan hiljattain saneeratun kiinteistön sisäilman laatuun. Paikalle tilattiin Granlundin asiantuntijat tutkimaan tilannetta. Selvisi, että ulko- ja sisätilojen välinen painesuhde vaihteli voimakkaasti eri vuorokauden aikoina. Syyksi paljastuivat ilmavirtasäätimen virheelliset automaatioasetukset.
Asiantuntijoina kohteessa toimineet Granlund Pohjanmaa Oy:n korjausrakentamisen osastonjohtaja Ari Hietikko ja LVI-asiantuntija Juuso Mäki-Torkko tekivät kohdekäynnin jälkeen loppuraportin toimenpide-ehdotuksineen.
”Kiinteistön omistaja tilasi käyttämänsä automaatiourakoitsijan säätämään järjestelmän uudelleen ehdotetun mukaan. Kävimme lopuksi tarkastamassa, että työ oli tehty oikein”, Hietikko kertoo.
”Ongelmat hävisivät. Mikäli tähän ei olisi puututtu ajoissa, on mahdollista, että rakenteille olisi aiheutunut vakavaakin haittaa”, Mäki-Torkko lisää.
Mikäli tähän ei olisi puututtu ajoissa, on mahdollista, että rakenteille olisi aiheutunut vakavaakin haittaa.
Hyötyä monessa tilanteessa
Ulkopuolisen asiantuntijan mittaus- ja tarkastuspalveluista on hyötyä, jos esimerkiksi ilmanvaihdossa, lämmityksessä tai energiankulutuksessa tuntuu olevan vikaa.
”Mittaus- ja tarkastuspalveluja kannattaa hyödyntää myös kohdetta vastaanotettaessa. Näin varmistuu, että järjestelmät toimivat, niin kuin ne on tarkoitettu”, Hietikko huomauttaa
Kun järjestelmiä saneerataan, mittausten avulla voidaan selvittää lähtötilanne ja nykysysteemin kapasiteetti.
Mäki-Torkon mielestä myös vanhat rakennukset kannattaisi tarkastaa säännöllisesti, vähintään viiden vuoden väliajoin, vaikka kaikki tuntuisi olevan kunnossa.
”Katsastetaanhan sitä autojakin. On esimerkiksi mahdollista, että automaatioasetuksia on säädetty vuosien varrella virheellisesti”, hän miettii.
”Tarkastuksia tarvitaan kiinteistön olosuhteiden ja energiankulutuksen optimoimiseksi sekä rakenteellisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi”, Hietikko summaa.
On esimerkiksi mahdollista, että automaatioasetuksia on säädetty vuosien varrella virheellisesti.
Tehtaita, kauppakeskuksia ja kouluja
Mäki-Torkko muistaa myös toisen kuvaavan esimerkin, jossa tutkitulle tiedolle tuli kysyntää. 1970-luvun virastotaloon oli tehty ilmanvaihtosaneeraus, mutta olosuhteet eivät olleet aivan sitä tasoa, mitä olisi pitänyt.
”Rakennusautomaation etäseurannassa kävi ilmi, että nestekiertoisen lämmöntalteenoton hyötysuhde oli matala. Tarkemmissa mittauksissa selvisi, että verkostojen nestevirtaamat olivat liian pienet. Säädimme virtaamat uudelleen ja lämmöntalteenoton hyötysuhde parani merkittävästi.”
Mittauspalveluja on tarvittu aivan millaisissa kiinteistöissä tahansa. Mäki-Torkko ja Hietikko muistelevat ottaneensa vuosien varrella mittaa toimistojen lisäksi esimerkiksi kauppakeskuksista, kouluista ja päiväkodeista.
Kyky tulkita tuloksia
Granlundin ilma- ja vesimäärien mittauspalveluita voidaan hyödyntää ilmanvaihtojärjestelmien ja nestekiertoisten lämmitys- ja lämmöntalteenottojärjestelmien testauksessa.
”Tallentavassa olosuhdemittauksessa seurataan pidemmän ajan lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja paine-eroja. Näin saadaan tietoa, miten järjestelmä reagoi esimerkiksi muuttuviin käyttäjämääriin ja sääolosuhteisiin”, Hietikko kertoo.
Savukoepalvelussa ilmanvaihtokanavaan syötetään merkkisavua. Seuraamalla savun liikkeitä sisätiloissa saadaan selville, miten ilma huoneistossa virtaa. Vastaavalla tavalla voidaan tutkia myös viemäreiden mahdollisia vuotoja.
”Lisäksi tulevat esimerkiksi erilaiset sähkökuormitus ja valaistusmittaukset”, Mäki-Torkko mainitsee.
Granlundilla on mittauksiin tarvittava ammattitaito, mutta myös laajempi kyky tulkita mittausten tuloksia.
”Koska Granlundilta löytyvät myös LVI-, sähkö- ja rakennusautomaation asiantuntijat, osaamme esittää ongelmiin ratkaisut kokonaisvaltaisesti”, Hietikko muistuttaa.
Lue lisää
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.